Me ei oltu valtaosaa

by Jaska Filppula

285 pages

First published January 1, 2009

Reviews

[Tiina Mahlamäki · Rating 3 out of 5]

Kiinnostavaa ajankuvaa 1970–1980-lukujen taitteesta. Punk-liike pohjanmaalaisen pikkupaikkakunnan perspektiivistä kerrottuna, päähenkilönä Joy Divisionin Ian Curtisiin samastuva poika bändihaaveineen. Konkreettisia yksityiskohtia, tarkkaa ajankuvaa ja tosiasioihin rakentuva konteksti. Mutta tajunnanvirtamainen kieli puuduttaa ja hyppelehtivä kerronta jättää levottoman olon – ehkä tarkoituksella.

[Aapo · Rating 3 out of 5]

Aikuinen muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan, joka tällä kertaa vietettiin 70-80-luvuilla Koskenkorvalla äidin ja koiran kanssa. Kertojalla oli kova tarve tulla Ian Curtisiksi tai jotain vielä enemmän. Parhaiten tässä kirjassa kuvataan päähenkilön ristiriitainen pyrkimys olla pyrkimättä mihinkään ja silti jättää jälki maailmaan ja olla samalla uber-cool. Vahvempaa draaman kaarta jäin kaipaamaan eikä romaanin rakenne ihan vakuuttanut. Päähenkilön ihmisviha ei myöskään ihan tullut perustelluksi. Teksti on tarkoituksella poukkoilevaa, ajoittain suoranaista tajunnanvirtaa ja usein pakottaa lukemaan hitaasti ja harkiten. Yksityiskohdista ja viittauksista minulta jäi tunnistamatta varmasti suurin osa, mutta ne, jotka tunnistin, aiheuttivat sitäkin enemmän riemua.

[Matti · Rating 2 out of 5]

Tämä kirja pyrkii ironiseen omaäänisyyteen liian kovaan hintaan. Takakanteen siteerattuina pätkinä toimii kyllä, muttei koko romaanin mitalla. Holtittomasti sinne tänne hosuvaa kerrontaa. Useimmiten wannabe-muusikoista kertovat romskut ovat olleet minulle pettymyksiä, mutta varsinkin luettavuudessa tämä vie selvän jumbosijan. Ehkä korostunut maalaisuuskin esti samastumasta kovin paljoa.