Tuhkat

by Heikki Hietala

Tragikoomisen hauska, lämmin ja salakavalan liikuttava tarina yhden miehen pitkästä matkasta läpi sotkuisten ihmissuhteiden kohti omaa itseään
Pekka Haarakosken elämä on asettunut syviin ja muuttumattomiin uomiinsa. Vastuullista työtä tasapainottaa edesvastuuton isä, jonka hän luuli jättäneensä tarpeettomana taakseen, kunnes isä vuosien jälkeen ottaa yhteyttä ja kertoo olevansa elämän loppusuoralla.

Pekka ei näe tarvetta matkustaa Espanjaan asti avaamaan vanhoja haavoja, mutta jokin isän puhelussa saa hänet kuittaamaan käyttämättömät lomapäivät ja suuntaamaan halpalentoyhtiön siivin kohti Málagaa. Perillä häntä odottaa paperiton kodinhoitaja, korttiringillinen eläkeläisiä, muovikassillinen käteistä rahaa, sotkuinen kuolinpesä ja keskeneräinen Rojekti. Isän toiveet jäävät kuulematta, mutta hänen ystäväpiirinsä tietää, miksi Pekka kutsuttiin paikalle.

Islannissa purkautuva tulivuori hiljentää Euroopan taivaat ja sekoittaa paluumatkasuunnitelmat. Pekalle jää ainoaksi vaihtoehdoksi junamatka halki Euroopan tuhkauurna kainalossaan. Matkalla on hyvin aikaa koota ajatuksia ja suvun palapelin palasia

Genres: Fiction, Audiobook, Finnish Literature

335 pages, Hardcover

First published January 1, 2023

About the author

NEWS FLASH 9.9.2014:

Suomenkielinen painos, Hotelli Tulagi nimeltään, on nyt saatavana kaikista kirjakaupoista ja nettikaupoista.

The Finnish edition of Tulagi Hotel is now in all stores and net stores in Finland, published by Sitruuna Kustannus.

***

Heikki Hietala is a Senior Lecturer at HAAGA-HELIA University of Applied Sciences. He holds an M.A. in English Philology from the University of Jyväskylä, Finland, and has worked in IT and localization for more than 20 years. Tulagi Hotel is his first novel.

Tulagi Hotel has its origins in the author's lifelong interest in military history and popular culture. Hietala has accumulated a large library of books on World War 2, and assisted in editing and translating of a pictorial history of the Finnish Air Force 1928-1945.

He began writing Tulagi Hotel in 1996, but research and background work -- not to mention everyday life -- meant slow progress for many years. The first complete version was ready in 2007, and in September 2008 a refined version was uploaded onto the HarperCollins website, Authonomy. Tulagi Hotel reached #15 among some seven thousand books.

Besides this novel, Hietala has written short stories, some of which have appeared in anthologies, ezines and literary websites, such as Emprise Review. He is a member of Year Zero Writers, an non-conventional convention of unconventional authors, and is currently discussing the publication of a collection of his short stories. A second book is being worked on, in the hope of not waiting another 14 years for it. Some of the short stories are available at his website.

Heikki Hietala is a keen fan of British comedy and an avid Monty Python aficionado. He also subscribed to MAD Magazine at the tender age of 11, which should explain quite a few things. He lives in Klaukkala, Finland, with his family. You can contact him at heikki dot hietala at sabulo dot com.

Reviews

[Anne Dahl · Rating 5 out of 5]

Voi jumankekka mikä kirja!
Jos olisin urheiluselostaja (enkä osaisi kuin vain väsyneitä kliseitä) sanoisin, että olipa huikea! Siis jotenkin ihan uskomaton. Tuntuu, että Heikki Hietala todellakin tähän teokseen on löytänyt äänensä (ja genrensä?!?).

Olen lukenut Hietalan Hotelli Tulagin ja Viiston valon ja molemmat on todella hyviä (vaikka Tulagi olisikin ehkä kaivannut juurikin sitä rikkaruohojen repimistä, mistä Hietala Tuhkien kiitossanoissaan mainitsee) mutta tämä Tuhkat, jackpot sanoisi ruotsalainen ja minä sanon, että olipa hiton hyvä. Vieläkin lukukokemus ja Hietalan kirjoittamat jutut ja juonenkäänteet hykerryttävät ja naurattavat ja jäi tosi tosi hyvä mieli tästä kirjasta.

No, juonesta en lähde kirjoittamaan, mutta olihan tämä nyt ihan parasta road movie-veijaritarinaa-hirtehinen-mustaahuumoria-kirjallisuutta huovispaasilinnaturunenhotakainen (saavat olla tyytyväisiä, tämä laji on nyt pelastettu).
Kasvutarinakin tässä on. Isä-poika-suhde, olkoonkin, että isä on aika hiljainen tässä tarinassa, koska on jo uurnassa, mutta toki egyptiläisen uskomuksen mukaisella 40 päivän aikaikkunalla ja uurnassa silmät, joten hienosti Hietala kirjoitti isään ja pojan suhteeseen upean kaaren.
Ja oli kiva, että Hietala oli kirjoittanut kirjaan kansainvälisen aikuisen suhteen. Tykkäsin siitäkin kovasti.

En nyt tiedä mistä en olisi tykännyt.
Juoni etenei paremmin kuin junaliikenne tuhkan täyttämässä Euroopassa, henkilöt olivat todellakin herätetty eloon ja dialogi pään sisä- ja ulkopuolella uskottavaa ja aitoa. Tapahtumapaikat pystyi näkemään silmissään ja olisikin outoa, jos tästä nyt joku ei tee leffaa!
Upea upea tarina. Upea upea kirja, jossa aika surullisestakin peruslähtökohdista Hietala on kirjoittanut älykkään, kevyen, hauskan, viihdyttävän, raikkaan kirjan, jota suosittelen ihan jokaiselle!!!

[Heikki · Rating 5 out of 5]

I wrote this book, so I am not qualified to say anything about it, but it has done surprisingly well in Finnish audio book services. For example in BookBeat, it has garnered 8,200 reviews in just ten months, and an average of 4,4.

[Tytti Hirvonen · Rating 4 out of 5]

Olipas tämä mukava uusi tuttavuus! Tässä toimi oikeastaan kaikki. Kerronta, huumori ja dialogit. Vakavempaakin sisältöä oli. Lisäpisteitä junamatkustamisesta eri maissa, sekä Bernin paimenkoirasta.

[M-M · Rating 4 out of 5]

Pitkästä aikaa kirja, jota lukiessa aloin parissa kohtaa spontaanisti nauraa ääneen. Monenlaisia ihmiselämän asioita oli saatu mahdutettua sopivan tiiviiksi nopeasti luettavaksi kirjaksi.

[Elina Mäkitalo · Rating 4 out of 5]

Tykkäsin kirjasta valtavan paljon. Sen huumori upposi itselle ja naureskelin monille jutuille. Tietysti tarina oli myös surullinen mutta koin, että niitä käytiin samankaltaisella mustalla huumorilla, jota itsekin saatan käyttää. Siksi se tuntui niin luontevalta lukeakin. Kerronta oli sujuvaa ja tempaisi kyllä mukaansa, todellakin. Joskus, harvoin, sattuu olemaan elämää lukemisen lisäksi mutta muuten olisin varmasti lukenut kirjan yhteen menoon. Sen verran kiinnostava tarina oli. Tähtiä tämä olisi ansainnut varmaan puolikkaan lisää, mietin pitkään kumpaan suuntaan kallistun tähtien kanssa. Nyt näin - en edes osaa sanoittaa, että miksi.

Kirja menee Helmet- lukuhaasteessa 2024 kohtaan numero 20. Kirjan on julkaissut pieni kustantamo.

[Taija · Rating 3 out of 5]

Tätä oli kehuttu kovin hauskaksi kirjaksi. Olen itse ehkä huumorintajuton tai sitten vaan odotukset olivat liian kovat kun en tätä erityisen hauskana pitänyt.

Olihan tämä ihan sujuva suomalainen reissutarina erinäisine hassuinekin kommervenkkeineen, ja kirjaa luki mielellään, mutta loppujen lopuksi tarina oli aika tavallinen, paikoin tylsä, jopa turhia jaaritteleva.

Kirjan teematkaan eivät juuri naurattaneet: kuolema, tuhkaus, hautausmaat, sota, pettäminen, avioerot, huono isäsuhde, vaikea lapsuus.

Loppupuolella oli ehkä hauskempia sattumuksia kuin selittelevässä alussa, ääneen nauroin ehkä kerran. Vähän olisi voinut vielä säätää överinappia ja tehdä tästä hullunkurisempi. Nyt tästä jäi vähän ikävän surullinen jälkimaku.

[Inka Partanen · Rating 4 out of 5]

Tämähän oli erinomainen! Ja vähän yllätys myös, sillä keski-ikäisen miehen seikkailut isäsuhteen kiemuroissa ja tuhkauurna kainalossa eivät äkkiseltään tuntuneet houkuttelevalta idealta. Kirjassa oli kuitenkin syvyyttä yllin kyllin, huumoriakin tai vähintään rohkeaa itsekriittisyyttä.

[Kirsi Vatanen · Rating 5 out of 5]

Ihana hyvän mielen kirja, joka sai hykertelemään. Miten upeaa kieltä, sanaleikkejä, tuhkapilven tuoma roadtrip ja matka isän ja pojan haastavaan suhteeseen.
Tästä oli rikkaruohot kitketty pois, kuten kirjailija loppukiitoksissa toteaa. Nautinto oli lukea minilomasella.

[Jii · Rating 4 out of 5]

Mainio, hirtehinen kertomus! Kieli oli erinomaista, samoin kielenkäyttö. Pidin myös huumorista. Loppupuolella tarina vähän hiipui luettelomaisesksi matkakertomukseksi, joten neljä tähteä.

[Heli Y · Rating 5 out of 5]

Voihan Pekka Haarakoski, isä ja kaikki osalliset. Mikä reissu, ihan ikävä tulee Pekkaa!
Pekan reissu tapaamaan isää, välit eivät parhaat mahdolliset, eipä kerinnyt tapaamaan mutta tutustuu isään ja itseensä eri tavalla. Samalla siskot näyttää ihan parastaan kun lusikat pitää saada jakoon.
Ja tuhkat, sitä tulee taivaalta ja sitä on repussa mukana.
Välillä sai käkättää yksinään hyviä letkautuksia, rankka aihe mutta niin saatu hyvin kirjoitettua, syvällistä ja rankkaa mutta samalla kepeää.
Eipä muuta kuin 5/5

[Artemis · Rating 4 out of 5]

Viihdyttävä ja hyvin kirjoitettu kirja! Omaan makuuni huumorintaju ei aina iskenyt, mutta matkustelu maasta toiseen ja siihen liittyvät kommervenkit olivat silti kiinnostavaa kuunneltavaa. Lisäksi äänikirjan lukija teki hienoa työtä kirjan parissa.

[Jaana Angeria · Rating 3 out of 5]

Alku vaikutti erittäin lupaavalta, mutta jo Espanjassa alkoi olla liian monia liian uskomattomia sattumuksia, ja niitä sitten riittikin.

Paasilinnamainen reissutarina on hyvin kirjoitettu, sujuva ja helppolukuinen. Kuitenkin tämä erityisen hauskaksi kehuttu teos sai minut hymähtämään vain kerran tai pari. Minussa on varmaan jokin valuvika, kun nämä hauskaksi hehkutetut teokset eivät vain uppoa.

[Riia · Rating 4 out of 5]

Pekan isä viettää eläkepäiviään Malagassa. Infarktin jälkeen hän pyytää poikaansa käymään, olisi puhuttavaa. Isä ehtii kuitenkin kuolla ennen kuin Pekka ehtii Malagaan. Pekka joutuu järjestelemään edesmenneen isänsä asioita Malagassa ja pohtimaan paluumatkaansa Suomeen. Islannissa purkautuu tulivuori, joka estää koko Euroopan lentoliikenteen, joten kotiin on matkattava maitse. Se ei kuitenkaan suju suorinta reittiä, sattuneesta syystä.

Romaanissa Pekka muistelee isä-peijoonia ja sen monia tempauksia. Pienen pojan muistoihin on tallentunut monta epäoikeudenmukaista tapahtumaa. Espanjan rannikolla eläkepäiviään viettävät suomalaiset kertovat Jaakosta toisenlaista tarinaa. Kuka ja kenen poika isä todella oli?

Romaani on viihdyttävä tarina toisistaan vieraantuneista pojasta ja isästä. Tarina soljuu eteenpäin kevyesti ja humoristisesti. Hörähdin ääneen, kun kuulin säilykepersikoiden unohtuneen...

[Eija · Rating 4 out of 5]

Hietalan tyyli jatkaa Haavikon, Paasilinnan, Hotakaisen ja Kyrön perinnettä. Oikein nautittava ja elokuvallinen.

[Marita · Rating 3 out of 5]

A bit predictable but a satisfying read.