Uudella ajalla, vuosina 1500-1800, ihmiset olivat ylenpalttisen uteliaita. Ihmeiden kokoelmat eli kuriositeettikabinetit kiinnostivat. Ihmeiksi kelpasivat mineraalit, simpukankuoret, täytetyt krokotiilit, ihmissikiöt ja poikkeukselliset kasvit. Revontulet, maanjäristykset ja komeetat kummastuttivat. Maailmaa ei ollut vielä lyöty lukkoon, ihmettelylle oli sijaa.
Arjesta ihmeisiin -teos lähestyy tuota aikaa uudesta näkökulmasta. Jumalan asettama järjestys oli tärkeä niin kodissa kuin yhteiskunnassa, mutta yhtä lailla elämää pitivät koossa läheiset ihmissuhteet ja huvittelun monet muodot. Kirja maalaa eteemme kiehtovan maailman, jossa ihmiset nauttivat kuluttamisesta, herkuttelusta, huvimarkkinoista ja spektaakkelimaisista esityksistä ilotulituksineen. Uuden ajan alun ihmiset olivat myös loputtaman kiinnostuneita terveydestään, ja sairauksista ja ruumiintoiminnoista keskusteltiin luontevasti ja säännöllisesti. Kirjassa nousee esille naisten näkökulma totuttua enemmän, ja sitä kautta saamme tavallista tarkemman katselupaikan tuon ajan elämään.
Marjo Kaartisen kauniisti kuvitettu teos tarjoaa nautinnollisen matkan eurooppalaiseen mikrohistoriaan, uuden ajan ihmisten arkeen ja juhlaan.
Olipas tämä harvinaisen ahmittava tietokirja! Kaartinen osaa kirjoittaa kiinnostavasti uuden ajan kulttuurihistoriasta, joskin myönnettäköön, että aihekin on poikkeuksellisen helposti mukaansa tempaava.
Kirjassa käsitellään lukuisin lainauksin ja esimerkein uuden ajan ihmisen sisäistä ja ulkoista elämää - mitä tämä todennäköisesti ajatteli itsestään ja ympäröivästä maailmastaan. Tutkimuksensa perusteella Kaartisella on laaja aineisto etenkin englantilaisen yläluokan naisten kirjeitä, joista ammentaa herkullisia lainauksia.
Taitto on toimiva ja sopivan harvaan sijoitellut kuvat aina iloinen ja taiten valittu yllätys soljuvan tekstin lomassa.
Kulttuurihistoriallinen teos voisi olla oppikirjana kouluissa ja sellaisena toimisi varsin hyvin. Siinä on sopivasti anekdootteja ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Oppilaiden mielenkiinto pysyisi hyvin yllä. Itselleni kirja tuotti ehkä lievän pettymyksen. En löytänyt siitä juurikaan mitään uutta tietoa mikä nyt tietysti on oletuksena kun lukee tietokirjaa joka on tehty tällä vuosituhannella. Kirja myös mielestäni loppui liian lyhyeen eli juuri siinä vaiheessa kun olin vasta päässyt vauhtiin. Lopussa on monta sivua viitteitä ja lähdehakemisto mikä vie kirjasta tilaa melkein 60 sivua! Lisäksi kirjassa keskitytään liikaa tuon ajan ihmisten sairauksiin ja parannuskeinoihin. Vaikka terveys toki siihen aikaan olikin tärkeää ja alituisena puheenaiheena ihmisten keskuudessa. Aivan tavallisesta arkielämästä olisin voinut lukea paljon enemmän. Luonnonilmiöt ja muut ihmeet saavat pienen osion kirjan lopussa mutta mielestäni niihinkään ei paneuduta erityisen syvällisesti. Kun kirjan on lukenut loppuun, on vaikea sanoa mitä siitä jäi mieleen. Kerronta on sujuvaa mutta ei mieleenpainuvaa. Kuin historioitsija olisi vain raapaissut pintaa. Ehkä hän onkin. Uuden ajan alun ihminen jää hämärän usvan taakse, näennäisesti tiedämme hänestä kaiken mutta oikeasti - emme mitään.
Melko mielenkiintoinen ja monipuolinen esitys uuden ajan ihmisen ajattelusta, juhlasta ja arjesta. Kirjan takakansi painottaa erityisesti ihmettelyä ja kuriositeetteja: niille kirjassa kuitenkin oli varattu vain loppupuolelta lyhyehkö osa. Kirja ei siis tarjonnut aivan mitä lupasi, ja muutenkin suurin osa sisällöstä oli itselle ennestään tuttua. Lukijalle, jolle tuon ajan kulttuurihistoria on melko tuntematonta, suosittelen lämpimästi. Historiakonkarille tämä on kevyt välipala, joka ei todennäköisesti jää syvällisesti mieleen.