"Kulttuurissa, johon olen syntynyt, mysteerit kuuluvat elämään. Käsitys sumusta muistin katalysaattorina on minusta yhtä aikaa kiehtova ja pelottava. Niin tulin kirjoittaneeksi tämän romaanin. Se on kertomus sukupolvien kohtaamisesta tässä ihmeellisessä Ei missään, mutta sen päällimmäisenä tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään, missä vaiheessa matkaa muistin punainen lanka on kadonnut." - Marcello Fois
Kolmen eilispäivän nuorta, Tunìn, Salvatore ja Ersilia, valmistelevat partisaani-iskua eräänä sumuisena lauantaiyönä vuonna 1945. Kolme tämän päivän nuorta, Gino, Sonia ja Rossella, ovat palaamassa juhlista kotiin vuonna 1995. Nämä nuoret kohtaavat sumun keskellä kertoakseen tarinansa, jatkaakseen sukupolvien välistä keskeytynyttä keskustelua ja kootakseen yhteen viisikymmentä vuotta ajan jatkuvasta virrasta. Romaanissaan Sumu Fois nivoo yhteen kaksi parelleelista tarinaa vuosilta 1945 ja 1995. Hän kertoo kirjoittaneensa teoksen kunnianosoitukseksi vaimonsa kotiseudulle, jonka sumusta - ajattomuudesta ja tilattomuudesta - hän vastoin odotuksiaan löysi mystisyyttä, esoteerisuutta.
Sardinialaissyntyinen Marcello Fois (s. 1960) on hyvin tuottelias kirjailija ja dramaturgi, joka asuu nykyään Bolognassa. Hän on voittanut Italiassa useita kirjallisuuspalkintoja, mm. Premio Calvino -palkinnon vuonna 1995 teoksellaan Picta ja Premio Dessì -palkinnon vuonna 1997 teoksellaan Nulla. Foisia verrataan usein Camilleriin, joka on Italian kuuluisimpia kirjailijoita. Hän kirjoittaa kirjallisia mysteereitä, joilla on erinomaiset kustantajat ympäri maailmaa
Quando frequentavo le elementari non usava accompagnare i bambini a scuola. Un giorno c'era la nebbia ed era così fitta che io, credendo di essere sulle strisce pedonali, mi trovai di fronte ad un muro.
Mi sentii prendere per un braccio, e un vecchio in capparella e borsalino mi disse in dialetto: "Ti sei persa, cinna? Io oramai ho gli occhi che vedono nella nebbia". E mi riportò sotto il portico.
Di fronte a quel muro e circondata dalla nebbia mi parve che le dimensioni, l'orientamento, i suoni ed il tempo, tutto fosse attutito e diverso.
Questo mi ha fatto rivivere il libro di Fois, uno scrittore sardo che ha descritto la nebbia, questa quarta dimensione della mia terra, come se ci fosse nato.
Olinko opiskelijoiden käännösprojektin lopputuotoksen loppukuluttaja? Siltäpä tuntui - osittain kiitos tästä kirjan pieneen sivumäärään suhteutettuna laajahkon esipuheen.
Muistutus: Lue ensin kirja, sitten vasta esipuheet ja muut analyysit.
Foisin kirjoittamista taisi johtaa kuningasajatus. Sumun kokemus, nuoruus sumuna - mukava rinnastus. Mutta kun tähän lisäsi kaksi aikakautta ja niiden elämänkokemusten limittyminen kävi niin, ettei kertomus oikein kehittynyt kivaa ideaa pidemmälle.
Kirjailija Fois ei ollut nähnyt riittävästi vaivaa syventääkseen ideaa. Hätäisenoloinen toteutus. Laimea lukukokemus.
This entire review has been hidden because of spoilers.