What do you think?
Rate this book
Me, Keisarinna
Katariina II kruunataan Venäjän keisarinnaksi vuonna 1762 Moskovassa loisteliain menoin. 33-vuotias hallitsija painaa itse hiuksilleen hovijalokivisepällä teettämänsä kruunun.
Huolet hyökyvät vastaan heti kruunajaisten jälkeen. Juonittelijoita riittää ja kansa on arvaamaton. Pähkinälinnaan suljettu Iivana VI on alituinen uhka, monet pitävät häntä ainoana laillisena hallitsijana.
Katariinan huolet lapsista ja lapsenlapsista ja naiselliset pelot viehätysvoiman heikkenemisestä koskettavat inhimillisyydessään. Kulissit romahtavat, kun vanheneva keisarinna kertoo hallitsijavuosistaan uskolliselle kamariherralleen. Menneisyydestä nousee kipeitä muistoja, joita ei voi enää sivuuttaa.
Huolet hyökyvät vastaan heti kruunajaisten jälkeen. Juonittelijoita riittää ja kansa on arvaamaton. Pähkinälinnaan suljettu Iivana VI on alituinen uhka, monet pitävät häntä ainoana laillisena hallitsijana.
Katariinan huolet lapsista ja lapsenlapsista ja naiselliset pelot viehätysvoiman heikkenemisestä koskettavat inhimillisyydessään. Kulissit romahtavat, kun vanheneva keisarinna kertoo hallitsijavuosistaan uskolliselle kamariherralleen. Menneisyydestä nousee kipeitä muistoja, joita ei voi enää sivuuttaa.
600 pages, Hardcover
First published September 1, 2013
6 people are currently reading
80 people want to read
About the author
Laila Hirvisaari
18 books11 followersFI: Laila Ellen Kaarina Hirvisaari (vuosina 1958–2004 Hietamies) on suomalainen kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu laajoja romaanisarjoja sekä näytelmiä ja televisiosarjoja, joissa liikutaan niin Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa kuin Venäjällä, Intiassa ja Roomassakin. Syksyyn 2008 mennessä Laila Hirvisaaren kirjoja oli painettu yli 4 miljoonaa.
Hirvisaaren isä Aarne kaatui jatkosodassa Lailan ollessa vasta kolmevuotias. Laila Hirvisaari avioitui vuonna 1958 kirjailija Heikki Hietamiehen kanssa ja otti samalla käyttöön miehensä sukunimen Hietamies. Heillä on kolme tytärtä: Kristiina (s. 1958), Eveliina (s. 1964) ja Anuliina (s. 1968). Tyttäristä Eve on myös kirjailija ja käsikirjoittaja. Laila ja Heikki Hietamies erosivat vuonna 1985 asumuseron kautta, virallisesti he erosivat vuonna 1991. Laila Hietamies otti 9. joulukuuta 2004 yhdessä kolmen serkkunsa kanssa tyttönimensä takaisin ja on siitä pitäen julkaissut romaaninsa nimellä Laila Hirvisaari.
Hirvisaaren ensimmäinen romaani Lehmusten kaupunki ilmestyi 1972 (nimellä Hietamies) ja aloitti Lappeenrannasta kertovan romaanisarjan, jonka seitsemäs osa ilmestyi syksyllä 2004. Sarja kertoo Lappeenrannasta ja lappeenrantalaisista aina 1920-luvulta lähtien. Toinen tunnettu romaanisarja, Kannas-sarja (1980–1984) kertoo Kannaksella sijaitsevan Suontaan kylän asukkaiden vaiheista 1920–1940-luvuilla. Sarja sisältää muun muassa evakkokokemuksia Länsi-Suomessa. Lehmusten kaupunki ja Kannas-sarjojen välissä ilmestynyt kaksiosainen Hamina-sarja kuvaa ensiksi pienen kylän ihmisten elämää ja sen jälkeen elämää Haminassa. Kuusiosainen Laatokka-sarja (1986–1991) kertoo Vienan Karjalasta ja vallankumouksen kokemasta Venäjästä. Sonja-sarja (1993–1997) pureutuu yläluokkaisen venäläistytön Sonjan ja hänen lähipiirinsä elämään edellisessä vuosisadanvaihteessa ja antaa toisenlaisen näkökulman Venäjän vallankumouksesta. Kolmiosainen Anni-sarja kuvaa pientä Metsäkylän kylää sekä sen asukkaiden värikästä elämää, joka heittelee ihmisiä Viipuriin sekä sodan jälkeen Virolahdelle.
Laila Hirvisaari asui vuoteen 1974 saakka Lappeella ja Lappeenrannassa, kunnes muutti Helsingin Vuosaareen. Vuonna 1985 hän muutti Tuusulan Rantatielle, jossa asuu nykyisin.
EN: Laila Ellen Kaarina Hirvisaari, known between the years 1958 and 2004 as Laila Hietamies, is a Finnish author and writer. She has published 35 novel under her married name Hietamies. December 9, 2004 Laila Hietamies, along with her three cousins, changed her name back to the maiden name Hirvisaari, and from that on her books are being published under the name of Laila Hirvisaari.
Laila Hirvisaare's first novel Lehmusten kaupunki ('City of the Lindens') was published in 1972 (under the name Hietamies) and started a series of novels about Lappeenranta, of which the seventh part was published 2004. Hietamies has written many other novel series, mostly telling about Karelia and the consequences of the wars of Finland in the 1940s. She has written also books about a Russian princess Sonja at the time of the Russian Revolution.
Laila Hirvisaari has been granted many respected literature awards but never the most respected, Finlandia Prize. By autumn of 2008 her books had been printed over 4 million times.
Laila Hirvisaari has written 35 novels and lots of short stories and plays. A movie has been filmed based on Hirvisaari's novel Hylätyt talot, autiot pihat ('Abandoned houses, empty yards') in 2000. Some of her books have been translated into other languages.
Hirvisaaren isä Aarne kaatui jatkosodassa Lailan ollessa vasta kolmevuotias. Laila Hirvisaari avioitui vuonna 1958 kirjailija Heikki Hietamiehen kanssa ja otti samalla käyttöön miehensä sukunimen Hietamies. Heillä on kolme tytärtä: Kristiina (s. 1958), Eveliina (s. 1964) ja Anuliina (s. 1968). Tyttäristä Eve on myös kirjailija ja käsikirjoittaja. Laila ja Heikki Hietamies erosivat vuonna 1985 asumuseron kautta, virallisesti he erosivat vuonna 1991. Laila Hietamies otti 9. joulukuuta 2004 yhdessä kolmen serkkunsa kanssa tyttönimensä takaisin ja on siitä pitäen julkaissut romaaninsa nimellä Laila Hirvisaari.
Hirvisaaren ensimmäinen romaani Lehmusten kaupunki ilmestyi 1972 (nimellä Hietamies) ja aloitti Lappeenrannasta kertovan romaanisarjan, jonka seitsemäs osa ilmestyi syksyllä 2004. Sarja kertoo Lappeenrannasta ja lappeenrantalaisista aina 1920-luvulta lähtien. Toinen tunnettu romaanisarja, Kannas-sarja (1980–1984) kertoo Kannaksella sijaitsevan Suontaan kylän asukkaiden vaiheista 1920–1940-luvuilla. Sarja sisältää muun muassa evakkokokemuksia Länsi-Suomessa. Lehmusten kaupunki ja Kannas-sarjojen välissä ilmestynyt kaksiosainen Hamina-sarja kuvaa ensiksi pienen kylän ihmisten elämää ja sen jälkeen elämää Haminassa. Kuusiosainen Laatokka-sarja (1986–1991) kertoo Vienan Karjalasta ja vallankumouksen kokemasta Venäjästä. Sonja-sarja (1993–1997) pureutuu yläluokkaisen venäläistytön Sonjan ja hänen lähipiirinsä elämään edellisessä vuosisadanvaihteessa ja antaa toisenlaisen näkökulman Venäjän vallankumouksesta. Kolmiosainen Anni-sarja kuvaa pientä Metsäkylän kylää sekä sen asukkaiden värikästä elämää, joka heittelee ihmisiä Viipuriin sekä sodan jälkeen Virolahdelle.
Laila Hirvisaari asui vuoteen 1974 saakka Lappeella ja Lappeenrannassa, kunnes muutti Helsingin Vuosaareen. Vuonna 1985 hän muutti Tuusulan Rantatielle, jossa asuu nykyisin.
EN: Laila Ellen Kaarina Hirvisaari, known between the years 1958 and 2004 as Laila Hietamies, is a Finnish author and writer. She has published 35 novel under her married name Hietamies. December 9, 2004 Laila Hietamies, along with her three cousins, changed her name back to the maiden name Hirvisaari, and from that on her books are being published under the name of Laila Hirvisaari.
Laila Hirvisaare's first novel Lehmusten kaupunki ('City of the Lindens') was published in 1972 (under the name Hietamies) and started a series of novels about Lappeenranta, of which the seventh part was published 2004. Hietamies has written many other novel series, mostly telling about Karelia and the consequences of the wars of Finland in the 1940s. She has written also books about a Russian princess Sonja at the time of the Russian Revolution.
Laila Hirvisaari has been granted many respected literature awards but never the most respected, Finlandia Prize. By autumn of 2008 her books had been printed over 4 million times.
Laila Hirvisaari has written 35 novels and lots of short stories and plays. A movie has been filmed based on Hirvisaari's novel Hylätyt talot, autiot pihat ('Abandoned houses, empty yards') in 2000. Some of her books have been translated into other languages.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 13 of 13 reviews
June 17, 2022
Tämä kirja on ollut mulla keskeneräisenä jo vuodesta 2020, mutta nyt sain vihdoin sen luettua loppuun. Olipa matka!
Samaan aikaan Me, Keisarinna oli kiehtova katsaus Katariina Suuren hoviin ja mahdollisiin ajatuksiin - kirjassahan kirjoitetaan muistoja ylös -, mutta toisaalta se saattoi välillä tuntua vähän turhankin yksityiskohtaiselta. Historiallisena romaanina kuitenkin aivan mainio, samaan tapaan kuin Minä, Katariinakin. Itse tosin ehkä viihdyin paremmin tämän ensimmäisen osan kanssa, se kun oli historialtaan ehkä tutumpi ja toisaalta myös kiehtovampi. Jatko-osakin kuitenkin viihdytti ja kertasi joitakin tuttuja käänteitä!
Ja tämän kirjakaksikon lukemisen jälkeen en yhtään ihmettele, että Hirvisaaren teoksista pidetään niin kovin, olihan nämä nyt hienosti kirjoitettuja ja varmasti todella laajan taustatyön vaatineita.
Samaan aikaan Me, Keisarinna oli kiehtova katsaus Katariina Suuren hoviin ja mahdollisiin ajatuksiin - kirjassahan kirjoitetaan muistoja ylös -, mutta toisaalta se saattoi välillä tuntua vähän turhankin yksityiskohtaiselta. Historiallisena romaanina kuitenkin aivan mainio, samaan tapaan kuin Minä, Katariinakin. Itse tosin ehkä viihdyin paremmin tämän ensimmäisen osan kanssa, se kun oli historialtaan ehkä tutumpi ja toisaalta myös kiehtovampi. Jatko-osakin kuitenkin viihdytti ja kertasi joitakin tuttuja käänteitä!
Ja tämän kirjakaksikon lukemisen jälkeen en yhtään ihmettele, että Hirvisaaren teoksista pidetään niin kovin, olihan nämä nyt hienosti kirjoitettuja ja varmasti todella laajan taustatyön vaatineita.
February 18, 2018
Tämä ei ollut minun kirjani. Ehkä syynä oli se, että muotonsa (miki-pokkari) vuoksi kirja oli minun reissukirjani ja lukeminen oli katkonaista. Mutta jotenkin kirja tuntui enemmän historiankirjalta kuin romaanilta. Tai siltä, että taustatyötä oli tehty, mutta romaani ei toiminut. Tai ehkä syy on siinä etten lukenut ensimmäistä osaa.
October 31, 2021
Minä, Katariina -romaanin jälkeen oli välittömästi luettava myös Me, Keisarinna. Katariina Suuren vaiheet jäivät kutkuttamaan. Kakkososassa Katariinasta on muokkautunut voimakas ja armotonkin vallankäyttäjä. Kukaties hän hiukan katuukin, ja ainakin kamaripalvelija Leon mielestä olisi syytä.
Romaani kertoo Katariinan viimeisestä vuodesta. Hän muistelee Leonin kanssa elämäänsä, jonka aikana hän on mm. vienyt Venäjää sotiin, laajentanut ja kehittänyt maataan, jättänyt maaorjat oman onnensa nojaan, mutta parantanut katulasten oloja, ollut kirjeenvaihdossa mm. Voltairen kanssa, pitänyt monia rakastajia ja tuhonnut kilpailijoitaan ja niin edelleen. Elämä on ollut vaiheikas, mutta varsin yksinäinen. Sukulaissielut ja uskotut ovat jääneet vähiin.
Kiinnostavinta näissä kahdessa kirjassa on minusta historian elävä kuvaus vallanpitäjän silmin. Hirvisaari kuvaa Katariinan ristiriitaiseksi hahmoksi ja jopa jonkinmoiseksi esifeministiksi, enkä tiedä, pitääkö se tai moni muu yksityiskohta paikkaansa. Fiktion ja faktan yhdistämisen ongelma on, että lukijana ei tiedä, mikä on mitäkin. Kirjat on kuitenkin kirjoitettu niin vetävästi, että ne suorastaan ahmaisee.
Romaani kertoo Katariinan viimeisestä vuodesta. Hän muistelee Leonin kanssa elämäänsä, jonka aikana hän on mm. vienyt Venäjää sotiin, laajentanut ja kehittänyt maataan, jättänyt maaorjat oman onnensa nojaan, mutta parantanut katulasten oloja, ollut kirjeenvaihdossa mm. Voltairen kanssa, pitänyt monia rakastajia ja tuhonnut kilpailijoitaan ja niin edelleen. Elämä on ollut vaiheikas, mutta varsin yksinäinen. Sukulaissielut ja uskotut ovat jääneet vähiin.
Kiinnostavinta näissä kahdessa kirjassa on minusta historian elävä kuvaus vallanpitäjän silmin. Hirvisaari kuvaa Katariinan ristiriitaiseksi hahmoksi ja jopa jonkinmoiseksi esifeministiksi, enkä tiedä, pitääkö se tai moni muu yksityiskohta paikkaansa. Fiktion ja faktan yhdistämisen ongelma on, että lukijana ei tiedä, mikä on mitäkin. Kirjat on kuitenkin kirjoitettu niin vetävästi, että ne suorastaan ahmaisee.
Read
August 21, 2024Tõepoolest juba kaua aega riiulis oma järge oodanud teos. Millegipärast pelgasin raskeks lugemiseks. Tegelikkus osutus hoopis vastupidiseks ehk kui juba alustasin, ei suutnud kuidagi käest panna. Muidugi oleks pidanud esimesena lugema selle raamatu eellase ehk "Mina, Katariina", aga samas on tegemist ikkagi omaette teosega. Minu jaoks olid läbivad kaks huvipakkuvat liini: Venemaa ajalugu ja Katariina kui naine kõikide oma hirmude, armude, vigade ja puudustega. See viimane liin paelus kindlasti rohkem ja on ilmselgelt ka raamatu põhiliin. Katariina vastuolulise isiksuse varjust jäi kindlalt läbi kumama tõdemus, et eelkõige oli ta siiski naine ja ema ning alles siis valitsejanna. Raamat algab sõnadega: "Ma ei osanud ette kujutada, kui raske võib olla keisrinna kroon..." ja lõpeb sõnadega: "Milline õnnetunne mind järsku valdab", kui vananev Katariina on ustava abilisega koos saanud kirja oma eluloo ning saab seejärel taas rahulikult olla. Raamatus astuvad meie ette paljud Venemaa ja maailma ajaloo seisukohalt olulised isikud nagu Pugatšov, Voltaire, Diderot jne. Kokkuvõtteks üks tõsiselt hea ja mitmekihiline lugemine.
November 23, 2018
Toinen osa sisälsi vähemmän historiaa ja enemmän keisarinnan ajatuksia sekä taustahenkilöiden elämän kuvaamista. Pohdiskelut eivät saaneet lukijaa samaistumaan keisarinnan elämän koukeroihin eivätkä toisaalta sisältäneet suuremmin tietoakaan. Niinpä kirja ei myöskään vienyt lukijaa mukanaan 1700-luvulle.
August 2, 2019
En edes oikein tiedä, miksi tartuin kirjaduon toiseen osaan annettuani ensimmäiselle kaksi tähteä - millä todennäköisyydella toinen voisi olla merkittävästi parempi. Keisarinnan umpitylsät jaarittelut eivät toimineet kuunneltuna sen paremmin kuin luettunakaan. Hyvänä puolena pidettäköön Venäjän historian tuntemuksen hienoista parantumista.
October 29, 2017
Latter of the two books describing the life story of Catherine the Great. Although at times quite light and entertaining, it was fascinating to read about this Russian emperor. Clever and powerful lady.
August 13, 2017
Ansiokas jatko-osa.
August 19, 2019
Äänikirjana kuuntelin ja kirja seurasi tekstiä mukana. Ihan kyllä tykkäsin.
October 12, 2013
Tartuin tähän ehkä aivan liian suurin odotuksin, historian harrastajana enkä viihteen lukijana. Lukukokemusta varjostivat ehkä myös liian suuri annos ko. henkilöstä kertovia historiikkeja ennen tätä kirjaa. Väkisin luin loppuun, keisarinnan ajatukset eivät missään vaiheessa imaisseet mukaansa. Yllätyin miten työläs luettava, rutinoitunut Hirvisaari + Venäjän kiehtovimpia naisia. Mutta joskus lukunautonsa vain ehkä pilaa sillä että odottaa aivan liikaa ja lataa ennakkokäsityksiä. Täytyy yrittää parin vuoden päästä uudestaan, jos sitten vetäisi.
December 29, 2015
Ei ihan niin hyvä kuin edelleinen osa, mutta pidin silti.
December 26, 2016
Ensimmäinen osa toimi äänikirjana ihan ok, ja sellaisena olisi varmaan tämäkin pitänyt kuunnella. Turhan paljon toistoa sekä dialogissa että juonessa - samat asiat toistettiin tuhat kertaa samoin sanoin (voitaneen laskea vanhan Katariinan iän piikkiin). Opetti kuitenkin paljon uutta. Rakastin moniäänisyyttä sekä minäkertojaa.
Displaying 1 - 13 of 13 reviews