Heinähattu on aloittanut koulun. Vilttitossua harmittaa, kun hän kuulee, että Heinähatun luokka pääsee onkiretkelle. Vilttitossu päättää huijata Heinähattua: hän pyytää naapurin Halise Alibullenia opettamaan kirjoittamista. Kirjoita, että onkiretki peruutettu, Vilttitossu ehdottaa. Halise ihmettelee outoa lausetta, mutta tottelee. Vilttitossu sujauttaa paperin kotinsa postiluukusta, Heinähattu lukee viestin, olettaa, että opettaja on sairas ja jää kotiin. Seuraavana aamuna olkihattupäinen, oudosti lyhentynyt Heinähattu marssii onkiretkelle luokan kanssa. Hän ryhtyy ärhäkällä tyylillään johtamaan luokkaa, joka villiintyy ennennäkemättömällä tavalla. Alibullenin neidit sattuvat kävelemään retkeläisten ohi, ja mainitsevat siitä Heinähatulle -- joka pian ymmärtää asioiden oikean laidan. Mutta mitä tapahtuu, kun retkellä onkin kaksi Heinähattua?
Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen on koominen tarina siitä, kun isosisko on koulussa ja pikkusisko tuntee olonsa yksinäiseksi. Se kertoo myös siitä lyhyestä ajasta ihmisen elämässä, jolloin kouluun meno on ihanaa.
Meidän perheessä osataan samaistua Vilttitossuun oikein hyvin. Ja tilannekin, jossa isompi sisarus lähtee kouluun ja nuorempi ei, on oikein tuttu. Kuunneltiin lasten kanssa äänikirjana samalla kun tehtiin askarteluja, ja kummasti aina kaikilla 7-vuotiaasta neljä vuotiaaseen kääntyi suupielet hymyyn puuhastelujen lomassa.
Heinähatun ja Vilttitossun seikkailuja tykkää meidän lapset kyllä kuunnella, aivan kuten minäkin tykkäsin lapsena.
Heinähatusta on tullut oikea koululainen, ja sekös Vilttitossua harmittaa. etenkin kun hän kuulee, että isosisko pääsee luokan kanssa oikealle onkireissulle. Mutta Vilttitossupa ei jää rannalle ruikuttamaaan; hän keksii takuuvarman suunnitelman, jonka avulla hän itse pääsee tuolle onkiretkelle mukaan!
Hulvattoman hauskaa menoa ja meininkiä, tämä uppoaa varmasti pieniin ja vähän suurempiinkin koululaisiin!
Pieni sisko tuntui yksinäiseltä, kun isosisko alkoi käydä koulua. Lisäksi hän oli hieman kateellinen kuullessaan siskonsa pääsevän luokan retkelle. Niinpä hän valehteli kaikille siis hän voi osallistua retkelle.
Tarina on ehkä epäuskottava, mutta se on nopealukuinen ja viihdyttävä.
- Minun opettajani on kiva, Heinähattu sanoi. - Hänellä on musta tukka ja punainen vekkihame. Hän on kaunis kuin Lumikki. Hänen nimensä on Annukka Pylkkänen. - Annukka Pylkkänen, Pyllykkä Ankkanen! Vilttitossu ilkkui. Heinähattu katsoi Vilttitossua loukkaantuneena, mutta Vilttitossu hyppeli ympäri huonetta ja huusi: - Heinähatun opettaja on Pyllykkä Ankkanen!
Heinähattu aloittaa koulun, mikä sitten hatuttaa Vilttitossua pahemman kerran. Niinpä Vilttitossu kehittääkin ovelan suunnitelman, jotta hän pääsisi ottamaan isosiskonsa sijasta ottamaan osaa koulun järjestämälle onkiretkelle - ja siitähän seuraa sitten monenlaista kommellusta ja hauskuutta.
Sinikka ja Tiina Nopolan "Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen" (Tammi, 2013) on ensimmäinen kosketukseni suosittuun kirjasarjaan, joka on tosin saattanut ainakin meidän kirjastossamme pikkuisen jämähtää hyllyyn. Ja tykkäsinhän minä tästä. Lyhyt ja hauska tarina rasavillin pikkusiskon tuntemasta sisaruskateudesta vedonnee ainakin koulutaivaltaan aloitteleviin oppilaisiin, ja se sopii varmasti myös nuoremmille yhdessä ääneen luettavaksi iltasaduksi.
Salla Savolaisen kivalle kuvitukselle on erikseen nostettava heinähattua.
Tämä osui jotenkin kohdalleen, kun meidän perheen Heinähattu aloitti juuri koulun ja Vilttitossukin kotoa löytyy... Eli ihan ymmärrettävä juttu, ja paikallinen Vilttitossu etenkin tykkäsi tästä kovasti. Hyvä kirja luettavaksi lapsille, joka sivulla on hauskoja kuvia joita katsella, mutta tekstiäkin on ihan kunnolla ja se on sen verran hyvin kirjoitettua, että aikuinenkin viihtyy.
Töissä lukaisin tämän uusimman Heinähatun ja Vilttitossun. Heinis aloittaa koulunsa, eikä Vilttis yhtään tykkää siitä, joten hän kehittelee juonen jolla pääsee myös nauttimaan koululaiselämästä. Asiat eivät tietenkään mene ihan putkeen, mutta kaiken lopuksi kuitenkin herkutellaan.