Laskeva neitsyt

by Anna-Leena Härkönen

Elämä ilman Larea, Myyjä on aina oikeassa, Mitä nainen haluaa, Jos et sä soita, Mikkihiirihelvetti, Meikkiorgiat... Anna-Leena Härkönen kommentoi suorasukaiseen tapaansa aikamme ilmiöitä ja tarjoaa pölyttyneiden mielipiteiden sijaan vastaansanomatonta arjen anarkiaa. "Väärien valintojen tekeminen on ihmisen perusoikeus."

Genres: Finnish Literature, Humor, Nonfiction

204 pages, Hardcover

First published January 1, 2012

About the author

ENG: Anna-Leena Härkönen works as a writer and an actor, having acted as a scriptwriter too. Her works have been adapted into movies and plays, and Häräntappoase has been made into a television series of six episodes, too.

FI: Anna-Leena Härkönen on syntynyt 10.4.1965 Limingassa, kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1985, opiskellut Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella ja valmistunut näyttelijäksi 1989. Anna-Leena Härkönen asuu Helsingissä ja toimii vapaana kirjailijana ja näyttelijänä.

Anna-Leena Härkönen on teini-ikäisestä alkaen kuulunut kulttuurielämämme huippuihin niin kirjailijana, käsikirjoittajana kuin näyttelijänäkin. Hänen esikoisteoksensa Häräntappoase palkittiin J. H. Erkon rahaston palkinnolla vuoden 1984 parhaana esikoisteoksena. Lisäksi hän on saanut muun muassa Kiitos kirjasta -mitalin 1985, Oulun läänin taidepalkinnon 1985 sekä Suuren suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinnon vuosina 1991, 1994 ja 1998.

Härkösen teoksista on tehty useita elokuva- ja näytelmäsovituksia. Häräntappoase on esitetty kuusiosaisena televisiosarjana, ja siitä on tehty useita näyttämösovituksia eri puolilla Suomea. Käsikirjoittaja Tove Idström ja ohjaaja Claes Olsson tekivät Akvaariorakkautta-teoksen pohjalta kiitetyn kokoillan elokuvan.

Anna-Leena Härkösen monipuoliseen näyttelijänuraan mahtuu rooleja niin teatterinäyttämöillä, tv-draamoissa kuin elokuvissakin. Hän on myös käsikirjoittanut näytelmiä, tv-sarjoja ja elokuvia muassa suositun ja palkitun Vuoroin vieraissa -televisiosarjan (yhdessä Pekka Milonoffin kanssa) ja elokuvan Onnen varjot.

Reviews

[Tui]

Tykkään Härkösen tavasta kirjoittaa arkisista asioista joista ei vältttämättä aina puhuta ääneen, asioista jotka koetaan kuuluvan tietynlaiselle hiljaisuuden vyöhykkeelle. Loistavia tekstejä, soljuvaa kirjoitusta joka herätti useammankin samaistumisen tunteen sekä paikoitellen huutonaurua.

[NT]

Hyvä kirja, joka tuntuu enemmän kolumnikokoelmalta kuin yhtenäiseltä teokselta. Osa teksteistä on todella hauskoja ja helposti samaistuttavia, osa taas enemmän arkisia havaintoja elämästä. Monen kohdalla huomaa vain nyökkäilevän, että niinhän se juuri on.

Pidin erityisesti asiakaspalvelua käsittelevästä tekstistä. Siinä oli osuvia huomioita siitä, miten myyntityössä asiakaspalvelu jää Suomessa monesti taka-alalle. Myyjät ovat usein ensisijaisesti työntekijöitä, ja asiakaspalvelu tuntuu olevan toissijaista, jos siihen ei itse halua panostaa. Asiakkaan näkökulmasta se näkyy etenkin silloin, kun tietää tarkalleen, mitä etsii tai millaista palvelua odottaa.

Hyviä ja oivaltavia havaintoja myös vanhemmuudesta, joihin oli helppo samaistua.

Kevyt, nopealukuinen ja viihdyttävä kirja, joka ei vaadi suurta keskittymistä. Erityisen sopiva kesälukemiseksi, kun kaipaa jotain rentoa ja helposti etenevää.

[Anu Korpinen]

Kolme ja puoli tähteä. Ensimmäinen kosketukseni Härkösen tuotantoon. Tykäsin näistä lyhäreistä kyllä, osalle nauroin ääneen, toiset taas eivät tehneet sen kummempaa vaikutusta. Lyhyitä välähdyksiä näyttelijän, kirjailijan, äidin ja naisen elämästä. Mehukkaasti kirjoitettua arkipäivän kummallisuuksien ihmettelyä.

[Maria]

Luulin olevani kyyninen, kunnes luin tämän kirjan. Oli tässä pari hauskaa tarinaa, mutta tuntuu siltä kuin Härkösen arki olisi ihan hirveän raskasta, kun kaikesta pitää valittaa. Kolumnit ovat lyhyitä ja helppolukuisia, mutta kerralla luettuna aika tylsiä.

[Sanna]

Taisin lukea tämän vahingossa jo kolmatta kertaa. Mut hyvä silti👌

[Pauliina]

Hersyvän hauskoja ja osuvia kirjoituksia tavallisesta elämästä!

[Anki Backman]

äänikirja

[Akseli Koskela]

Kolumnikokoelma, eli laatu myös sen mukainen. Kolumneja kirjoitetaan kiireellä ennen deadlinea. Mutta loppuhuipennuksesta pidin.

[Minttu]

Loistavia huomioita kaikenlaisista asioista.

[Kirjasieppo]

Mulla on aina ollut jotain antipatioita Härkösen tekstejä kohtaan; liekö sen takia, että koulussa pakotettiin lukemaan Häräntappoase, joka silloin tuntui äärettömän vastenmieliseltä. Nyt tartuin Härkösen tekstiin vähän niinkuin vahingossa, kun teki mieli lukea jotain helppoa, lyhyttä ja hauskaa. Kirja ei pettänyt. Nauroin paikoin ääneenkin ja yllätys yllätys, huomasin yhtymäkohtia omaan persoonaani ihmeteltävän paljon. Pitänee tutustua Härkösen tuotantoon laajemmaltikin.

[Hanna]

Tykkään hirveästi Härkösen tavasta kirjoittaa, hänen suorasukaisuudestaan, jossa ei kuitenkaan säästele itseään, vaan heittää itsensä peliin. Revittelevät tekstit ovat ihania ja uppoavat minuun kuin kuuma veitsi voihin, mutta jos joku ei tyylistä tykkää, niin päällä ovat todennäköisesti vain ärsyyntymisen tunteet.

"Laskeva neitsyt" oli kolumnikokoelmalle tyypilliseen tapaan epätasainen, mutta ainoastaan yksi kirjoitus sai ärsyyntymään. Mitään valtavia huippuja tai laskuja ei tullut, kokonaisuus oli viihdyttävä, vaikka kertaakaan en nauranut ääneen (niin kuin "Palele porvari ja muita kirjoituksia"-kokoelman kanssa). viihdyttäväksi kirjalliseksi välipalaksi oikein mainio.

[Elisa]

Oli tovin ajan jonkinlainen reader’s block meneillään. Lisäksi olin saanut päähäni yrittää Game of Thrones -fantasiaeepokseen uppoutumista päästäkseni jyvälle ilmiöstä (en ole seurannut telkkaristakaan), mutta ei se oikein nyt…

Sitten kun päätin noin 50 sivun jälkeen toistaiseksi luopua fantasiahommeleista, halusin jotain virkistävää luettavaa, joka käsittelee, noh, niitä arkisia asioita. Mainio kunnankirjasto pelasti mökkeilijän. Vuosilta 2003-11 kootut Härkösen kolumnit oli hyvä löytö. Aiheet vaihtelevat ja tekstit ovat lyhyitä, hauskoja ja suorasanaisia. Härkönen suhtautuu arjen murheisiin sellaisella sopivan anarkistisella otteella ja huumorintajulla, että tahdon lukea lisää.

[Riia]

Käykö teille koskaan niin, että luette yhden kirjan ja sen perusteella pitää varata ihan hiton monta uutta kirjaa? Vai oonko se minä vaan? Luin tämän Härkösen kirjan ja hänhän viittaa näissä kirjoituksissaan niin moneen kirjaan, että varmaan viisi uutta kirjaa tuli varattua ihan vaan tämän kirjan pohjalta. Ihan kuin olisi lukemisesta puutetta jotenkin?!?

Kirjoitukset itsessään... Osa oli hyviä, osa vähän heikompia, niin kuin tämmöisissä kokoelmissa usein on. Monessa tuuletettiin lapsen äidin tunteita, joihin en sitten osannut kovin hyvin eläytyä. Alkoi vaan ärsyttämään sellainen negatiivinen valitus. Vaikka ehkä ihan aiheesta narisikin.

[Ronja]

Olen aina pitänyt Anna-Leena Härkösen tavasta kirjoittaa. Tartuin tähän kolumneista koostuvaan kirjaan kiinnostuneena, koska en ollut lukenut yhtään kolumnia Annasta. Kolumnit olivat toisinaan hyvin henkilökohtaisia, joskus maailmaa syleileviä. Nauroin usein, joskus hymyilin vinosti Härkösen teräville huomioille. Osa teksteistä tuntui ärsyttävältä täytteeltä. Epätasaisuus vaivasi kirjaa, mutta se lienee tavallista kolumnikokoelmissa.

[Mintti]

Mä niin tykkään Härkösen tyylistä. Meillä on monia samoja neurooseja ja huolia ja hän niin huumorilla ja silti suorin sanoin niistä kertoo ja niitä ruotii. Tämä oli kokoelma kolumneja ja joukossa pari ihan helmeä!

[Helena]

Olipa hersyvän hauskaa luettavaa - ja kaikki niin totta! Arjen tuttujen ilmiöiden pukeminen näin suorasukaiseksi kerronnaksi todella uppoaa minuun. Härkösen parhaita kirjoja ja kolumnikokoelmaksi yllättävän tasaista laatua.

[Minna Pietiläinen]

Odotin enemmän. Tykkään Anna-Leenan kolumneista ja näistä novellikokoelmista, mutta tässä noin kaksi tai kolme tarinaa aiheutti naurunpurskahduksia. Eli ei jostain syystä iskenyt meikäläiseen tällä kertaa.

[Arja-täti]

Härköstä parhaimmillaan.

[Lechw]

Kolumnikokoelmien tyypillinen heikkous: parempia yksitellen. Välillä osuu hyvinkin kohdalleen, toisinaan ei. Lopulta tyyli alkaa ärsyttää.

[Tiina]

Oivallinen matkakirja, sopivan lyhyitä, helppoja ja hauskoja juttuja väsyneelle matkaajalle.

[Noora]

Hulvatonta luettavaa jälleen kerran, kokoelma kolumneja, jotka lukee nopeasti ja jotka osuvat yleensä hyvin kohdalleen. Hauska kirja.

[Piritta]

Tämän parissa sujui työmatka viihtyisästi.

[Tiina Suvanto]

Ihania, purevan hauskoja oivalluksia arjesta.

[Marja]

Anna-Leena Härkönen on on hieno kirjoittaja: oivaltava, suorasukainen ja hauska. Ei ehkä ollut omalla kohdallani ihan täysosuma, mutta nauroin ääneen useaan otteeseen. Hyvä työmatkakirja.

[Minttu]

Oikein mainio "käsilaukkukirja". Tämä kuuluu ilmeisesti Härkösen kolumnitrilogiaan eikä hauskuus petä tälläkään kertaa.

[Desertorum]

Pidän Anna-Leena Härkösen tyylistä ja huumorista. Usein siinä pilkahtelee samoja asioita mitä on itsekin miettinyt.

[iitu]

Ihan kiinnostavia mutta jo vähän puhkikulutettuja ideoita. Sukupuolistereotypioita ja horoskooppeja.

[Liisa]

Taattu Härkösen kolumnikokoelma, joka nauratti lähes yhtä paljon kuin Palele porvari! -kirja.

[Leila P]

Oli ihan mukava ja nopealukuinen kirjanen. Osa jutuista oli hauskoja ja mielenkiintoisia ja osa sitten vähän tylsänpuoleisia. Varsinkin vanhemmuutta käsittelevät tekstit olivat niitä ensin mainittuja, ja tylsiä taas näyttelijä/kirjailija- ja meikkiaiheiset.