Miksi koulun pihalla vilisee minikoviksia? Miksi kannattaa pitkästyä? Mistä riidat tulevat? Miksi spurgulla on paljon vaatteita? Mitä tilannetaju tarkoittaa?
Kreetta Onkelin ensimmäinen lapsille suunnattu kirja.
Kreetta Onkeli is a Finnish writer and columnist. In 2013, she received the "Finlandia Junior Award" for his work «Poika, joka menetti muistinsa» (The Boy Who Lost His Memory) Kreetta Onkeli grew up in rural municipalities of Luhanka and Joutsa. She graduated from Joutsa High School in 1989 and studied at the Theater Academy's dramaturg degree program. Onkeli has lived in Helsinki since 1991. Kreetta Onkel's first novel was «Ilonen talo» (1996) which is based on her own childhood experiences. This novel received «The Kalevi Jäntti Award» in 1997. A three-part television film was produced based on the novel «Tervetuloa iloiseen taloon» and on the short story collection «Tervetuloa paratiisiin». Onkeli has worked as a journalist or columnist for Helsingin Sanomat, Talouselämä, Savon Sanomat, Image, Maaseudun Tulevaisuus, Iltalehti and Kuntalehti and along with other journals.
Monella tavoin todella ihana. Erityisesti tykkäsin kirjan kuvituksesta. Lukemastani kappaleesta on revitty irti juuri kansilehti enkä jaksa googlailla, mutta kirjailija kuvittanut lienee myös kirjan itse? Joka tapauksessa tykkäsin. Paikoittain aika pienillekin suunnattua tekstiä, mutta myös ihania pehmeitä pörröisiä tunteita herättäviä juttuja vähän isommillekin. Lämmin suositus. Myös muuten kyllä tykkään Onkelin kirjoista.
Koko maailman selittäminen alle sadassaviidessäkymmenessä sivussa on haaste, mutta Onkeli onnistuu siinä yllättävänkin hyvin. Vaikka inhoankin selfhelppiä, tämän voisi luokitella sinne. Tai oikeastaan togetherhelpiksi, sillä aikuisen kanssa luettuna keskusteluja ja ajatuksia on mahdoton välttää.
Upea kirja ilman lässytystä - ainoastaan taitto ja rivivälit tuskastuttavat jo tätäkin lukijaa, saati sitten pienempiä.
Aluksi Selityspakki ihastutti omaleimaisella ja hieman näsäviisaalla tyylillään. Näkökulmat olivat normaalista poikkeavia ja "pienen" puolella. Valitettavasti pitemmän päälle näsäviisailu alkoi tökkimään tyylikeinona ja muutenkin mielenkiinto herpaantui. Sama tapahtui myös kirjan kuvituksen kanssa. Suosittelisin lukemaan pienissä erissä mahdollisen yliannostuksen estämiseksi. Varmaan hyvää ainesta keskustelun herättäjäksi lasten kanssa.