Rakastavaiset Meeri ja Antti erosivat Kannaksella, ja sotavuodet kuljettivat heidät eri puolille Suomea. 60 vuotta myöhemmin Meeri halusi tulla haudatuksi Antin sormus sormessaan.
Dorthe ja Håkan tapasivat sotasairaalassa vuonna 1942 - ja erosivat samassa sairaalassa vaimon kuollessa vuonna 1998.
Evakkotielle lähtevä Maria halusi haudata kaatuneen poikansa koti-pitäjän maahan, vaikka alue oli määrätty luovutettavaksi Neuvostoliitolle seuraavana päivänä.
Sotavuodet ovat täynnä hämmästyttäviä sattumia, mieleenpainuvia rakkaustarinoita ja poikkeuksellisia ihmiskohtaloita, joita ansioitunut historioitsija Mikko Porvali on koonnut Rautasormus-kirjaan. Lukemattomat suhteet särkyivät sotavuosien mullistuksissa, mutta lukemattomia myös syntyi. Rakkauden lisäksi Rautasormus kertoo ystävyydestä, kiintymyksestä, perhesuhteista ja kiitollisuudesta - tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuksi, vaikka ne yleensä historian-kirjoissa ohitetaankin.
Odotukseni olivat kovat, joten tämä kertomuskokoelma saa minulta mahdollisesti suhteettoman huonot pisteet. Kirja koostuu noin kymmenestä jutusta, joissa valotetaan sotavuosiin jollain tavalla liittyviä ihmiskohtaloita. Nimen perusteella odotin rakkaustarinoita, mutta yllätykseksi vain muutama kertomus käsittelee romanttista rakkautta ja loput eri tavoin kiintymyksellisiä ihmissuhteita.
Jutut on kirjoitettu melko sujuvasti. Huomasin kuitenkin, että ajatukseni alkoi harhailla oikeastaan jokaista juttua lukiessani. Oli jotenkin vaikea pysyä kärryillä, mutta en tullut analysoineeksi tarkemmin, mistä lievä sekavuuden tuntu johtui.
Kirjan nimen perusteella odotin kyllä aikalailla jotain muuta, mitä kirja sitten lopulta oli. Kirjassa ei kyllä kovinkaan montaa rakkaustarinaa ollut. Sopivampi nimi kirjalle olisi ehkä ollut "kohtaloita sotavuosilta" tmv. Yksi tarina ei oikeastaan edes liittynyt sotaan, joten en ymmärrä mitä se teki kirjassa. Teksti oli toki jouhevaa ja nopeasti luettavaa ja tykkäsin, että kirjoittaja oli joka tarinan perään kirjoittanut, miten tarinan oli kuullut.