Japani pintaa syvemmältä tarjoaa lukuisia näkökulmia japanilaiseen elämään niin tämän päivän saarivaltiossa kuin sen menneinä vuosikymmeninä ja -satoina. Kirjassa pohditaan 127-miljoonan asukkaan maahan liittyviä mielikuvia, mietitään japanilaisten kulttuurituotteiden menestyksen arvoitusta, seurataan työelämän vaativuutta sekä ihmetellään japanilaisten tyyneyttä vuoden 2011 maaliskuussa maata koetelleen katastrofin jälkeen.
Osansa huomiosta saavat japanilaiseksi kasvaminen, ihmisten uskonto- ja luontokäsitykset sekä keisarin ja median asema yhteiskunnassa. Katse suunnataan myös viime vuosikymmeniin, joiden aikana monet menettivät työnsä, tukiverkot heikentyivät ja virtuaalitodellisuudet paikkasivat ihmissuhteita.
Japanilaisessa maailmankuvassa ihminen ei ole ”luomakunnan kruunu” vaan voimaton luonnon suuruuden edessä. Kirjan lopussa tarkastellaankin maanjäristyskatastrofin ja Fukushiman ydinonnettomuuden vaikutusta ihmisten arkeen ja heidän turvallisuuskäsitykseensä sekä japanilaisten arvomaailmaan.
Japani pintaa syvemmältä astuu japanilaiseen kulttuuriin ja tutustuttaa myös puoliin, joihin maassa vieraileva matkailija harvemmin törmää.
Raisa Porrasmaa (s. 1981 Juuka) on suomalainen japanologi, kääntäjä ja tietokirjailija.
Porrasmaa valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2010. Hän valmistelee väitöskirjaa Japanin 1000–1200-lukujen hovikirjallisuudesta. Porrasmaa on kirjoittanut kirjoja Japanista ja opettanut japanin kieltä. Hän on suomentanut Haruki Murakamin teoksia, joista Värittömän miehen vaellusvuodet (2014) oli ensimmäinen suoraan japanista suomennettu Murakamin teos.
Porrasmaa asuu Helsingissä ja Tokiossa.
Teokset Japani pintaa syvemmältä: muutakin kuin sake, sushi ja samurait. Atena, 2012.
Porrasmaa, Raisa & Asikainen, Petri (kuvat): Temppelin hämärästä matsurin vilinään: nojatuolimatka Japanin kulttuurihistoriaan. Atena, 2014.
Suomennokset Murakami, Haruki: Värittömän miehen vaellusvuodet. (Shikisai o motanai Tazaki Tsukuru to, kare no junrei no toshi, 2013). Helsinki: Tammi, 2014.
Hiraide, Takashi: Kissavieras. (Neko no kyaku, 2014). Helsinki: S&S, 2016.
Murakami, Haruki: Maailmanloppu ja ihmemaa. (Sekai no owari to Hado-Boirudo Wandarando, 1985). Helsinki: Tammi, 2015.
Kawakami, Hiromi: Blue moon. Granta 5 Venäjä. Otava, 2015.
Bandi: Syytös. Seitsemän kertomusta Pohjois-Koreasta. (Perustuu ranskannokseen La Dénonciation. Alkuteos: Gobal) Helsinki: S&S, 2017.
Hyvin kirjoitettu mielenkiintoinen teos. Eri aihealueita oli paljon, joten yksittäisiin aiheisiin ei oltu keskitytty ymmärrettävästi liikaa. Kirja on hyvä johdatus japanilaiseen kulttuuriin.
Erittäin hyvä, tiivis ja kompakti yleisteos Japanista, sen nykykulttuurista ja (etupäässä) sodanjälkeisestä ajasta sekä niistä historiallisista tapahtumista, jotka vaikuttavat Japanin yhteiskunnan rakenteeseen vielä näinä päivinä. Porrasmaa on myös varsin varovainen tulkintojen tekijä, joka ottaa huomioon monen eri tekijän vaikutukset eri ilmiöihin.
Japanista paljon lukeneelle teos ei ehkä tarjoa kovinkaan paljon uutta - itse ainakin valittelin alkupuolella lukevani vain tiivistelmää kaikesta, mitä Japanista on Suomessa kirjoitettu viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Sellaiselle uteliaalle, jolle Japanista tulee mieleen vain yksittäisiä asioita (geishat, anime, samurait), mutta joka haluaisi syventää tietämystään Japanin yhteiskunnasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä, teos antaa kuitenkin taatusti paljon. Japanin historiallisten ilmiöiden yksityiskohdista kiinnostuneelle teosta en kuitenkaan suosittele; tarkastelun fokus kun on nimenomaan nykypäivässä.
Itse koin teoksen mielenkiintoisimpina osina sen kaksi viimeistä lukua, joissa Porrasmaa esittää katsauksen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta ja sen seurauksista sekä analysoi ulkopuolisiin lähteisiin tukeutuen onnettomuuden vaikutuksia japanilaiselle yhteiskunnalle.
Kirja oli mielenkiintoinen johdatus Japanilaiseen kulttuuriin. Suuresta asiamäärästä huolimatta aiheisiin pääsi hyvin sisälle, mutta ehkä seuraavassa kirjassa voisi keskittyä vähempiin aiheisiin vielä syvemmin koska kirjoittajalla tuntui olevan asia hallussa. Lopussa oli laaja osuus Fukushiman onnettomuudesta, joka painottui mielestäni liikaa suhteessa muihin aiheisiin, mutta sen laajuisesti olisi lukenut joistain muistakin aiheista.
Teos on hyvää perehdytystä Japanin kulttuuriin ja historiaan. Pidin kirjailijan tavasta esitellä runsaasti japanin kieltä tekstin seassa. Jotakin käsiteltävää aihetta sivuavat, yhden - kahden sivun kuvaukset puolestaan tekivät teoksen lukemisesta rikkonaista. Teoksessa käsiteltiin mielenkiintoisesti ydinvoimaa ja aikaisempiakin ydinvoimaonnettomuuksia, sekä Japanin teollistumista ja sen aiheuttamia ongelmia ja siihen liittyvää talouspolitiikkaa.
Tutkimustyyppinen faktakirja Japanin historiasta, kulttuurista ja muutoksista joita Japani on käynyt läpi. Mielenkiintoinen ja opettavainen, mutta jotta sitä jaksaa lukea, täytyy jo tietää Japanista aika paljon ja olla kiinnostunut aiheesta.
Luin tätä kirjaa pitkään ja hartaasti. Aloitin viime kesänä, sain loppuun nyt lähes kevään kynnyksellä seuraavana vuonna. Tästä ei kuitenkaan pidä vetää sellaisia johtopäätöksiä, että kirja olisi huono, vaan että minä olen huono lukija. Harvemmin jaksan lukea faktateoksia samalla tavalla ahmien kuin fiktiota, ja toisaalta faktateokset harvemmin sitä vaativatkaan.
Opin tästä paljon uutta ja jännittävää Japanista. Osan tiesinkin jo aiemmin, koska hurahdin animeen ja mangaan teininä, kuten varmasti aika monet muutkin tämän kirjan lukijoista. Missään vaiheessa ei silti tullut sellainen olo, että olisin kyllästynyt tuttujen asioiden kertaamiseen. Asiat itsessään olivat kiinnostavia aina ydinonnettomuuteen keskittyneeseen osioon asti lopussa, joka ei enää jaksanut yhtä paljon kiinnostaa kuin aiemmat osuudet.
Mutta ongelmana kirjassa oli lähinnä kirjoitustyyli: erityisesti kirjan alussa tyyli oli hieman kuivakankin akateeminen eikä niinkään sellaista, mitä olen oppinut odottamaan isolle yleisölle julkaistavalta faktateokselta. Loppua kohden tyyli tuntui paranevan (mikä kertoo omalla tavallaan melko heikosta ulkopuolisesta editoinnista), mutta missään kohtaa ei varsinaisesti päästy sellaiseen lennokkuuteen, joka olisi jaksanut pitää mielenkiintoani yllä muutamaa sivua pidempään.
Kiinnostavaa asiaa monelta eri kannalta, mutta valitettavasti kirjoittajan tyyli ei toiminut minulle kovinkaan hyvin. Saa nähdä miten tuo Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin toimii sitten kun joskus pääsen siihen asti... Ehkä sitten kun olen vihdoin saanut varattua sen Japanin-matkan?
Japani-tietouteni on hyvin vähäistä joten ajattelin lukaista tämän. Jos rehellisiä ollaan niin ihan kaikkea en lukenut loppuun saakka mutta kaikkia lukuja vähintäänkin silmäilin. Kuten tietokirjoissa aina niin jokin aihe kiinnostaa enemmän kuin toinen ja siksi tätä oli välillä vaikea lukea ja tämän lukeminen kestikin minulla viitisen kuukautta, taukoja oli toki välissä. Ihan hyvä tietopaketti mutta vähemmänkin aiheita olisi voinut olla, nyt tuntui vähän tilkkutäkiltä.
Kirja kokoaa kansiensa väliin tietoa japanilaisesta kulttuurista, tavoista, historiasta ja nykypäivästä. Hyvä yleisteos jokaiselle Japanista kiinnostuneelle.