Kyllä eikä ei

by Ville Ranta

Ville Rannan uuden albumin rohkeat, ruuduttomat kuvat herättävät eloon 1800-luvun Oulun, jota leimaa Kajaani-albumista tuttu pohjoinen ahdistus ja synnintunto. Sivistyneistön oudoksuma herännäisyys valtaa alaa talonpoika Paavo Ruotsalaisen johdolla. Pikkukaupungin seisovia vesiä sekoittaa meriltä saapuva itsenäinen nainen. Talven pimeydessä ja lyhyen kesän kiihkeydessä polveileva tarina kuvaa ilmeikkäästi ja moniulotteisesti ihmisen osaa: hengen ja lihan päättymätöntä ristivetoa.

Genres: Comics, Historical Fiction, Graphic Novels Comics, Graphic Novels, Finnish Literature

264 pages, Hardcover

First published July 15, 2013

Reviews

[Jenna · Rating 1 out of 5]

Kyllä eikä ei sijoittuu 1800-luvun Ouluun. Sarjakuvakirjassa kerrotaan heränneisyydestä, ahdistuneesta pohjoisesta ja synnintunnosta.

Periaatteessa sarjakuvassa oli kaikki ne osaset, mistä olisin voinut pitää. Ville Rannan piirtojälki ei tällä kertaa miellyttänyt silmääni ollenkaan ja se vei ilon itse tarinan seuraamisesta.

[Tytti · Rating 3 out of 5]

A historical graphic novel ("Yes and not No") with religious themes set in Oulu in around 1840.

Luen harvoin sarjakuvakirjoja, mutta satuin saamaan tämän lainaan, joten tulipahan tutustuttua tähänkin taiteenalaan. Tarina oli minusta "ihan kiva", mutta ei ehkä kovin mieleenjäävä. Piirrostyyli ei ihastuttanut, mutta ei myöskään vihastuttanut, joten ihan mielelläni luin loppuunkin. En ehkä aivan ymmärtänyt, mikä oli tarinan pointti. Ehkä romaanien lukijana olisin kaivannut syvempia henkilöhahmoja, nyt ne jäivät vähän pintaraapaisuiksi.

[Uuttu · Rating 3 out of 5]

Ville Rannan sarjakuvia on sujuva lukea ja ne ovat mielenkiintoisia, mutta tässä vaiheessa täytyy myöntää, että en pääse niihin sisälle. Tapahtumat ja henkilöt ovat koko ajan hakusessa: tiedä sitten, pitäisikö tässä tuntea historiaa paljon tarkemmin itse, mutta toisaalta, osittain elämäkerrallisen teoksen pitäisi myös esitellä henkilöt tarkemmin.

Pidin tästä enemmän kuin Kajaani-kirjasta: isompi koko tekee selaamisesta helpompaa ja tämä tarjosi lukijalle enemmän tarttumakohtia ja hahmot pystyi erottamaan helpommin toisistaan.

[Peony · Rating 2 out of 5]

Tykkäsin etenkin vanhaa Oulua esittelevistä piirroksista. Piirrostyyli muistutti jotenkin viehättävästi vanhojen lukion ranskan oppikirjojeni kuvitusta. Puhekuplien tekstaus oli välillä aika huoletonta käsialaa. Aihe, henkilöt ja ajankohta kiinnostivat myös luettuani kirjan kuvauksen, mutta ei tämä tarina nyt oikein vaikuttanut. Piirrostyylissä myös välillä hahmojen ulkonäössä sen verran sekavuutta, että piti tutkailla kenestä kulloinkin kerrotaan.

[Mikko Saari · Rating 3 out of 5]

Kenties parasta lukemaani Rantaa. Piirrosjälki on hienoa ja tekstistä saa selvää, se ei ole ollut mikään itsestäänselvyys aikaisemmin. Tarina jää vähän ohkaiseksi, en oikein saanut kiinni henkilöistä. Tällainen novellimainen pieni katkelma synnintunnossaan piehtaroivista ihmisistä. Ei lopulta suuremmin liikuttanut; tämä on toki sarjakuville yleistä.

[Hanna Apajalahti · Rating 3 out of 5]

Vuodenaikojen vaikuttamien ihmisten intohimoja, kaipuuta läheisyyteen ja kauas, ymmärryksen ja rakkauden puutetta, seurapiirien juoruilua ja syntisten vaikerointia Peräpohjolassa. Kuvat ovat eläviä, värit osuvia ja kauniita. Tarina ei niinkään.

[Outi · Rating 2 out of 5]

Tähtiä 2,5, jos sellaisen määrän voisi antaa. Kiinnostavaa historiallista kuvaa ja kerrontaa toki, mutta piirrostyyli teki henkilöhahmojen erottamisesta vaikeaa. Takakannessa mainittu "pohjoisen seisovat vedet" kuvaa teoksen miljöön tunnelmaa loistavasti. Oi aikoja, oi tapoja.

[Joulupuuro · Rating 2 out of 5]

Ihan mielenkiintoinen premissi, mutta jäi ohueksi. Kuvat olivat kivoja katseltavia, mutta välillä hahmot jäivät aluksi epäselviksi ja piti palata taaksepäin kun tajusi kenestä oli kyse. En tiennyt, että kyseessä oli oikeita ihmisiä, joten se varmaan rajoitti.

[Teemu · Rating 3 out of 5]

Lukisin ehdottomasti lisää.

[Jukka Häkkinen · Rating 4 out of 5]

Hienosti kuvitettu kirja, jossa tarina jää välillä sivuosaan.

[Minttu · Rating 1 out of 5]

En kyllä päässy sisälle missää vaiheessa tähän mut ku tutkin näitä henkilöitä jälkeenpäin opin mielenkiintosia juttuja. Kuvitus oli myös aika sekavaa eikä se auttanu hahmottamaan sekavaa tarinaa.

[Aapo · Rating 4 out of 5]

Parasta Ville Rantaa sitten Sade-albumin, minun mielestäni. Kauniisti vesiväritetty, erityisesti vuoden- ja vuorokaudenaikojen erilaiset valot on saatu hienosti esille. Jälki on yhtä aikaa viimeisteltyä ja luonnosmaista, mikä on tervetullut muutos edellisiin albumeihin. Albumi saa pisteitä myös epätavallisesta aiheestaan: Oulun kirkolliset piirit 1800-luvulla. Henkilögalleria on melko laaja ja tarina vähän hajoaa, mutta toisaalta tähän kuuluukin eri näkökulmien runsaus. Arkistoissa tehty tutkimustyö näkyy muutamissa kohdissa peittelettömän selkeästi, esim. kirkossa saarnataan vanhalla kirjakielellä, mikä on mielenkiintoinen kikka. Paavo Ruotsalainenkin tavataan ja hänenkin puheensa on todennäköisesti otettu suoraan arkistoista.

[Markku Kesti · Rating 3 out of 5]

Kolme ja puoli tähteä. Vähän oli Kajaanin teemojen uudelleen lämmittelyn makua. Liha on heikko ja syntisiä ihmisiä me kaikki vain ollaan.

Villen tyyli jakaa mielipiteitä vahvasti, mutta johan tuohon ilmaisuun alkaa tottumaan. Erityiskiitos siitä, että tekstauksessa on panostettu luettavuuteen, joka on joissain Villen töissä pieni ongelma. Nyt teksti on riittävän helppolukuista, jotta tarina ei hämärry sen takia. Jos olisin lukenut ennen Kajaania olisin varmaan tarjonnut neljää tähteä?

[Heidi · Rating 2 out of 5]

Kyllä en ihan päässyt kärryille tästä, ja kun kuvituskaan ei suuremmin sykäyttänyt, niin kahteen tähteen jäätiin.

[Outi · Rating 3 out of 5]

En millään opi (miksi pitäisikään) tykkäämään Rannan piirrostyylistä. Tarina on sinällään mielenkiintoinen näkemys herännäisyydestä Oulussa 1800-luvulla. Yksi tähti ihanasta Elias Lönnrotista.

[Iida M-I · Rating 4 out of 5]

Ensiksi minua häiritsi, kun ei aivan voinut tietää, mikä kertomuksessa oli faktaa ja mikä fiktiota, mutta lopulta: onko sillä väliä, kun pääosassa kumminkin ovat paljon kiinnostavammat teemat?

[Elisa · Rating 5 out of 5]

Todellakin kyllä, tästäkin jäi onnellinen olo.

[Marjo]

Mie en oo ihan varma ymmärsinkö, mutta viihdyin. Joten täytti tehtävänsä. Se on muuten jännä kuinka paljon helpompi on tarttua itselle vieraampiin aiheisiin sarjakuvan avulla.