Kiehtova ja kursailematon lukuteos Suomen ensimmäisistä koulutetuista ammattikätilöistä, heidän laajasta itsenäisestä työnkuvastaan sekä äidiksi tulemisesta 1700-luvulla.
Ujostelemattomat vie naisten elämänpiirin kursailemattomimpaan historiaan, kätilöiden maailmaan. 1700-luvun varhaismodernien uraäitien seurassa pääsemme kiristämään kureliivejä, testaamaan puhdistavia yrttejä, toteamaan arsenikin vaikutukset aborttilääkkeenä ja löytämään yllättäen isätkin synnytyshuoneesta.
Lapsikuolleisuus oli valtakunnan kiperimpiä kysymyksiä, ja anatomiaan perehtyneillä lapsenpäästäjillä oli merkittävä rooli muutoksessa kohti parempaa. Kätilöt olivatkin naisista ainoita, joiden hilkkojen sallittiin vilahdella öisen kaupungin pimeillä kaduilla. Niiden varsilta löydämme vuosisatojen takaiset uskomukset elämän ihmeestä sekä ”hyväpäiset vaimot”, joiden käsissä lepäsi vastasyntyneiden elämä ja toisinaan myös tuomioistuinten antama tutkintavastuu lapsenmurhista ja aviorikoksista.
Turun yliopiston Suomen historian professori, FT Kirsi Vainio-Korhonen on naishistorian sujuvasanainen popularisoija, joka on keskittynyt erityisesti Suomen Ruotsin vallan aikaan. Hän on julkaissut esseekokoelman Suomen herttuattaren arvoitus sekä teoksen Sophie Creutzin aika.
Kiinnostava yleistajuinen teos 1700-luvun suomalaisista kätilöistä ja heidän kauttaan yhteiskunnasta. Kätilöiden asema poikkesi ajan naisen normaalista, sillä he olivat koulutettuja, omista asioistaan päättäviä ja oikeudenkäynneissäkin arvostettuja asiantuntijoita. Opin, ettei 1700-luvun yhteiskunta kaikissa tilanteissa ollut niin ahdas kuin olin kuvitellut, vaan esimerkiksi avioton lapsi ei välttämättä ollut erityinen häpeä.
Nimiä tuli välillä aika ryöppynä, mutta toisaalta pidin siitä, ettei kätilöistä puhuttu vain massana. Ikävä yksityiskohta oli, että ei-binäärisiä ihmisiä käsiteltiin samassa luvussa kuin raiskauksia ja insestiä.
Todella mielenkiintoinen kirja, jota suosittelen kaikille, joita kiinnostaa lukea naisiin keskittyvää historiaa. Helppolukuinen, mutta informatiivinen. Tästä kirjasta tuli luettua pätkiä ääneen kavereille.
Hieman epätasainen, mutta erittäin kiinnostava teos. Painotus on nimenomaan 1700-luvun historiassa, eikä aiempia tai myöhempiä vuosisatoja mainita kuin sivulauseissa. Osittain kirja mursi käsityksiäni 1700-luvun lääketieteestä ja yhteiskunnasta. Nykypäivään verrattuna käsitykset monista asioista olivat vielä hyvin alkeellisia, mutta toisaalta 1800-luvun moraalisaarnoihin verrattuna jotkut asiat olivat myös paremmin. Aikalaiskäsitys esimerkiksi naisen seksuaalisuudesta oli vapautuneempi ja epäseksuaalisesta, "hyveellisestä" naisesta tuli ihanne vasta myöhemmin.
Kirjan kuvaliite on melko suppea, mutta tuo siitä huolimatta arvokasta lisäsisältöä kirjan aiheisiin. Vaikutuksen teki erityisesti 1700-1800-lukujen taitteen synnytystä kuvaava turkulaismaalaus.
Todella kiinnostava kuvaus ensimmäisten suomalaisten ammattikätilöiden koulutuksesta ja laajasta työnkuvasta 1700-luvulta. Arjen kuvaus on monipuolista, ja paljon yllättävääkin mahtuu mukaan.
Luin pätkiä ääneen liki 80-vuotiaalle mummolleni, ja saatiin monet hyvät keskustelut aikaiseksi paitsi tästä kirjasta, myös muistissa olevien oman suvun viiden viimeisen sukupolven syntymien ja lapsiperheiden arkielämän erilaisuudesta.
Kiinnostava kirja aiheesta, josta harvemmin tulee luettua. Teos kertoi laajasti naisten elämästä 1700-1800 lukujen taitteessa sekä siitä, millaisia mahdollisuuksia kätilön koulutus avasi valituille naisille. Lisäksi kirjassa kerrottiin paitsi kätilöiden koulutuksesta, myös heidän työstään kentällä sekä siinä sivussa tavallisten naisten elämästä raskauden ja synnytyksen aikana. Tiettyjen kätilöiden kohdalla kerrotaan myös laajemmin heidän elämästään ja urastaan. Kirjassa oleva värikuvaliite tukee tekstiä hyvin, tosin kuvia olisi voinut ehkä olla tekstinkin joukossa muutamia, mutta tämä ei haitannut lukemista. 4 tähteä.
Valtavan kiinnostava kirja naisten ja naisten ammattilaisuuden historiasta. Kaikuja hoivatyöläisten arkeen tänäkin päivänä. "Hermafrodiitteja" käsittelevä luku olisi voinut olla paljon sensitiivisempi, vaikka käsiteltiinkin aikansa (1700–1800-lukujen) ajatuksia. Muuten sujuvaa ja kunnioittavaa.