What do you think?
Rate this book
Huono äiti : tunnustuksia
Huono Äiti on vapauttava vastaisku vauvapalstojen syyllistävälle oman kehun ilmapiirille. Tämä kirja kertoo kaiken Huonon Äidin arjesta, mutta toimii myös oppaana sille, joka rohkeasti haluaa tulla huonoksi äidiksi. Samalla kirja on hykerryttävä tirkistys nykynaisen aikataulutettuun todellisuuteen, kuten niihin päiviin kun silmämeikki tulee pestyä kynsilakanpoistoaineella aamulla kello 6, ja suklaa maistuu mutta liikunta ei maistu sitten yhtään.
Yhden täytyy olla huono, jotta muut voivat olla hyviä – siinä Huonon Äidin motto. Ja se motto on totisesti purrut, sillä Huono Äiti® tavoittaa viikoittain keskimäärin 400 000 sosiaalisen median käyttäjää.
Yhden täytyy olla huono, jotta muut voivat olla hyviä – siinä Huonon Äidin motto. Ja se motto on totisesti purrut, sillä Huono Äiti® tavoittaa viikoittain keskimäärin 400 000 sosiaalisen median käyttäjää.
- GenresAudiobook
128 pages, Hardcover
First published January 1, 2013
1 person is currently reading
4 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 6 of 6 reviews
January 14, 2014
Jotenkin kahtiajakoinen kirja. Toisaalta valitetaan miten rankkaa on kun on lapsia ja ainainen kiire ja työ ja kaikki. Ja toisaalta ollaan kireenä niille ketkä ei suvaitse riekkuvia lapsia. Aika turha koko kirja mun mielestä. Tai sitten en vaan ymmärrä kun olen valinnut lapsettoman elämän...
Read
May 5, 2018Huono äiti on huumoripitoinen kokoelma kirjoituksia äitiydestä ja vanhemmuudesta. Paikoin teksti on osuvaa ja mieltälämmittävää, mutta turhan usein huumori tuntuu katkeralta ja stereotypioihin nojaaminen laiskalta ja ikävältä.
June 26, 2015
”Huono Äiti ei nuku enää parisängyssä vaan matkasängyssä, jonka läpi erilaiset eläimet, täytetyt eläimet sekä minikokoiset ihmiset tekevät matkaa läpi yön.” s. 25
”Imurointia voi tehdä kerran parissa viikossa sillä lailla puolihuolimattomasti, että vetäisee vähän keskilattialta suurimpia. Lapsille voi opettaa suurpiirteisen suhtautumisen villakoiriin eli niille voi antaa nimiä ja niille voi tehdä langasta taluttimia – tässä on vain mielikuvitus rajana. Kun lapsi taluttelee nurkasta löytynyttä villakoiraa ympäri kämppää, vanhemmalle jää hyvää aikaa olla esimerkiksi Facebookissa.” s. 35
”Ihan turha kuvitella, että äidistä saa kuuman seksikissan viemällä hänet yhdeksi yöksi hotelliin. Yhden yön hotellikeikan aikana äiti haluaa nukkua ja soitella lastenhoitajalle, että kaikki on hyvin, onhan kaikki hyvin, koska äiti on äiti eikä enää mikään kuuma seksikissa.
Äiti palaa pikku hiljaa kuumaksi seksikissaksi, kun lapset ovat isoja. Auta armias, jos mies on silloin unohtanut, mistä kaikki alkoi! Pikku muistutus: puuma on lihansyöjä, joka saalistaa väijymällä.” s. 39-40
”Suhtaudu tavaraan hysteerisesti. Katso ympärillesi. Onko kotonasi enemmän kuin 100 tärkeää tavaraa? Huonon äidin pelkässä meikkipussissa on 100 tärkeää tavaraa. Mutta ihan viimeisellä viivalla tavaran haaliminen on onnettomuuden alku. Älä vertaile autoasi naapurin autoon, älä patiohuonekalujasi naapurin patiohuonekaluihin, älä osta luottokortilla, älä osta jos et tarvitse, älä tarvitse jos et oikeasti tarvitse. Tavara ei lopu tästä maailmasta kuluttamalla, ja me teemme itsestämme sitä onnettomampia, mitä enemmän luulemme tarvitsevamme tavaraa.” s. 56
”Kerran meni kuukausi ennen kuin kukaan muu kotini asukas huomasi, että tulppaanit ovat totta tosiaan kuolleet siihen Aalto-vaasiin.” s. 115
”Riittäminen on kovaa ja kaikkein kovinta on riittää itselle. Kunnon ihminen tekee itse kastikkeensa, tiikerikakkunsa ja lapsen tilkkutäkin. Riittävä ihminen muistaa hiusten ja säärikarvojen kasvun, omega 3-6-9-tarpeet sekä d-vitamiinin ja pohtii tete-narsissien säänkestoa noro-oksennuksen keskellä. Riittävä vastaa heti tekstiviestiin, soittoon, sähköpostiin ja kutsuun.” s. 117
”Täydelliset naiset – sarjan äärellä olen usein miettinyt naisten täydellisyydentavoittelua. Täydellistä elämää ei oikeasti ole olemassa. Niin kuin ei ole täydellisen riidattomia lapsia tai karvattomia koiria, kaikista niistä hilse loppujen lopuksi irtoaa niin että pölisee, jos tukkanuottasilla ollaan. Siksi täydellisyydentavoittelu on silkkaa ajanhaaskuuta: siitä liikenevän ajan voi mainiosti käyttää vaikka sormen uittamiseen kynttilästeariinissa. Sitä minä tein tyttäreni kanssa tänään ja tunsin olevani mahtava Huono Äiti.” s. 118
”Imurointia voi tehdä kerran parissa viikossa sillä lailla puolihuolimattomasti, että vetäisee vähän keskilattialta suurimpia. Lapsille voi opettaa suurpiirteisen suhtautumisen villakoiriin eli niille voi antaa nimiä ja niille voi tehdä langasta taluttimia – tässä on vain mielikuvitus rajana. Kun lapsi taluttelee nurkasta löytynyttä villakoiraa ympäri kämppää, vanhemmalle jää hyvää aikaa olla esimerkiksi Facebookissa.” s. 35
”Ihan turha kuvitella, että äidistä saa kuuman seksikissan viemällä hänet yhdeksi yöksi hotelliin. Yhden yön hotellikeikan aikana äiti haluaa nukkua ja soitella lastenhoitajalle, että kaikki on hyvin, onhan kaikki hyvin, koska äiti on äiti eikä enää mikään kuuma seksikissa.
Äiti palaa pikku hiljaa kuumaksi seksikissaksi, kun lapset ovat isoja. Auta armias, jos mies on silloin unohtanut, mistä kaikki alkoi! Pikku muistutus: puuma on lihansyöjä, joka saalistaa väijymällä.” s. 39-40
”Suhtaudu tavaraan hysteerisesti. Katso ympärillesi. Onko kotonasi enemmän kuin 100 tärkeää tavaraa? Huonon äidin pelkässä meikkipussissa on 100 tärkeää tavaraa. Mutta ihan viimeisellä viivalla tavaran haaliminen on onnettomuuden alku. Älä vertaile autoasi naapurin autoon, älä patiohuonekalujasi naapurin patiohuonekaluihin, älä osta luottokortilla, älä osta jos et tarvitse, älä tarvitse jos et oikeasti tarvitse. Tavara ei lopu tästä maailmasta kuluttamalla, ja me teemme itsestämme sitä onnettomampia, mitä enemmän luulemme tarvitsevamme tavaraa.” s. 56
”Kerran meni kuukausi ennen kuin kukaan muu kotini asukas huomasi, että tulppaanit ovat totta tosiaan kuolleet siihen Aalto-vaasiin.” s. 115
”Riittäminen on kovaa ja kaikkein kovinta on riittää itselle. Kunnon ihminen tekee itse kastikkeensa, tiikerikakkunsa ja lapsen tilkkutäkin. Riittävä ihminen muistaa hiusten ja säärikarvojen kasvun, omega 3-6-9-tarpeet sekä d-vitamiinin ja pohtii tete-narsissien säänkestoa noro-oksennuksen keskellä. Riittävä vastaa heti tekstiviestiin, soittoon, sähköpostiin ja kutsuun.” s. 117
”Täydelliset naiset – sarjan äärellä olen usein miettinyt naisten täydellisyydentavoittelua. Täydellistä elämää ei oikeasti ole olemassa. Niin kuin ei ole täydellisen riidattomia lapsia tai karvattomia koiria, kaikista niistä hilse loppujen lopuksi irtoaa niin että pölisee, jos tukkanuottasilla ollaan. Siksi täydellisyydentavoittelu on silkkaa ajanhaaskuuta: siitä liikenevän ajan voi mainiosti käyttää vaikka sormen uittamiseen kynttilästeariinissa. Sitä minä tein tyttäreni kanssa tänään ja tunsin olevani mahtava Huono Äiti.” s. 118
July 8, 2013
Paikoin hauska ja omaperäinen, useimmiten stereotyyppinen ja ennalta-arvattava.
May 5, 2020
En suosittele lukemaan.
September 13, 2025
En päässyt kuin sivulle 20. Komppaan muita kommentteja, eli kuulostaa stereotyyppiseltä ja katkeralta. Ehkä jonkun huumorisuoneen saattaa kolahtaa hyvin, mut ite en ymmärtänyt. Välillä kuulosti vähän siltä kuin äiti olisi ainoa hoitamassa lapsia ja tekemässä kaiken ja lapsi tehdään koska nainen sen haluaa ja kinuaa mieheltä sitä. En lue loppuun.
Displaying 1 - 6 of 6 reviews