Valkoinen hehku

Väinö Mujusen tutkimuksia #1

by Tapani Bagge

Suomi 1938: murhataanko Kekkonen, kaapataanko valta?

Elokuussa 1938 neuvostokapteeni Helander odottaa teloitusta luostarin pihalla Espanjassa. Komennuskunnan johtajan silmissä on tuttu valkoinen hehku, jonka Helander on nähnyt ennenkin. Pian luoti kaataa hänet joukkohautaan.

Suomessa sisäministeri Kekkonen tulee Hämeenlinnan torille vastaanottamaan itsenäisyyspäivän juhlaparaatia, mutta pinnan alla kuohuu. Helanderin veli Uljas on saanut potkut asemapäällikön virasta ja hautoo kostoa Kekkoselle. Pääkaupunkilehden toimittaja Ossi Koho ja valokuvaaja Sanna Rytkönen tutkivat oluttehtailijan pojan murhaa. Valpon ylietsivä Mujunen etsii saksalaisen asekauppiaan yksityissihteeriä ja salaisia papereita. Pankinjohtaja Vähämäen uusi autonkuljettaja taas näyttää kummallisen tutulta. Hän hakee Espanjassa kadottamaansa valkohehkuista ryöstösaalista, yrittää palata menneeseen ja hankkii kostoa isänsä murhaajalle.

294 pages, Paperback

First published January 1, 2009

About the author

Tapani Bagge on kirjoittanut elääkseen parikymppisestä lähtien. Sitä ennen hän ehti kokeilla puutarhatöitä, kaatopaikan ja teollisuusalueen vartiointia, postinkantoa, osto- ja myyntityötä antikvariaateissa ja levykaupassa. Bagge on julkaissut toistasataa kirjaa ja palkittu lähes kaikesta, mihin on ryhtynyt. Parhaiten hänet ehkä tunnetaan dekkareista ja lastenkirjoista.

Reviews

[Jenny Kangasvuo · Rating 4 out of 5]

Olipas nopeasti luettu. Teksti veti, hahmot olivat lähestyttäviä (lukuunottamatta paria karikatyyriä), tarinan ajakuva oli uskottava. Synkkää shittiä kommunismin ja natsismin välissä, mutta onneksi aina jostain välistä löytyy rauhallinen ilta lukea sanomalehtiä ja harrastaa vaimon kanssa lihallista yhteyttä. Taidanpa lukea loputkin Mujus-dekkarit.

[Anna · Rating 4 out of 5]

Suomi vuonna 1938, huojuva demokratia, IKL:n ja kommunistien kannattajat, käsiaseita joka toisessa taskussa, salamurhajuonia, ahneutta ja kostonhimoa, Valpon etsivä Väinö Mujunen, juoppoja rikostoimittajia. Bagge punoo monista säikeistä koostuvan polveilevan dekkarijuonen, ja lopputulos on (turhan pitkitetyn alun jälkeen) kiinnostava ja viihdyttävä.