Poika joka menetti muistinsa

by Kreetta Onkeli

Arto herää puistosta ja tajuaa, että ei muista mitään. Hän ei muista kuka on eikä missä koti on. Taskussa on vain lappu: “Arto, tule viideksi kotiin. Jälkiruuaksi mansikkajäätelöä! Halit, äiti.”

Missä äiti on ja mitä oikein on tapahtunut, sitä Arto ei muista. Arto suuntaa kulkunsa kohti kaupungin keskustaa löytääkseen jotain tunnistettavaa. Hän törmää ikäiseensä poikaan Kimoon, jonka mukaan hän lyöttäytyy. Kimon matkassa Arto tutustuu erilaisiin poikiin, aikuisiin, koteihin ja Helsingin kaupunginosiin. Hän joutuu pinteeseen, mutta selviää.

Genres: Middle Grade, Finnish Literature

111 pages, Hardcover

First published January 1, 2013

About the author

Kreetta Onkeli is a Finnish writer and columnist. In 2013, she received the "Finlandia Junior Award" for his work «Poika, joka menetti muistinsa» (The Boy Who Lost His Memory)
Kreetta Onkeli grew up in rural municipalities of Luhanka and Joutsa. She graduated from Joutsa High School in 1989 and studied at the Theater Academy's dramaturg degree program. Onkeli has lived in Helsinki since 1991.
Kreetta Onkel's first novel was «Ilonen talo» (1996) which is based on her own childhood experiences. This novel received «The Kalevi Jäntti Award» in 1997. A three-part television film was produced based on the novel «Tervetuloa iloiseen taloon» and on the short story collection «Tervetuloa paratiisiin».
Onkeli has worked as a journalist or columnist for Helsingin Sanomat, Talouselämä, Savon Sanomat, Image, Maaseudun Tulevaisuus, Iltalehti and Kuntalehti and along with other journals.

Reviews

[Helin Puksand · Rating 5 out of 5]

Ardot tabab hirmus naeruhoog ja pärast ta ei mäleta enam, kes ta on ja kus ta elab. Ta kohtub juhuslikult Kimoga, kes on aga hoopis teistsugune poiss: viib Ardo restorani Rootsi lauda sööma, kuigi raha ei ole, sõidab jänest jms. Ardo saab küll aru, et see on vale, aga kuna ta on endiselt segaduses, siis läheb ta Kimoga kaasa. Kimo on tegelikult heatahtlik, kuigi tema elu on kohati keeruline. Ardo satub veel mitmetesse sekeldustesse, enne kui ta mälu taastub.
Tore lasteraamat sõprusest ja abivalmidusest, mis sobib umbes 10-12aastastele lastele. Raamatus on küll öeldud, et tegemist on poisteraamatuga, aga arvan, et seda võivad lugeda ka tüdrukud, kuigi tegelased on kõik poisid. :)

[M · Rating 4 out of 5]

Laste raamatuid kommenteerides ma alati muretsen, et kuidas ma hindan kui ma ei tea, kuidas see lastele meeldiks. Vot peab suutma selle ära unustada ja vaadata lihtsalt enda järgi. Las lapsed hindavad oma silmade läbi ja mina enda omade läbi.

See oli üks põnev pilguheit nende "pätilaste" sisemaailma näidates, mis paneb noorukid hulkuma ja pättuseid tegema. Milline mõju on ümbritseval keskkonnal ja eakaaslastel. Samal ajal oli suurrõhk identiteedil ja selle mõistmisel. Lisaks veel vahele ka veidi seiklust. Mõnus lugemine ja väga hästi kirja pandud.

[Anina | lukukartano · Rating 4 out of 5]

"Moni lapsi on sankari vaikka sitä ei heti huomaa. Joku voi olla sankari sillä tavalla, että tekee läksyt ja herää joka aamu kouluun, vaikka kotona olisi ongelmia."

Poika joka menetti muistinsa ei kaihda vaikeita aiheita. On koviksen roolia vetäviä pikkupoikia, on vanhempia, jotka eivät välitä lapsistaan, on kerjäläistä, metsänmiestä, mielenterveysongelmia, isättömyyttä ja yksinäisyyttä. Varsin erilainen ja oikein hyvä lastenkirja, Finlandia Juniorinsa ansainnut.

[Eloise Sunshine · Rating 4 out of 5]

Laps ütles, et 4 tärni, kuna ühtegi pilti ei olnud...
Tegelt ega väga ei oskagi midagi konkreetset sellele raamatule ette heita. Pigem oli mul enne lugema asumist endal kerge eelarvamus, et mis jura sealt nüüd tuleb - poiss naerab nii hirmsasti, et unustab kõik ära - kes ta ise on, kus ta kodu või millised ta vanemad, kogu oma varasema elu.
Loo edenedes saab mulle aga selgeks, et muidu poleks temaga saanud ju kõik need seiklused toimuda. Ja kuidagi satub ta olema just õigel ajal õiges kohas, et kohata "valesid" inimesi :D. Aga need on vajalikud kohtumised. Nii talle edale, kui ka neile teistele. Sellest sünnib veel palju. Sest vahel ongi vaja ootamatutesse olukordadesse sattumist, et saaksid teha elus uusi valikuid või mõistaksid paremini, kes oled sa ise. Ema käekõrval on ju elu nii turvaline ja lihtne, vigu ei saa teha, sest need juba ennetatakse, metsa ära eksida ei saa, sest sinna sind maha ei jäeta jne...

Siit raamatust leiab aga lisaks eneseotsingutele ka kaubanduskeskustes hängivaid noori, igaühel oma lugu, mida ta teistega jagada pigem ei sooviks, kuid põhjuseks ikkagi ebakõlad kodus; kerjuseid, kodutuid, puuduolevaid isasid jpm.

See oli tõesti üks tore lugemine ja kindlasti soovitan. Ning Helsinkisse sattudes plaanime mõnedki neist kohtadest, kus Ardo seikles, ka ise läbi käia :)

***
- "Ardo läks Kimo järel vannituppa. See oli väike, teisisõnu erakordselt sobiv koht koomiksite lugemiseks. Suures vannitoas on veider lugeda. Nagu istuks saalis, püksid maas."

- "Kangelaseks ei sünnita. Kangelaslikkus sünnib olukordades, millesse elus satutakse. Kangelaslikkus on see, kui ei anta alla, ja kui tabavadki kaotused, ei anta järele. Paljud pealtnäha tavalised lapsed on kangelased. Kangelane võib olla näiteks nii, et sul on alati kõik õpitud ja lähed igal hommikul kooli, kuigi sul on kodus probleemid. See on igapäevakangelaslikkus."

[Samu · Rating 4 out of 5]

Hirveä kamala ihana kirja. Taas vaihteeksi kaikenlaista kamalaa vaan mitäpä odottaa kirjailijalta, jolta tuli myös Ilonen talo? Rankkaa settiä aikuisista, jotka ovat ihan pihalla ja lapsista, jotka kantavat vastuun. Ja pienten poikien välisestä ystävyydestä ja yksinäisyydestä ja kaikesta sellaisesta, mitä nyt elämässä tapahtuu.

En tiedä, onko tämä liian rankka 3-4 luokkalaisille. Tosin on niillä jo siinä vaiheessa aika hyvä käsitys siitä, mitä hankala kotitilanne tarkoittaa. Ainakin 5. luokkalaisista eteenpäin suosittelisin. Ja aikuisille tietenkin.

[Piret Peensoo · Rating 5 out of 5]

Salapärasena alanud lugu hoidis põnevust üsna lõpuni. Meenumistest alates muutus kõik tavaliseks. Võibolla nii ongi.
Natuke jooksid lugemise ajal paralleel-tunnetuslikult peas raamatud "Tänavalapsed" ja "Palle üksi maailmas".

[Pia Miettunen · Rating 3 out of 5]

Finlandia Junior palkinto 2013

[Markku Kesti · Rating 3 out of 5]

Rouva Huu on jo analysoinut ja kirjoittanut kirjasta blogissaan, joten lisään linkin hänen kommenttiinsa tänne.

http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2...

Hyvähän se oli, mutta pientä konsultointia olisi kaivannut mm. fontin suuruuden ja koon ja ladonnan tiukkuuden suhteen. Tosin plussana pieni sivumäärä, joka hieman kompensoi edellä ollutta nillitystä.

edit: Useimpina päivinä neljän tähden teos, mutta nyt nihkeilin ja annoin pojot alakanttiin. Sisältää silti yhden parhaista lastenkirja-aloituksista ikinä!

[MariKoo · Rating 3 out of 5]

12-vuotias Arto herää puistosta eikä muista mitään. Ei sitä mikä hänen nimensä on, eikä sitä missä asuu. Alkaa seikkailu, jossa on aavistus sadunomaisuutta ja paljon tosielämää - sieltä syrjäisemmältäkin puolelta.

Tässä satasivuisessa lasten- ja nuortenromaanissa nähdään lähiön elämää, kohdataan yksinhuoltajaäidin poika ja metsässä asuva mies. Tarinassa piilee ajatus: kun kumoaa ennakkoluuloja, voi saada uusiaa ystäviä.

[Suvi · Rating 3 out of 5]

Tämä oli hyvin mielenkiintoinen lukukokemus. Varsin anarkistinen kirja ollakseen lastenkirja. Pieni fontti ja tiheä riviväli väsytti aikuislukijan silmää, olisi mielenkiintoista tietää, mitä lapset tästä fontista pitävät.

Herätti ajatuksia, myös sellaisia, että pitävätkö lapset tästä kirjasta oikeasti, vai onko tämä lastenkirja aikuisille?

[Reetta Saine · Rating 4 out of 5]

Neljäpuol. On kyllä palkintonsa ansainnut, poikien vinkkaukseen ja kovaa.

[Janika Puolitaival · Rating 3 out of 5]

Upposi kolmasluokkalaisiin. Ihana vinkattavakin kun aloittaa siitä hekotuskohtauksesta. Palkintonsa ansainnut.

[Tuike Laine · Rating 4 out of 5]

Lastenkirja, nuortenkirja vai aikuisten kirja? Vai kaikkea sitä?