Vasenkätiset ovat poikkeusyksilöitä, joita eurooppalaisessa kulttuurissa on sekä ihailtu että vihattu. Vasen-kätisyys on saattanut merkitä lahjakuutta, mutta usein se on liitetty pahuuteen, epäpuhtauteen ja valheeseen. Oikeakätisyys taas on liitetty hyvyyteen, puhtauteen ja totuuteen - ei ihme, että lapsia on pakotettu kirjoittamaan oikealla kädellä. Vasenkätisten elämä on kietoutunut osaksi maailmanmenoa kautta historian. Esimerkiksi 1800- ja 1900-luvun vaihteessa »vasureita» pidettiin ali-ihmisinä, sillä silloin Euroopassa kyti toinenkin »vasen». Vasen onkin saattanut merkitä kaiken »oikean» puutetta, täydellistä nurinkurisuutta.Ranskalaisen historioitsijan Pierre-Michel Bertrandin teos on ensimmäinen laaja esitys vasenkätisten histo-riasta. Se luo menneisyyden niille yli 74 miljoonalle eurooppalaiselle, jotka ovat vasenkätisiä.
Vasen käsi on kautta historian saanut edustaa pahuutta, likaisuutta ja moraalista rappiota, ylipäätään kaikkea väärää. Se on toiminut vastapuolena oikealle kädelle, joka sai päinvastoin olla se hyvä käsi, jolla on kätelty ja vannottu valat ja muutenkin tehty kaikki tärkeät asiat. Näissä uskomuksissa konkretistuu ihmisten syvään juurtunut tapa polarisoida maailma hyvään sekä pahaan, ja tarkastella maailmaa oman ruumiin valossa.
Välimeren kulttuureissa eli vahvana usko vasemman puolen vääryydestä. Nämä uskomukset näkyvät Raamatussa, mistä ne kulkeutuivat kristilliseen kulttuuriin. Vanhat uskomukset elävät yhä puheessa. Eri kielissä käytetään niihin pohjautuvia sanontoja kuten "left-handed compliment" ja "tehdä vasemmalla kädellä".
Vaikka vasenkätisyyteen alettiin suhtautua myönteisesti melko lyhyt aika sitten, on siihen suhtauduttu eri tavoin aikojen kuluessa. Vasenkätisyyttä on halveksittu, ihailtu ja siihen on suhtauduttu välinpitämättömästi. Keskiajalla vasenkätisiä kyllä periaatteessa paheksuttiin, mutta sille ei annettu arjessa kovin suurta merkitystä. Asenteet tiukentuivat 1500-luvun toisella puoliskolla. Tähän olivat syynä ruokailuetiketin kehittyminen hienostuneempaan suuntaan ja yleistyvä kirjoitustaito. Valistuksen ajalla nousi esiin joitain vasenkätisiä puolustavia ääniä. Nämä asiat koskivat kuitenkin pientä osaa väestöstä. Maaseudun kouluttamottomalle työväestölle ei kätisyydellä ollut juuri väliä. Työvälineitä (viikatteita yms.) voitiin muokata vasenkätisille sopiviksi ja pääasiahan oli, että hommat tuli tehtyä.
Euroopassa pahinta aikaa vasenkätisille oli ajanjakso 1860-luvun ja ensimmäisen maailmansodan välillä. Vihamielisyys oli avointa ja järjestäytynyttä. Bertrand toteaa, että on vaikea sanoa, mistä tämä johtui. Hän arvelee syiksi mm. puritanistista kulttuuria, valistusajan tasa-arvoutopioiden kieltämistä, kansalaisuusaatteiden nousua (vasenkätisyys liitettiin usein juuri rodullisesti alempina pidettyihin ihmisiin, vammaisiin, rikollisiin ja mielisairaisiin) ja dogmaattisen tiedeajattelun mahtia. Sovinnainen yhteiskunta tunsi vetoa yhdenmukaisuuteen. Yhä suurempi määrä lapsia kävi koulua, Ranskassa koulu tuli pakolliseksi vuodesta 1882 lähtien, ja koulussa kaikki vasenkätiset lapset pakotettiin oikeakätisiksi dekstokraattien ikeen alla.
Vasenkätisten tilanne alkoi helpottaa vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun moni oikeakätinen sotilas menetti (oikean) kätensä ja oli pakotettu opettelemaan vasenkätisiksi. Meni kuitenkin aikaa ennen kuin mitään varsinaisesti tapahtui. Vasta kun 60-luvun uudet opetusmallit tulivat voimaan, saivat vasenkätiset lapset kirjoittaa koulussa paremmalla kädellään.
Kautta historian vasenkätisiä on myös ihailtu. Tosin usein ihailuunkin on sekoittunut samoja asenteita kuin halveksuntaankin. Vasenkätisiä pidettiin pelottavina vastustajina miekkailussa. He ovat pystyneet kaivamaan nopeasti juoksuhaudan oikeaa puolta ja tekemään muita vastaavia oikeakätisille vaikeampia tehtäviä. Joskus vasenkätisiin on liitetty ajatus poikkeuksellista etevyydestä. Ollessaan taitavia jossain saivat "nurinkuriset" ihmiset osakseen pelonsekaista kunnioitusta. Monet vasenkätiset taiteilijat saivat ylimääräistä ihailua osakseen vain, koska osasivat tehdä jotain taidokasta ihan vasemmalla kädellä!
Bertrand käsittelee kirjassaan länsimaista historiaa ja etenkin Ranskan osuus painottuu vahvasti. Välillä toistoa oli liikaa. Kirja käsittelee vasenkätisyyteen liittyviä vanhoja uskomuksia ja siteeraa erilaisia, nykylukijalle varsin huvittavia, vanhoja tekstejä vasenkätisyydestä. Vasenkätisyyden syitä Bertrand ei etsi, vaikka esitteleekin muutaman vanhan ajatusmallin siihen liittyen. Hän ei kuitenkaan puutu moderneihin näkemyksiin vasenkätisyyden syistä.
Oli yllättävää, kuinka vihamielisesti vasenkätisyyteen on usein suhtauduttu. Väärän käden maailman lukemisen jälkeen, on erityisen iloinen, että itse syntyi aikana, jolloin pahinta vasurina olossa on purkinavaajan käsittely.
Было очень любопытно почитать про себя :) Однако очень жаль, что автор ограничил географию исследований лишь небольшим регионом Европы, а также жаль, что в издательстве НЛО не нашлось корректора, который отредактировал бы немецкие термины и ссылки на немецкие источники, которые в текущем издании выглядят, мягко говоря, непрофессионально.
Melkoisen tasapaksu mutta ihan hauska tietokirja vasenkätisyyden historiasta. Kirjan parasta antia lienevät käsittämättömät historialliset tekstit siitä, miksi vasenkätisyys on väärin ja rangaistavaa.