Hotel Sapiens

by Leena Krohn

Hotel Sapiens on ihmisten tarha ja turvapaikka. Hotel Sapiens on hulluinhuone. Se on myös koulutuskeskus ja museo. Se on pakolaisleiri ja evakuointikeskus, koska sinne tulleet tai tuodut ovat paossa maailmasta, jota luultavasti ei enää ole. Hotel Sapiens on sairaala ja lääketieteellinen tutkimuslaitos, sillä talon asukkaita tutkitaan ikään kuin he olisivat harvinaisen taudin kantajia. Ja pahan, parantumattoman taudin kantajia he ovatkin: taudin nimeltä ihmisyys.

Hotel Sapiens on romaani maailmastamme, jonka asukkaat eivät ole kunnossa ja joka näyttää tulleen tiensä päähän. Krohn on jälleen kirjoittanut häiritsevän hauskan ja syvästi viisaan kirjan.

Genres: Fiction, Finnish Literature, Dystopia, Science Fiction, Short Stories, Novels, Speculative Fiction

164 pages, Hardcover

First published January 1, 2013

Reviews

[Tessa · Rating 5 out of 5]

Onkohan olemassa Leena Krohn -faniklubia? Jos on, niin haluan liittyä!

[Dani Dányi · Rating 4 out of 5]

Érdekes könyvecske, ugyan rögtön világos hogy ez a posztapokaliptikus naplószemelvény-elbeszélés nagyjából micsoda, ugyanakkor végig bizonytalan marad mindaz, amibe a Hotel Sapiens lakói is bizonytalanok, ahogy a tétován elkalandozó feltárásaikba maguk is apránként belezavarodnak. Becsületükre válik, hogy a homályos múltjuk és töredékes jelenük között az ismert világ gyökeresen, ám egyúttal meghatározhatatlan mértékben és minőségben alakult át, a szó szoros értelmében felfoghatatlanul. A legvadabb scifikbe illő szingularitás, a sötétebb előrejelzéseket idéző ökokatasztrófa, de semmi konkrét. Az új intelligencia sem valami kitárulkozó, csak eltart a maga megfontolásaiból egy ilyen vizsgálati zárványt. Mint valami emberkert-karám, na jó, akkor legyen inkább hotel.
Az elbeszélők és egyben főszereplők tehát túlélték, akármit is, bár még nincs vége. Ők valahogy életben lettek tartva, elszigetelve és megszeppenten várakozva, nem egészen rabságban, de nem is éppen önkéntes száműzetésben. Sokan mesélnek kis részletekben, és nem egészen világos, hogy ki kicsoda, hányan vannak az elbeszélők, tulajdonképpen cselekmény is alig van, bár történetek annál több. Közben jönnek-mennek az evolúció következő szintjéhez tartozó, bizarr és érthetetlen lények, és nincs is ezen sok értenivaló.
Az egész olyan Dekameron-szerű: összezárva várják ezek az emberek a kinn tomboló titokzatos világégés végét, és ez olyan súly, amit egyszerűbb kikerülni. Úgyhogy elmélkednek, sztorizgatnak, méláznak, semmittesznek. Az eredmény néhol egész fantasztikus, gyakran olyan laposka, és bár van néha kis fordítás-mellékízűk, de a mondatok azért szabatosak. Engem leginkább ez a kideríthetetlen, leírhatatlan szorongás nyűgözött le, amiről nem is eshet szó, mert élni kell, és az élhetőség a Hotel Sapiensen kívül teljes felszámolás alatt áll.

[Laura · Rating 4 out of 5]

~4,5

[Niina · Rating 3 out of 5]

Toinen vuoden 2013 Finlandia-ehdokkaista lukemani teos on kielenkäytön taiturin, Leena Krohnin dystopistinen Hotel Sapiens ja muita irrationaalisia kertomuksia. Olen lukenut Krohnilta aikaisemmin vain Tainaronin, joka lumosi erikoisella kerrontatavallaan. Kroh on voittanut Finlandia palkinnon vuonna 1992 teoksellaan Matemaattisia olioita tai jaettuja unia.

Tainaronia ja Hotel Sapiensia yhdistää yksi erityinen krohnmainen ominaisuus: jokainen luku on kuin oma saarensa, mutta pienet palaset muodostavat yhdessä kokonaiskuvan maailmasta - ja se kuva käsittelee ihmisyyttä, joskus hyvin yllättävilläkin tavoin. Myös jonkinlainen epämääräisyyden ilmapiiri leijuu tekstin yllä. Kaikkea ei paljasteta ja vain useammalla lukukerralla alkaa muodostaa syvempiä yhteyksiä.

Teoksen sisältämä idea on kiehtova ja ajankohtainen. Jonkin onnettomuuden johdosta viimeiset ihmiset elävät Hotel Sapiensissa, jota ympäröi sumupilvi, suojakupu, jonka läpi ei näe. Maailma sen rajojen ulkopuolella on todennäköisesti tuhoutunut kokonaan tai ainakin se on saastunut elinkelvottomaksi. Teos suorastaan pakottaa ajattelemaan ympäristön tilaa, omia valintojamme ja sitä, että me voimme yrittää vaikuttaa tapahtumiin.

Kertojana suurimmassa osassa lukuja on Väinö K., mies, joka nuorempana harrasti pilvibongaamista. Hahmojen nimet ovat hyvin erikoisia ja ne kuvaavat enemmän heidän ammattiaan tai tapojaan kuin olisivat oikeita ristimänimiä. Sivuilla seikkailevat mm. Higgsin bosoni, Arki-ihminen, Kukkakauppias, Parantumaton, Hullu, Hävytön ja Eukko.

Krohnin teoksessa vilisee myös erilaisia olioita, jotka haastavat elämisen muotoja, yhdistämällä orgaanisen materian koneeseen. Kaitsijat, näkymättömänä pysyttelevä tekoäly, joka on yksi tai monta, ovat nostaneet itsensä ihmiskunnan rengistä heidän isännäkseen. Kaitsijat käyttävät apureinaan Nunnia, lihan ja koneen hybridejä, jotka pitävät Hotel Sapiensin pyörimässä toimimalla mm. hoitajina, vanginvartijoina ja ruokalan täteinä. Erään mielenkiintoisen olentojen ryhmän muodostavat Ennallistetut, menneiden aikojen tieteen, tekniikan ja filosofian suurmiesten saippuakuplamaiset hologrammit, jotka pitävät luentoja, joille kaikkien asukkaiden tulee osallistua.

Hotel Sapiens on hyvin haastava teos. Krohn ei tarjoile valmiiksi pureskeltua vaan haastaa lukijansa allegorioillaan. Teoksen aihepiirit ovat hyvin herätteleviä: Vapaus tarkoittaa, että voi valita väärin, ja kun ihmiskunta on valinnut riittävän monta kertaa väärin, voivat sen viimeiset edustajat löytää itsensä Hotel Sapiensista.

[Huutavakilpikonna · Rating 5 out of 5]

Olipa erikoinen kirja. Tykkäsin!

[Kuszma · Rating 4 out of 5]

A hátsó szöveg kérlelhetetlen magabiztossággal jelenti ki, hogy ez egy posztapokaliptikus jövőben játszódó könyv. Én ebben bizonytalan vagyok – úgy kezeltem inkább a szöveget, mint allegóriát, amelyben a Hotel Sapiens nevű intézmény és lakói a jelenkori fogyasztói társadalmat, vagy egyenesen magát az emberiséget jelképezik, Krohn pedig azzal, hogy ezt a közösséget kifejezetten úgy ábrázolja, mint egy elmegyógyintézetet, rólunk mond megsemmisítő kritikát. A könyv mozaikos szerkezete sokszínű, szürreális történetforgácsokból áll össze. Ezek egy része viszonylag könnyen dekódolható: valamilyen emberi félelmet vagy marhaságot jelenítenek meg vagy figuráznak ki a tudományos önhittségtől kezdve a chemtrail-ig. Más részük viszont elég nehezen kiszálazható*, de pont ezzel okoz intellektuális feszültséget – mint azok a logikai feladványok, amiknek nem is biztos, hogy van megfejtésük. Mindenképpen érdekes olvasmány volt – bár nem tudom, megfelelően ki tudtam-e bontani magamban.

*Parasztosan szólva: Hát ennek meg mi értelme vót?

[Laura Walin · Rating 4 out of 5]

Jotain on tapahtunut maailmalle, jollaisena me olemme se oppineet tuntemaan, ja joukko ihmisiä on suljettu Hotel Sapiensiin, ihmisyyden hotelliin. Opimme vähä vähältä tuntemaan muun muassa tieteellisen Higgsin bosonin, Arki-ihmisen, talon ainoan lapsen Sakarin ja rohtojansa kaupittelevan Kukkakauppiaan. Hotellia ylläpitävät erilaiset ei-inhimilliset entiteetit, Kaitsijat, Nunnat ja Kello.

Kirja ei ole rakenteeltaan helppo. Itse luin sitä aluksi novellikokoelmana, johon nimi (Hotel Sapiens ja muita irrationaalisia kertomuksia) ohjaa, kunnes samat henkilöt alkoivat toistua tarinoissa. Se ei myöskään tyhjene sisältöönsä, vaan hyvin paljon jää lukijan oman mielen rakennettavaksi. Mistä oikein loppujen lopuksi on kysymys? Niin kirjassa kuin ihmisyydessä itsessäänkin?

[Kilian · Rating 3 out of 5]

Ei oikein säväyttänyt Tainaronin tasolla ehkä miltään osin, mutta oli tässä joitain lukuja, joista pilkahteli samanlaista jännää tunnelmaa, vilahduksia jostain suuremmasta. Tekoälyjutut ja apokalyptinen tunnelma olivat valitettavan osuvia, näin reilu vuosikymmen kirjan julkaisun jälkeen...

[Anna-Maija Tähkävuori · Rating 4 out of 5]

Osuva kuvaus henkisestä katoavaisuudesta ja hatarista olemassa olon rajoista. Sopivasti usvaa, hämäryyttä ja rosoa. Mielestäni vakuuttavin ehdokas Finlandia-voittajaksi omaperäisen ilmaisun ja haastavan aiheen vuoksi.
Pidän keskustelua herättäneitä yhtymäkohtia toisiin teoksiin kiintoisina - Krohnin tyylistä sopivasti irtautuvina - sitaatteina.
Niiden välityksellä kirjoittaja visualisoi/konkretisoi näkyjen ja äänten irrationaalista tunnelmaa, esim. harhoja Poppersin taivas/kellojen huminalla.
Hotel Sapiensia voidaan nähdä nykyajan kriittisenä Taikavuorena. Pakopaikkana, missä podetaan joukolla mielen epidemiaa suljetussa tilasssa. Aluksi mielleyhtymä Thomas Mannin suurteokseen hieman häiritsi, johtuen osittain myös kerronnan hitaudesta.
Mutta miksei.
Eivät merkkiteokset ja nobelkrjailijat ole muuttuneet koskemattomiksi. Vaan sisällöt toimivat halutessa elävänä aihepiirinä uudelle nykykirjallisuudelle. Kuten kuvataiteissa jo kauan tunnettu omien ja toisten näköiskuvien modernisointi.
Hotel Sapiens muodostaa mielestäni täysin itsenäisen hallitun teoskokonaisuuden. Vaikka sen kiintoisiin ulotteisiin liittyy tietoista toistoa uudesti tulkittuna.

[MarjaHannele · Rating 5 out of 5]

Hotel Sapiens on outo tarina. En ollut lukenut aiemmin mitään Leena Krohnilta, joten en ollenkaan tiennyt mitä odottaa. Hotel Sapiens on mielestäni eräänlainen "kuoleman olohuone", jossa erilaiset ihmiset kohtaavat ja kertovat tarinoitaan. Tarinaan on sekoitettu paljon metafysiikkaa ja historiallisia henkilöitä taiteen ja tieteen aloilta.
Pidin! Pidin kielestä ja tarinan eteerisestä otteesta. Etenkin tarinan "Varjo" oli mielestäni mielenkiintoinen, se sai minut kehittelemään useampiakin ajatuskuvioita.

[Juuso Komonen · Rating 3 out of 5]

Leena Krohnilla on taianomainen taito saada lukija tuntemaan itsensä hyvällä tavalla tyhmäksi.

[Magdalena Hai]

Ihan samanlaisia olemisen väristyksiä ja viboja en saanut kuin Tainaronista, mutta kirjailija tarjoili viihdyttävää outoutta ja taattua Leena Krohn -laatua kannesta kanteen.

[minnajee · Rating 2 out of 5]

Ei nyt ihan varsinaisesti mun makuuni. Joitain ihan hassujakin hahmoja ja juttuja oli kyllä mukana (erit. Arki-ihminen), mutta pääasiassa jäi epäkiinnostaviksi lyhyiksi teksteiksi.

[niina · Rating 4 out of 5]

Tämä teos iski erityisesti viimeisen päälle hiotulla karheankauniilla kielellään ja joka kappaleen jälkeen koetulla keskeneräisen viimeistelyn, tauotuksen ja hitauden tunnulla, joka vain jatkui kirjan jo saavuttua päätökseensä. Kertomus eteni tahmeasti valuen ja juuri minnekään pääsemättä, mutta alati edeten ja miellyttävien tuntemusten ja sävytysten säestämänä, ollen verrattavissa kauppojemme purkkihunajaan mikäli minulla olisi taipumuksia värittää tekstiäni moisin kaunokielisin keinoin (ja minullahan on). Hotel Sapiens ja muita irrationaalisia kertomuksia näyttäytyi samanaikaisesti apokalyptisen synkkänä ja toiveikkaana, tyytyväisenä ja tulevaisuuteen kaiheasti katsovana, raottaen hahmojen toisistaan eroavia näkemyksiä, toiveita ja menneisyyden menetyksiä, joskin nykyhetki oli kaiken aikaa läsnä koneiden ja tekoälyn muodossa milloin uhkaavana, milloin passiivisena ja milloin turvaa tuovana.

Olen lukenut jo muutamia, lukuisiakin, kirjoja Leena Krohnilta, ja on ollut hauska huomata, kuinka tietyt teemat ja ideat kulkeutuvat hänen mukanaan teoksesta toiseen, oli niiden välillä sitten kuinka monia vuosia tahansa. Tämä on seikka, joka saattaa ehkä häiritä joitain lukijoita, mutta josta itse ammennan kaiken nautinnon minkä vain irti saan, suhtautuen niihin tuttuudentunteen tuoman läheisyyden ja muistamisen suoman liittolaisuuden verhoamin miettein.

[Lotta · Rating 3 out of 5]

Olipa friikki kirja. Tai oikeastaan tuntuu väärältä käyttää tuota nimenomaista sanaa, koska se on niin karkeassa ristiriidassa itse teoksen lähes lyyrisen uneksuvan kieliasun kanssa. Toisaalta se erittelee ihmisyyttä ja ihmisen luontosuhdetta maailmassa, jota hallitsevat synteettiset olennot. Ihmisyyttä tutkitaan ja ihmetellään, ja loppujen lopuksi se kuitenkin on kaiken pahan alku ja juuri. Siinä samalla maailma hiljakseen degeneroituu. Konkretian vähyys ja maagisrealistiset elementit tekevät kirjasta aika unenomaisen, mutta sepä siinä onkin niin hienoa. Harva olisi uskonut, että maailmanloppu voi olla näin kaunista.

(Opponoin kohtapuoliin tästä kirjasta tehdyn kandidaatintyön, lisää settiä varmaan siinä vaiheessa.)

[Heidi · Rating 4 out of 5]

vai 3½?
Todella mielenkiintoisia pikku pätkiä. Tarinoista ja kertojan pohdinnoista muotoutuu rosoinen kokonaisuus, jossa lukija ja kertoja yrittävät ymmärtää Hotel Sapiensia ja sen outoja ilmiöitä. Onko muu maailma tuhoutunut, vai onko hotelli vankila tai koelaboratorio, hullujenhuone? Mitä tulevaisuus voi olla näille sumuun kätkeytyneen hotellin asukkaille? Entä mitä maapallolle on tapahtunut, ja mitä sitten tapahtuu?
Itse en löytänyt vastauksia Krohnin tekstistä, paljon ajatuksia kylläkin. Krohn kirjoittaa todella upeasti! Kokonaisuus jää tosin hiukan hajanaiseksi, minkä vuoksi emmin pitkään tuota neljättä tähteä. Tämä oli ensimmäinen Krohnini, ja ehdottomasti aion lukea toisenkin!

[Eija Toiviala · Rating 5 out of 5]

Jälleen kerran loistava kirja Krohnilta. Kerronta on hidasta, mutta pakottaa pysähtymään yksityiskohtiin. Valmis maailma saa ajattelemaan muita ulottuvuuksia, joka lieneekin tarkoitus. Tämänkin kirjan voi lukea toistamiseen. Viisi tähteä on tälle liian vähän, pitäisi olla kuusi.

[Katri · Rating 3 out of 5]

Leena Krohnin Hotel Sapiens (2013) on lyhyistä luvuista muodostuva dystopia. Hotel Sapiens on paikka, jonka asukkaat ovat keskenään erilaisia, mutta heillä kaikilla on sama tauti, se tauti on ihmisyys. Hotel Sapiens on jonkinlainen määritelmiä pakeneva laitos, jossa ihmisistä pidetään ehkä huolta, ehkä tutkitaan, ehkä pidetään vankeina tai ehkä tarkkaillaan. Tai ehkä tätä kaikkea. Maailmaa ei ehkä enää ole, tai ainakaan se ei ole sellainen, jollaisena se on ennen tunnettu.

Olen lukenut aiemmin Krohnilta kirjan Erehdys, joka oli todella taidokas, ja jonka vuoksi osasin odottaa Hotel Sapiensilta samaa taituruutta. Sitä kirjassa onkin. Irrationaaliselta tuntuva, lukijaa (no, ainakin tätä lukijaa) aluksi hämmentävä tarina alkaa muodostua järkeväksi kokonaisuudeksi, mitä lähemmäs loppua päästää. Kirjan takakannessa mainitaan sana häiritsevä, ja se kuvaa kirjaa hyvin. Itselläni kesti kauan, että pääsin kirjaan kiinni. Luin muutaman ensimmäisen luvun kahdesti ja en tajunnut. En myöskään tahtonut kiinnostua kirjasta, koska en saanut siitä otetta. Muutaman luvun verran tylsistyin, sitten tuli hyvä luku ja kiinnostuin, sitten hetkeksi taas tylsistyin, kunnes loppua kohden kirja alkoi kiehtoa. Ymmärsin lukea sitä pieninä palasina kerrallaan, jolloin se alkoi toimia.

Kirja on taitava, ja se ottaa mielestäni vahvasti kantaa maailman tilaan ja tulevaisuuteen. Se herättää eloon skenaarioita, jotka vaikuttavat ensin älyttömiltä, mutta ovatko ne sitä sitten lopulta. Ehkä eivät. Hotel Sapiens on kirja, josta olisin halunnut pitää enemmän, mutta joko tämä ei ihan ollut minun kirjani tai sitten luin sen väärässä mielentilassa.

Päästyäni kirjan loppuun, luin sitä alusta hieman uudelleen ja sain siitä heti enemmän irti. Ehkä tämä vaatisi minulta toisen lukukerran. Kirja oli ja on vaivan arvoinen, ja todella mielelläni keskustelisin siitä vaikkapa jossain lukupiirissä!

[Natalia Pankeeva · Rating 4 out of 5]

Dystopinen romaani, jossa pääelementtinä katastrofinjälkeinen selviytyminen. Vaikka siinä on viittauksia katastrofiin, varsinaista tuhoa tarinassa ei esitetä.
Hotel Sapiensissa asuu ihmisiä, jotka ovat selviytyneet tuntemattoman onnettomuuden jälkeen. Tarinassa on paljon viittauksia tietämättömyyteen. Asukkaat eivät tiedä tarkkaan, mikä instituutio Hotel Sapiens on. Uudessa maailmassa se saattaakin olla monta instituutiota samaan aikaan. Hotel Sapiens on enemmän kokoelma yhdellä aiheella sidottuja kertomuksia. Siitä puuttuu varsinainen juoni, vaikka samat henkilöhahmot kulkevat kertomuksesta kertomukseen, ja miljöö on samanlainen. Tarinassa ei ole varsinaista alkua, kliimaksia eikä loppua. Teoksen tällaista rakennetta korostaa myös Hotel Sapiensin alaotsikko "ja muita irrationaalisia kertomuksia".

[Leo · Rating 3 out of 5]

Tainaron: postia toisesta kaupungista -teoksen tavoin Krohn rakentaa lyhyillä teksteillä hyvin omalakisen maailman, tällä kertaa jokseenkin suljetussa tilassa. Luupin alla on inhimillisyys kaikissa muodoissaan, jota lähestytään laajan hahmokavalkadin kautta. Allegorioiden ja symbolien ymmärtäminen vaatisi useampaa lukukertaa, mutta joka tapauksessa ollaan jonkinlaisessa apokalyptisessa välitilassa, jossa valtaan noussut tekoäly pyrkii ymmärtämään ihmisyyttä – kaaoksen ja järjestyksen cocktail tuntuu kuitenkin olevan "koneelle" liikaa.

[Elena Varg · Rating 3 out of 5]

Pidän Krohnin tyylistä kirjoittaa ja hänen tarinankerronnastaan. Hänen konseptinsa ja ideansa ovat mainioita sekä luovuudessaan että kammottavuudessaan. Valitettavasti Hotel Sapiensista jäi mielestäni puuttumaan jotain. Tarinassa esitettyjä konsepteja ei mielestäni viety tarpeeksi pitkälle tai niitä ei tarkasteltu tarpeeksi läheltä. Keskellä koko novellikokoelmaa on yksi järkyttävä, eksistentiaalisen kauhun esimerkkiteos, mutta se jää vain yhteen novelliin. Olisin halunnut tätä kauhua vähän lisää. Aion silti jatkaa Krohnin romaanien lukemista, sillä hänellä on selvästi paljon mielenkiintoisia ideoita käsiteltävänä.

[Noora Rantanen · Rating 3 out of 5]

Leena Krohnin Tainaron on yksi suosikkikirjoistani, mutta jostain syystä en ollut lukenut häneltä mitään muuta. Hotel Sapiens valikoitui paikkaamaan tätä aukkoa.
Hotel Sapiensissa sekä outous, vieraus että fragmentaarisuus venyvät niin äärimmilleen, että kirja tuntuu pitkään silmiinpistävän juonettomalta.
Alkupuolella lukeminen sujuikin lyhyistä luvuista huolimatta melko takkuisasti. Tulkitsemaan pääsee kyllä koko rahan edestä!

Kun luopuu halusta ymmärtää puhki, tekstistä alkaa nauttia.
Aihe ja teema: ihmisyys.

[Joanna Heinonen · Rating 3 out of 5]

Hämmentävä kirja, joskin samaan aikaan tunnelmaltaan ja aihepiiriltään hyvin kiehtova. Jouduin kuitenkin hieman kamppailemaan, jotta sain luettua kirjan loppuun asti. En tiedä, johtuiko se kirjan pysähtyneestä tunnelmasta vai kenties siitä, että tästä puuttui perinteinen draaman kaari. Kieli, paikka ja hahmot kuitenkin pitivät minut sen verran kiinni tekstissä, ettei sitä voinut keskenkään jättää.

[Heini | lokikirjoituksia · Rating 3 out of 5]

Outo, oudompi, Hotel Sapiens. Ja silti, hitaasti, mutta varmasti, uppouduin ja tykästyin kummallisen hotellin elämään ja sen hullunkurisiin asukkaisiin. Tämä teos kestää useamman lukukerran, sillä asiat avautuvat hitaasti ja lopussa tuntui siltä kuin minulla olisi aavistus jostain suuremmasta, mitä en kuitenkaan ihan vielä tällä kertaa oivaltanut. Hotel Sapiensin hahmot ovat outoja, mutta samalla ihanan arkisia ja suomalaisia, ja viihdyin heidän tarinoidensa parissa varsin hyvin!

[Helena · Rating 3 out of 5]

Outoudessaan kiehtova kirja, jossa mentiin kaiken aikaa sellaisen todellisuuden ja epätodellisuuden rajoilla, että lukijana koki, ettei ihan täysin ymmärrä. Joitain irrallisia kohtia teki mieli pysähtyä makustelemaan ja miettimään. Haastavaa kirjallisuutta, kokonaisuutena liiaksi dystopiaa omaan makuuni.

[Karu · Rating 4 out of 5]

Segane, samas huvitav.
Mulle jäi tunne, et tegu on hullumajas toimuvaga, et igaüks oli mingil hetkel oma elus närvivapustuse saanud ja sinna sattunud. Kui teose tagakaan ise teistmoodi ei väidaks, oleksin ma täiesti veendunud selles.
Kohati ei saanud aru kes jutustab ja kelle kohta midagi käib, samas on tunda autoristiili ja läbimõeldust. Mulle see meeldis. Kuigi oli väga segane ja vaheti pani kukalt kratsima, siis teos üldiselt meeldis. Selline ajude ragistamine aga samas väga meelelahutuslik.

[Regina Rex · Rating 4 out of 5]

Perfect weird with haunting imagery and wise quotes.

[Peter Ellermann · Rating 5 out of 5]

:-O :-O :-O :-O
:-O :-O :-O
:-O :-O
:-O

[Lucy_van_pelt · Rating 4 out of 5]

Inventive and funny.

[Mikkel · Rating 5 out of 5]

En sær og fin bog. Den skal du læse!