Voit kehottaa minuu syömään leseistä kauramarjapiirakkaa suklaan sijaan ihan kuinka monta kertaa vaan, en silti aio koskaan olla se ihminen joka tätä ohjetta noudattaa.
Tässä kirjassa ei oo mitään uutta eikä mullistavaa, enkä henk. koht. ihan arvosta sitä että hyväksi kalorimääräksi ohjeistetaan syömään 1200-1400 kcal (ihmiselle joka ei siis laihduta) mutta ihan hyviä perusajatuksia siitä, mistä makeahimo mahdollisesti johtuu ja millaisilla valinnoilla sitä voisi vähentää.
Tämä on myös 100% suunnattu keski-ikäsille tai keski-ikää lähestyville naisille, mikä on aika kapeakatseista ottaen huomioon, että kirjan alussa kuitenkin todetaan miesten olevan jonkun kyselyn mukaan aivan yhtä (jos ei jopa enemmän) persoja makealle.
Kirja oli hyvä siitä löytyy pari kiinnostavaa faktaa ja yleisiä vinkkejä ruoan syömisen kanssa. Tosin kun vertaan tätä kirjaa pelkästään, niin mielestäni kirjassa oli toistuvia kohtia aika paljon, esim täysijyvä, hyvät rasvat, ateria koot ja aterioiden välinen aika. Kun näitä toistetiin kirjaan ei saatu vaihtelevuutta eikä välttämättä kaikkea erilaista mitä olisi voinut vielä lisätä. Näin olen kirjan tuomat asiat olivat entuudestaan tuttuja.
Olisihan tuo ollut kiva kuulla jotain uutta. Keliaakikkona en syö leipää juuri ollenkaan, joten ruisleivän ihannointi ei oikein iskenyt. Samoin maitotuotteita (rahka) ihannoitiin ihan liikaa, kun en pysty sitäkään syömään. Ateriarytmin tärkeys on varmaan kaikilla tiedossa, mutta aina sitä ei vain työn vuoksi voi noudattaa.
Ihan hyviä neuvoja ja vinkkejä. Ei mitään mullistavaa uutta tietoa vaan enemmänkin säännöllisestä ateriarytmistä ja kotiruoan terveellisyydestä muistuttamista. Tosin uusista tutkimuksista fruktoosin vaaroista oli mielenkiintoista lukea.