Myrskylasi

by Anna-Kaisa Linna-Aho

Herkkä historiallinen romaani sodan horjuttamista ihmisistä.

Jatkosota on loppunut, Ellen palaa kotiseudulleen auttamaan vanhan kartanon maatöissä. Rintamalla Ellen tunnettiin toisella nimellä, toisena henkilönä.

Kartanon ainoalta perilliseltä, hurjaluonteiselta Valdelta, Ellen ei voi kuitenkaan salata mitään. Heidän välillään vallitsee pelko ja kummallinen, herkkä luottamus.

Kartanon naapurissa asuu myös Lydia, jonka mies on haavoittanut sodassa mielensä. Ellen, Valde ja Lydia joutuvat kukin kohtaamaan sen, miten elää menetysten ja ahtaiden normien keskellä, miten tulla rakastetuksi vaikka maailma ja tunteet myrskyävät.

Genres: Historical Fiction, Audiobook, Finnish Literature, Fiction, Historical

268 pages, Hardcover

Published May 5, 2023

Reviews

[Jenni Lipponen · Rating 3 out of 5]

176

[Helena · Rating 5 out of 5]

Paperijoutsenen lukemisesta on jo sen verran kauan aikaa, etten juurikaan muistanut näitä henkilöitä, joiden elämää tässä jatko-osassa seurataan. Se ei suorastaan haitannut, sillä kaunis ja soljuva teksti imi mukaansa vahvasti. Tunnelmaltaan hyvin vangitseva kirja, jonka henkilöt tulivat lähelle. Erityisen hienosti tässä kirjassa kuvataan niitä mielen järkkymisiä, joita sota aiheuttaa, ja näiden järkkymisten vaikutuksia läheisiin. Usein tulee ajatelleeksi enemmänkin sodassa menehtyneitä ja heidän omaisiaan kuin näitä, jotka ovat jääneet henkiin. Tässä kirjassa oli jotain hyvin suomalaista myös liittyen ahtaisiin normeihin, hyväksymättömyyteen ja puhumattomuuteen, vaikka toivoakseni nämä asiat ovat hieman muuttuneet jatkosodan jälkeiseen aikaan verrattuna.

[Jane Kirjan jos toisenkin · Rating 5 out of 5]

Olin aikoinaan lukenut Paperijoutsenen tuoreeltaan ja pitänyt siitä paljonkin. En ollut osannut odottaa sille jatkoa, joten Myrskylasi oli yllätys. Olin unohtanut suurimman osan Paperijoutsenen yksityiskohdista, joten luin sen viimeiset luvut e-kirjana kertauksen vuoksi, ja pääsinkin sillä konstilla hyvin tunnelmaan kiinni. Katko näiden kahden kirjan välillä on ajallisesti hyvin lyhyt, joten päähenkilöiden elämä jatkui sujuvasti, enkä ollut lukenut Myrskylasia kuin parikymmentä sivua, kun olin jo aivan tarinan imussa, aivan kuten esikoisen muutamaa vuotta aiemmin. Linna-Aho on erittäin hyvä jännitteen luoja. Jos luit Paperijoutsenen ja pidit siitä, suosittelen lukemaan myös Myrskylasin.

[meri · Rating 5 out of 5]

ei syitä olla antamatta viittä tähteä, joten annan. upeaa maiseman ja tunnelmien kuvausta, harvinainen sotien aikaan sijoittuva kirja jonka jaksaa lukea - yleisesti musta tuntuu, että varsinkin toisesta maailmansodasta on jo kirjoitettu vähäksi aikaa tarpeeksi. tää sijoittuu sodanjälkeiseen suomeen ja tulee lähelle. rikottuja ihmisiä ja kohtaloita, surua, kuitenkin toivoa. hieno teos.

[mansikkakeittosi · Rating 4 out of 5]

olipas epätavallinen silmäys suomen historiaan! pidin todella paljon päähenkilön tarinasta ja myöhemmistä eettisistä ongelmista. kirja saattoi tuntua hieman populistiselta, mutta se ei häirinnyt lukemista. ei välttämättä kevyttä, mutta ainakin viihdyttävää lukemista illaksi!

[Mai Laakso · Rating 5 out of 5]

Anna-Kaisa Linna-Ahon teos Myrskylasi kertoi Jatkosodan jälkeisestä ajasta pienessä kylässä. Miehet olivat käyneet vähiin, ja he jotka palasivat sodasta takaisin, olivat enemmän tai vähemmän traumatisoituneet. Myös Ellen oli ollut sodassa mukana. Silloin hänet tunnettiin eri nimellä, nimellä, jonka hän halusi unohtaa.

Ellen oli kasvatettu pojaksi ja mieheksi. Isä oli pitänyt huolen, että hän oli kaikessa paras. Hän oli paras maatilan hommissa, urheilussa, kalastuksessa. Hän oli uuttera ja työteliäs. Hän meni myös sotimaan innolla, sillä hän oli hyvä ampumaan ja isänmaallinen luonteeltaan. Siellä tunnettiin hänen taustansa, eikä mennyt kauaa, kun hänen selkänsä takana alettiin suunnitella hänen karkottamistaan tms. Siitä lähtien Ellen oli pakoillut. Nyt hän ei aikonut enää pakoilla.

Anna-Kaisa Linna-Ahon Myrskylasi kertoi dramaattisen tarinan Jatkosodan jälkeisestä ajasta ja hyväksynnän tarpeesta.

[Mona · Rating 5 out of 5]

Rakastin tätä! En voi erottaa tätä ja Paperijoutsenta toisistaan, koska tämä on niin suora jatkumo tarinaan, mutta Paperijoutsen sai tässä arvoisensa lopun. Tarinan tunnelma oli ihana; surullinen ja kuitenkin valoisa. Linna-Ahon Suomi-kuva on sellaista, että maan ja pellot pystyy haistamaan, helteet ja hallan tuntemaan ja auringonlaskut ja kesän kirkkauden näkemään. Nautin. Juuri nyt haluan lukea sadan vuoden takaisia tarinoita. En tietenkään sodanjälkeiseen lamaan kaipaa, mutta yksinkertaisempaan elämään, joka sekin on ollut riittävän monimutkaista, jos ei ihan mahdu normiin. ”Ei hän paljoa toivonut, pienen pihan ja koivun alle keinun, ajokoiran kaveriksi metsälle, lauantaiksi puhtaat lakanat.”

[Lucy_van_pelt · Rating 4 out of 5]

Olen ollut kitsas tähdissä viimeaikoina. Sehän johtuu tietenkin siitä, että ne kirjat ei vaan ole olleet kovin hyviä.

Mutta nyt! Sotien jälkeen, rikkinäisiä ihmisiä. Meinasin jättää kesken heti alkuunsa (koska ajattelin että liian loppuunkaluttu aihe tai että tylsä), mutta onneksi en tehnyt niin. Herkkä, hienotunteinen, yksi erikoinen tulokulma, rauhallinen.

Viimeiset kolme tuntia kuuntelin unettomana yönä jättikodassa katsellen hiipuvaa tulta. Se lisäsi taian tuntua, joka oli mulle kyllä läsnä muutenkin.

[Eija Toiviala · Rating 4 out of 5]

Pidän kertomuksista, jotka sijoittuvat menneeseen aikaan. Tässä päähenkilö on fyysisesti sekä mies että nainen ja se luo hänen elämäänsä erillisyyden kokemuksen, koska häntä syrjitään sen vuoksi. Kuitenkin hän menestyy elämässä. Yhden tähden vei pois ennalta arvattavissa oleva rakkaustarina.

[Sanni · Rating 3 out of 5]

3,5/5 ⭐

[Sonja · Rating 5 out of 5]

Kauniisti kirjoitettu.

[Lina Simolinna · Rating 5 out of 5]

Ihana kirjaylläri alelaarista! Kaunista kieltä, mukaansa tempaavaa kerrontaa ja mielenkiintoiset henkilöhahmot. Suosittelen.

[Saimi · Rating 4 out of 5]

Ihana ja koskettava kirja. Pidin, kuinka monipuolinen hahmokattaus oli. Kaikki hahmot olivat kuitenkin hyvin realistisia omine haasteineen ja demoneineen. Ihanimpia kohtauksia olivat ne, joissa hahmot uskaltautuivat kaikesta huolimatta avautumaan toisilleen ja olemaan herkkiä. Ihmissuhteiden kehittymistä olikin ihana seurata.

Tarinan sotakuvaus oli virkistävä. Voitokkaiden ja urhoollisten taistojen sijaan kuvattiin sitä, miten sota jättää jälkensä jokaiseen eri tavalla.

Kirjan loppuun olisin kaivannut hieman enemmän kaikkea. Osa asioista tuntui jäävän hieman kesken, vaikkakin se on myös realistista.
(Nuori Aleksis 2024 -arvostelu)

-----

Toimi vaikken ollu ekaa osaa lukenukaan. Lopussa jos ois ollu vähän enemmän niin ois ollu 5 tähtee