Hirvenhiihtäjät

by Johan Ludvig Runeberg

Hirvenhiihtäjät

68 pages, Unknown Binding

First published January 1, 1832

Reviews

[Mela Kanootti · Rating 4 out of 5]

super mukavaa suomea!! kevyt ja lyhyt hyvänmielen tarina jossa asiat menee parhain päin, maailma on toki 1800-lukulainen

[Jutta]

liian vähän hiihtämistä

[Ansa · Rating 1 out of 5]

ensimmäinen kirja, jonka luin yliopiston 1800-luvun kurssille joskus mitä syyskuussa. aika hirveä runomitassa kirjotettu mukamasrakkaustarina

[Reijo Roos · Rating 3 out of 5]

ööäh joo ihan cool stoori mutta en ymmärrä hirveen hyvin miksi tää on klassikko ja vähän vaikea lukeakin ja kaikkee, jooh öö mutta siinä oli hetkensä, vänrikki stoolin tarinoiden jälkeen ihan jees kuitenki, ymmärs jotain ainaki

vänrikki stoolia tulis kyllä lukee ruotsiks, se piti siitä sanoa. suomkielinen käännös aina vähän eh ja öh

[Julia · Rating 3 out of 5]

Suloinen tarina

[iida · Rating 1 out of 5]

Joka luvun jälkeen teki vähän enemmän mieli lopettaa yliopisto kesken

[Sonja O. · Rating 2 out of 5]

The beauty of Runeberg's expression is lost in translation. And that's about all he had going for him.

[Jonathan Widell · Rating 5 out of 5]

To be sure, J.L. Runeberg is Finland's national poet but rare would be the Finn who would not feel like entering a different world in reading his works. Runeberg wrote in Swedish at a time when Finland was ruled by the Russian emperor. His works have been translated into Finnish.

Yet, Runeberg had a contagious and probably unique nterest in the life of the common rural Finnish people and, according to one source (Godenhjelm), was the only poet in history to celebrate the life of common country folk in the form of an epic. The characters feel alien but lovable like Asterix and Obelix. Instead of boars these people hunted for moose. Fittingly, then, the title of the work is Moose Hunters.

K.E. Holm's translation into Finnish is from 1878 and has preserved the six-foot meter, which makes the poem even quainter than would be desirable. The very first thing one realizes is how much the Finnish language has changed. Some words have different meanings than today, others have fallen out of use altogether and still others are used in forms that one has to struggle to understand. But after a while you would have it no other way. The result is a delightful pastoral idyll that one would feel guilty about enjoying had it not been enshrined in the canon of Finnish literature.

[Jalmari Kinnunen · Rating 3 out of 5]

Harmittaa antaa kansallisille klassikoille näin heikkoja arvosteluja, mutta suomalainen kerrontatyyli tuntuu kyllä menneen Runebergin ajoista roimasti eteenpäin. Ainakaan minulle ei tämä kreikkalaismitta tänä päivänä iske yhtä hyvin kuin saattoi 1800-luvun alkupuoliskon lukijalle iskeä.

[Anton · Rating 1 out of 5]

piti lukee tääki..,,, ainoana hyvänä puolena tässä oli se että teoksen kieli oli paikoin todella hienoa. Runeberg jotenki rakasti tota juttua missä suomalainen ukko tappaa sodassa kymmenen venäläistä koska se jotenki ujutti sen osaksi myös tätä kertomusta joka ei mitenkään edes käsittele sotaa. Tää on sovinistista paskaa. Hahmot on niin perseestä että luulis et tää on parodia jostain Suomi umputus metsästäjä ukoista, mutta mitään parodian elementtejä ei todellakaan ole havaittavissa. Tarinasta puuttuu myös jännite ihan täysin. Mun on myönnettävä että parin kappaleen yli hyppäsin ihan täysin kun mitään kiinnostavaa ei vaan ollut havaittavissa. Mä oon lukenu paljon "tylsiä" kirjoja ja nauttinut niistä, mutta tää meidän kansallisrunoilijamme ylsi ihan uusiin tyhjänpäiväisyyden ja paskanjauhannan korkeuksiin.

[Susu Liski · Rating 1 out of 5]

Hieno teos kyseessä, jossa on monipuolisesti ja arvokkaasti käytetty suomen kieltä. Valitettavasti oma arvostelu perustuu pääosin lukukokemukseen ja Hirvenhiihtäjät on yksinkertaisesti haastava teos lukea. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä pienestä aikaikkunasta mennyttä suomalaista elämää ja kirjallisuutta.