What do you think?
Rate this book
Napanuoralla
Kirsin ja Paulan elämät ovat kietoutuneet yhteen siitä hetkestä asti, kun yhdeksänvuotias Paula kurkisti samanikäisen Kirsin postiluukusta. Enää heitä ei sido toisiinsa pojat, bailut ja punkku vaan menneisyys sekä Lurex, mainonnan haarakonttori, jonka he ovat perustaneet yhdessä.
Kirsi huomaa Paulassa muutoksia, joita hän ei ymmärrä, vaikka Paula on aina ollut arvaamaton luonne. Kun Paula kertoo, että haluaa lapsen, Kirsi on tyrmistynyt. Mutta sitten käy niin kuin elämässä usein: raskaaksi tuleekin joku toinen kuin se, jolle vauvat ovat sydämenasia.
Napanuoralla on tarina unelmista, niiden toteutumisesta ja toteutumatta jäämisestä. Siitä, kuinka pitkälle ihminen voi itse määrätä oman elämänsä kulkua ja vaikuttaa unelmiensa toteutumiseen. Onko meille itse asiassa parempi, kun päästämme nuorasta irti ja annamme mennä vai tuleeko meidän jollakin tasolla kontrolloida kohtaloamme?
Kirsi huomaa Paulassa muutoksia, joita hän ei ymmärrä, vaikka Paula on aina ollut arvaamaton luonne. Kun Paula kertoo, että haluaa lapsen, Kirsi on tyrmistynyt. Mutta sitten käy niin kuin elämässä usein: raskaaksi tuleekin joku toinen kuin se, jolle vauvat ovat sydämenasia.
Napanuoralla on tarina unelmista, niiden toteutumisesta ja toteutumatta jäämisestä. Siitä, kuinka pitkälle ihminen voi itse määrätä oman elämänsä kulkua ja vaikuttaa unelmiensa toteutumiseen. Onko meille itse asiassa parempi, kun päästämme nuorasta irti ja annamme mennä vai tuleeko meidän jollakin tasolla kontrolloida kohtaloamme?
360 pages, Hardcover
First published October 1, 2012
2 people are currently reading
2 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 3 of 3 reviews
May 1, 2013
Kirjan takaliepeessä kirjailija määrittelee lajityypikseen "ilakoivan chick litin, jonka perusväri on karamellinpunaisen sijasta oranssi elämänmaku".
Kirjan päähenkilö, minä-kertoja Kirsi on kolmikymppinen kaupunkilainen, kuten kuvaan hyvin sopii. Kirsi on perustanut yhdessä parhaan ystävänsä Paulan kanssa Lurexin, mainonnan haarakonttorin. Elämä on drinkkejä, punkkua ja miehiä. Paulan kanssa puhutaan kaikesta... paitsi Paulan miehestä Jukasta... josta ei puhuta.
Vähitellen Kirsi huomaa Paulassa jotain outoa, ja saa selville, että outouden voi selittää pahemmansortisella vauvakuumeella. Mutta kuten elämässä usein käy, raskaaksi tuleekin se, jolla ei ole minkäänlaisia aikomuksia lisääntyä. Siinä tilanteessa yksi ajattelematon teko on kaapata toisen raskaus.
Kirja koostuu hyvin lyhyistä luvuista, silmäyksistä tapahtumiin, ja on sen takia varsin nopealukuinen. Tai ehkä siksi, että tarina pitää otteessaan. Tarina onkin ennemminkin perheiden, sukujen ja menetyksen tarina, kuin varsinainen kertomus raskaudesta tai raskaudettomuudesta. Jokaisella on omat salaisuutensa, ja navan alle ilmestynyt ihmisenalku pakottaa Kirsinkin vähitellen kääntämään katseen pois omasta navastaan. Tämä ei myöskään ole romanttista viihdettä. Pieni romanssinpoikanen siellä on seassa, mutta se on häivytetty taustalle. Olennaisempia ovat ystävät, työtoverit ja perhe.
Kirja on paikoitellen terävä ja hauska, huomiot mainosmaailmasta on kirjoitettu omista kokemuksista. Kirjailija tietää mistä puhuu. Lisäksi henkilökavalkadi omituisuuksineen on huolella tehty. Minun ei ainakaan tehnyt mieli läimiä ketään kasvoille, ei edes Paulaa, ja sitä voi pitää hyvänä merkkinä kun puhutaan kirjasta, joka julistaa olevansa chick littiä.
Mutta kuplivan kerroksen alla kirja on oikeastaan ja eritoten melko vakava. Kirsin pitää päästä sopimukseen menneisyytensä haamujen kanssa, ennen kuin hän voi kuvitella olevansa äiti.
Viihdyin kirjan kanssa oikein hyvin. Koska se on kerrottu ensimmäisessä persoonassa, paikoitellen pinnalle pääsi se, jota joku kirjabloggaaja nimitti "kysymystaudiksi". Eli päähenkilö pui tilannetta toistuvien kysymysten muodossa. Mutta eipä tuo suunnattomasti haitannut lukunautintoa. Napanuoralla on kirja, jonka soisi saavan enemmänkin huomiota. Ei mitään höyhenenkevyttä naisviihdettä, vaikka kai sen saa sellaisenakin lukea halutessaan.
Kirjan päähenkilö, minä-kertoja Kirsi on kolmikymppinen kaupunkilainen, kuten kuvaan hyvin sopii. Kirsi on perustanut yhdessä parhaan ystävänsä Paulan kanssa Lurexin, mainonnan haarakonttorin. Elämä on drinkkejä, punkkua ja miehiä. Paulan kanssa puhutaan kaikesta... paitsi Paulan miehestä Jukasta... josta ei puhuta.
Vähitellen Kirsi huomaa Paulassa jotain outoa, ja saa selville, että outouden voi selittää pahemmansortisella vauvakuumeella. Mutta kuten elämässä usein käy, raskaaksi tuleekin se, jolla ei ole minkäänlaisia aikomuksia lisääntyä. Siinä tilanteessa yksi ajattelematon teko on kaapata toisen raskaus.
Kirja koostuu hyvin lyhyistä luvuista, silmäyksistä tapahtumiin, ja on sen takia varsin nopealukuinen. Tai ehkä siksi, että tarina pitää otteessaan. Tarina onkin ennemminkin perheiden, sukujen ja menetyksen tarina, kuin varsinainen kertomus raskaudesta tai raskaudettomuudesta. Jokaisella on omat salaisuutensa, ja navan alle ilmestynyt ihmisenalku pakottaa Kirsinkin vähitellen kääntämään katseen pois omasta navastaan. Tämä ei myöskään ole romanttista viihdettä. Pieni romanssinpoikanen siellä on seassa, mutta se on häivytetty taustalle. Olennaisempia ovat ystävät, työtoverit ja perhe.
Kirja on paikoitellen terävä ja hauska, huomiot mainosmaailmasta on kirjoitettu omista kokemuksista. Kirjailija tietää mistä puhuu. Lisäksi henkilökavalkadi omituisuuksineen on huolella tehty. Minun ei ainakaan tehnyt mieli läimiä ketään kasvoille, ei edes Paulaa, ja sitä voi pitää hyvänä merkkinä kun puhutaan kirjasta, joka julistaa olevansa chick littiä.
Paula lehahtaa huoneeseen kuin poutapilvi. Hän on tullut sisään ulko-ovesta tavallista hiljempaa. Edes kengät eivät ole kopisseet parkettia vasten. Automaattisesti katsahdan, mitkä piikkarit ovat niin vaimeat.
Mutta ei Paulalla ole piikkareita, Paulalla on – herran jumala – voimistelutossut! Oikeat vanhanaikaiset voimistelutossut. Punaiset ja kuminauhaa jalkapöydän ympärillä. Kouluaikaiset painajaiset, joiden pohjassa oli kissankokoisin kirjaimin oma nimi.
Saan ruusunmarjat väärään kurkkuun, kun pidätän kirkaisua.
– Voi kamalaa, minulta silti pääsee.
Paula osaa seurata katsettani. Hän hymyilee niin kuin tv-juontaja ennen kuin alkaa holokaustista kertova dokumentti.
Mutta kuplivan kerroksen alla kirja on oikeastaan ja eritoten melko vakava. Kirsin pitää päästä sopimukseen menneisyytensä haamujen kanssa, ennen kuin hän voi kuvitella olevansa äiti.
Viihdyin kirjan kanssa oikein hyvin. Koska se on kerrottu ensimmäisessä persoonassa, paikoitellen pinnalle pääsi se, jota joku kirjabloggaaja nimitti "kysymystaudiksi". Eli päähenkilö pui tilannetta toistuvien kysymysten muodossa. Mutta eipä tuo suunnattomasti haitannut lukunautintoa. Napanuoralla on kirja, jonka soisi saavan enemmänkin huomiota. Ei mitään höyhenenkevyttä naisviihdettä, vaikka kai sen saa sellaisenakin lukea halutessaan.
July 1, 2024
Mieleenkiintoinen asetelma päähenkilöiden välillä. Hiukan haastavaksi lukemisen teki eri aikakausissa "pomppiminen", mutta loppua kohti sekään ei enää haitannut. Haluaisin lukea jatko-osan jos sellainen on/tulee!
May 14, 2025
Olin jumissa autossa tätä kirjaa kuunnellen, muuten olisi jäänyt kesken. Raivostuttavat henkilöhahmot ja puuduttavaa valitusta koko kirja alusta loppuun.
Displaying 1 - 3 of 3 reviews