Punaisten kyynelten talo

by Terhi Rannela

Chey Chan on määrätietoinen nainen, punakhmer, joka uskoo vallankumouksen välttämättömyyteen. Kauan eläköön Demokraattinen Kamputsea! Mutta vainoharhainen puolue Angkar kääntyy omiaan vastaan. Chan pidätetään ja viedään pahamaineiseen Tuol Slengin vankilaan ministerimiehensä ja poikavauvansa kanssa. Kaksi muuta lasta, Arun-poika ja Vanna-tytär, joutuvat leireille eroon vanhemmistaan.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Vanna on itse äiti ja vaimo. Arki kannattelee eteenpäin, mutta monen muun ikäisensä tavoin Vanna ei voi olla miettimättä, mitä isälle, äidille ja veljelle tapahtui 1970-luvun levottomina vuosina. Kun pelättyjä punakhmer-johtajia vihdoin aletaan vaatia oikeuden eteen, Vannan on tehtävä rohkea päätös: asettuako niitä vastaan, jotka kerran orjuuttivat koko kansakunnan? Ja miksi lähestyvä oikeudenkäynti saa aviomiehen pois raiteiltaan?

Genres: Finnish Literature, Asia, Fiction, Historical, Historical Fiction

257 pages, Hardcover

First published January 1, 2013

Reviews

[Laura · Rating 4 out of 5]

Miten tällaiselle kirjalle voi antaa arvosanan? Kambodžan historiaan sijoittuva fiktiivinen tarina on alkuun niin järisyttävän vahva, että lukemisesta tulee huono olo. Mutta kun tarina siirtyy tähän päivään, se lässähtää ja pahasti. Silti se on tärkeä muistutus siitä historiasta, josta ei tiedetä liikaa, niistä kohtaloista, jotka kuolivat kauheuksien keskellä Demokraattisen Kamputsean aikana. Jotain tämä kirja on kolmen ja neljän tähden väliltä, pitää hieman vielä miettiä.

[Janne Paananen · Rating 5 out of 5]

"Ole ystävällinen ja kunnioita niiden miljoonien ihmisten muistoa, jotka saivat surmansa Pol Potin hallinnon aikana."

Terhi Rannela onnistuu siinä, mistä kovin monet kirjailijat haaveilevat. Punaisten kyynelten talon lukeminen tuntuu fyysisesti. Se saa itkemään. Pohtimaan, miten ihminen voi tehdä systemaattisesti toisille pahaa. Ja miten nämä ihmiset oikeuttavat tekonsa.

Tarina alkaa 1970-luvulta, Demokraattisesta Kamputseasta, jossa punakhemirit ovat vallalla ja tuhonneet käytännössä koko yhteiskunnan. Kaikkia epäillään vakoilijoiksi ja länsimielisiksi. Chey Chan joutuu kuulusteltavaksi punakhmerien kidutuskeskukseen pienen lapsensa kanssa. Päivästä toiseen häneltä kysytään kuulusteluissa "miksi sinä olet täällä" ja kun Chey Chan ei osaa vastata siihen hänet piestään. Kidutusleiriltä ei selviä hengissä koko Pol Potin hallintokaudella kuin kourallinen ihmisiä.

Jälkimmäinen osa kirjasta hyppää vuodesta 1978 vuoteen 2005 ja kertoo punakhmerien hallinnon ajasta elossa selvinneistä ihmisistä. Siitä miten he kamppailevat oman mielensä ja menneisyyden haamujen kanssa. Yksi selvinneistä on Chanin tytät, Vanna. Vanna löytää 70-luvulla kadonneen sukulaisensa ja saa selville äitinsa ja pikkusiskonsa kohtalon.

Kirja ei ole kaunista luettavaa. Mutta Rannela onnistuu raottamaan upeasti Kamputsean synkkää historiaa ja ihmisen epäinhimillisyyttä ja toisaalta sitä, miten ihminen pystyy selviytymään käsittämättömissä olosuhteissa. Pidin tästä... paljon.

[Anni · Rating 4 out of 5]

Oon kyllä ylpeä, että suomalainen kirjailijatar on kirjoittanut tällaisen kirjan.

[Deca · Rating 3 out of 5]

Tämä kirja oli ollut lukujonossa jo kauan ja havahduin siihen, etten enää voi loputtomiin uusia lainaa.

Rannela on perehtynyt laajalti Kambodzan kansanmurhaan ja kirjoittanut häiritsevän, mieleen jäävän kirjan tuosta ajasta. Olen käynyt niin Tuol Slengissä kuin Kuoleman kentilläkin, joten kirjan kertomus nappasi mukaansa ja toi vahvasti mieleen sen miljöön, jollainen Tuol Sleng oli ja se on ahdistava! Kammottavaa nähdä, miten ihmisyyttä nakerretaan pala kerrallaan ja tässä kirjassa ei edes kerrota kaikkia kamaluuksia, mitä tuolla tehtiin ihmisille.

Koetan tässä kuitenkin päästä eroon omista mielikuvistani tapahtumapaikalla ja pohtia kirjan antia kirjallisena teoksena, en niinkään tuon kammottavan paikan kautta. Uskon, että kirjan olisi voinut kirjoittaa hieman sujuvammaksi, joten en voi antaa sille korkeita pisteitä.

[Helena · Rating 4 out of 5]

Vaikuttava ja karmaisevan todellisen tuntuinen kuvaus, joka avautui sellaisellekin lukijalle, joka ei entuudestaan tiedä juuri mitään Kambodžan historiasta. Hämmentävää, että suomalainen kirjailija valitsee tällaisen aiheen ja kykenee kirjoittamaan siitä näin uskottavasti ja elävästi - hyvin on taustatyö tehty! Kirjan alkuosa saisi minulta täydet pisteet, mutta jälkimmäisellä puoliskolla intensiteetti laski, joko kirjassa tai lukijan päässä, joten ihan täysiin pisteisiin ei arvioni yllä.

[Suketus]

Tämäkin oli pitkään tauolla, mutta nyt sain kirjan luettua loppuun. Rannela on tehnyt vahvan taustatyön romaaniaan varten, joka käsittelee kipeää historian aikakautta, Kambodzan punakhmerien aikaa ja valtion kammottavia rikoksia omia kansalaisiaan vastaan. Romaani pohtii väkivallan, vallan ja anteeksiannon teemoja. Vaikuttava teos, mutta henkilöt jäivät minulle etäisiksi.

[Johanna · Rating 5 out of 5]

Punaisten kyynelten talo kiilasi näin vuoden loppumetreillä yhdeksi parhaista tämän vuoden lukukokemuksista. Muistin kuulleeni punakhmereistä ja Pol Pot:ista joskus historiantunnilla koulussa, ja tämän kirjan myötä jäi vahva tunnejälki siitä kärsimyksestä mitä hirmuhallinto tappamalla ja kiduttamalla saa aikaan. Rannela piirtää vahvan kuvan Chey Chan:ista ja perheestä, vankilasta ja työleiriltä, pelosta ja häpeästä. Sekä siitä miten elämä kuitenkin joskus jatkuu, mutta menneisyys jättää jälkensä. Kunnianhimoinen aihe suomalaiselle kirjailijalle, ja upeasti Rannela sen on toteuttanut.

[Titus Hjelm · Rating 4 out of 5]

Terhi Rannela saisi olla paljon tunnetumpi suomalaisessa kirjailijaskenessä. Hankin uudemman Fraun heräteostoksena jostain alemyynnistä ja ihastuin. Punaisten kyynelten talo oli samaa varmaa laatua. Lähihistoriaa käsittelevistä romaaneista Chimamanda Adichien Half of a Yellow Sun on kolahtanut eniten. Ehkä tässä ei vielä ollut sitä samaa wow-faktoria kuin Adichiella ja joillain muilla, mutta Rannelan kirjoissa historia niveltyy ihailtavasti ihmiskohtaloihin hahmojen kautta, joista lukija todella välittää. Lisää tätä.

[Jonna Riikonen · Rating 4 out of 5]

Vahva, vaikuttava, vavisuttava.

[Anna · Rating 5 out of 5]

How something, that was meant to be good, can change into horrifying disaster that words cannot describe?

When I started this book, I thought that what right could Finnish woman have to write about Khmer Rouge. While I read, I understood how much respect and work she had had when she writed this masterpiece. From all of the hundreds of books I've read, I have never felt this pain, horror, agony and sorrow than while reading this book. I cried the most sincere tears than never before. I know it's because I have been in Cambodia and met so many locals. I sincerely respect every single of them. I thought this a lot while being in Cambodia.

This and other Khmer Rouge -themed books deserve to exist. As one reminder about the most important thing in world:
Be human for a human. No matter what.

[Elina R · Rating 4 out of 5]

Huhhuh mikä kirja.

Kambodza vuonna 1978. Ihmiset on aivopesty. Kaikki inhimillinen on kiellettyä. Kuka tahansa voi käräyttää kenet tahansa. Jopa unien näkemisestä.

Lopulta puolue pettää omansa. Aikuiset viedään vankilaan ja teloitettaviksi. Lapset päätyvät pakkotyöhön. Nuorista tehdään vanginvartijoita.

Toivoin kirjan olevan dystopiaa. Ikävä kyllä se pohjaa historiaan.

Aina välillä teki fyysisesti pahaa. Kirjan loputtua mieli oli tyhjä. Uniin ei sentäs tullut.

Intensiivisin lukukokemus pitkiin aikoihin.

Suosittelen. Jos vain kantti kestää.

[Tiia · Rating 5 out of 5]

This was delightful reading. Such an horrible history for such a beautiful country, filled with lovely people scarred for life. Terhi made it all alive, go through horrors and still somehow kept it's humanity. Story that everyone should know about. Few times i did find myself a jut teary.

[Ronkeli · Rating 5 out of 5]

Tärkeä kirja. Kertoja vaihtuu usein ja samalla tulee uusia näkökulmia. Ajassa liikutaan useira kymmeniä vuosia. Aiheesta huolimatta kirjasta jää päällimmäisenä elämään toivo.

[Leena · Rating 3 out of 5]

Silmiä avaava tarina Kambodzan historiasta ja ihmiskohtaloista poliittisten mahtien pelikentällä.

[Matti Karjalainen · Rating 4 out of 5]

Terhi Rannelan ensimmäinen suoraan aikuislukijoille suunnattu romaani "Punaisten kyynelten talo" (Karisto, 2013) on mieleenpainuva, järkyttävä romaani Punaisten khmerien hallitseman Kambodzan kammottavasta lähihistoriasta, joka varjostaa myös maan nykypäivää.

Kahteen eri ajanjaksoon jakautuvan romaanin päähenkilöiksi kohoavat naiset: entisen ministerin vaimo Chey Chan, joka on aivan odottamatta joutunut vangituksi miehensä ja pienen lapsensa kanssa, sekä hänen tyttärensä Vanna, jonka kokemuksia kuvataan niin lapsen kuin aikuisenkin silmin. Heidän lisäkseen ääneen pääsevät myös Vannan mies, joka käy kamppailua sisäisten demoniensa kanssa, sekä heidän yhteinen tyttärensä Chanda, jonka kautta kuvataan Kambodzan nykypäivän problematiikkaa. Lisäksi Rannelaa on hyödyntänyt teoksessaan STT:n uutisointia sekä historiallisia dokumentteja.

Kirjan tapahtumat ovat fiktiota, mutta ne pohjautuvat joka tapauksessa voimakkaasti historiallisiin tositapahtumiin. Eräänä inspiraation lähteenä on toiminut pahamaineisen S21-vankilan museosta löytynyt mustavalkoinen valokuva naisesta, joka pitelee sylissään pientä lasta. Tarkkasilmäinen katsoja näkee naisen kasvoilla kyyneleen.

En tiedä kuinka hyvin suomalaiset lukijat tuntevat kirjailijan valitsemaa aihepiiriä, mutta ainakin minun osaltani ennakkotiedot Kambodzasta olivat hyvin vähäiset. Se ei lukemista haitannut, vaan romaani taustoitti tapahtumia hyvin, sortumatta lainkaan päälleliimattuun luennointiin - ja nyt haluan lukea aiheesta lisää, mitä helpottaa kirjan takaa löytyvä lähdeluettelo.

Terhi Rannela on kirjoittanut vaikuttavan, hienon kirjan. Suosittelen kaikille.

[amaldae · Rating 3 out of 5]

Valokuvaaja käyttäytyy kuin olisi ottanut tuhat tällaista valokuvaa, kuin tilanne olisi arkipäiväinen. Tietääkö hän olevansa kuolleiden kuvaaja?
Onko hän?

Punainen historia on jättänyt jälkensä maailmaan. Rannelan uutuus muistuttaa, että joskus se oli todellisuutta, jota oli parempi olla kiistämättä.

Tarinaan asti Punaisten kyynelten talo on ihan vaikuttava ja hyvin toteutettu. On hienoa, että tästäkin kirjoitetaan, ja että Rannela laajentaa reviiriään nuortenkirjallisuuden ulkopuolelle. Myös vallankumouksen jälkiseurauksia kirja kuvaa vähintään tyydyttävästi niin sen uhrien kuin toteuttajienkin näkökulmasta. Erityisesti pidin siitä, ettei ainakaan yksilötasolla järjestelmän murtumista kuvattu kaikkein vaikeimpana, vaan käytännössä järjestelmällisesti tuhotun maan virkoaminen tuntui kivuliaammalta kuin käskyihin alistuminen ideologian nimissä.

Valitettavasti lähes kaikki muut Rannelan kirjat lukeneena romaanin tyyli ei enää tehnyt kovinkaan suurta vaikutusta. Teksti oli paikoitellen turhankin yksinkertaista ja hakkaavaa minun makuuni, ja hahmojen ajoittainen kielen vaihtaminen lähinnä korosti romaanin pohjoismaista alkuperää. Ajoittain heräsi kysymys, voiko Kamputseasta ylipäätään kirjoittaa uskottavasti kukaan muu paitsi sen historian läpi elänyt.

En siis vaikuttunut erityisen syvästi - tämä voi johtua siitäkin, ettei kirjassa mikään tullut uutena tietona - mutta eivätköhän tämän ansiot silti riitä vähintään kolmeen tähteen. Rannelan innoittamana taidankin tästä jatkaa Vihreän lohikäärmeen kylän pariin.

[Katariina · Rating 4 out of 5]

Tartuin Rannelan kirjaan, koska kävin vuosi sitten Kambodzassa ja Tuol Slengissä - olen itsekin seissyt niissä pienenpienissä tiiliselleissä, joita vanhan koulun luokat oli kyhätty täyteen - ja myös tätä vasten luettuna kirja oli erittäin vaikuttava ja todentuntuinen. Teoksesta hohkaa läpi se, kuinka paljon punakhmeerien uhrien kohtalot ovat koskettaneet Rannelaa.

Todellisten historian tapahtumien lukeminen fiktion läpi on ehkä paras tapa oppia maailmasta tunteiden kautta. Siksi tämä on tärkeä kirja - ja hienoa, että suomalainen kirjailija tarttui tällaiseen aiheeseen ja toteutti sen upeasti.

[Arja-täti · Rating 5 out of 5]

Odotukset olivat kovat, mutta kirja ylitti ne silti.
Aiheesti en tiennyt mitään, pysyin mukana ja nyt tiedän enemmän. Siitä huolimatta kirja ei ollut vaikealukuinen tai liian selittävä. Rakenne siis oikeasti toimi, ei tullut infoähkyä, mutta ei ollut liian kepeääkään, jos nyt tämän kirjan kommenttiin voi tällaista sanaparia edes laittaa.

Kirja oli juuri niin hirvittävä kuin sen oletin olevan, mutta se ei mässytellyt aiheella joten ei tullut sellainen olo, että lukeminen olisi jotenkin tirkistelyä tai länsimaisen ihmisen uteliaisuutta.

[Heli · Rating 4 out of 5]

Moderni historiallinen romaani kertoo kahden sukupolven tarinan Kambodžan kansanmurhasta koskettavasti ja mukaansatempaavasti. Ennen lukemista en tiennyt juuri mitään Kambodžan historiasta (kuten en muutenkaan Kaakkois-Aasiasta), mutta kirjassa taustoitettiin tapahtumia sen verran, että oli mahdollista uppoutua kerrontaan ilman Wikipedian rinnakkaislukemista (mitä liian usein täytyy harrastaa historiallisten romaanien ja televisiosarjojen ohessa). Hyvin kirjoitettu siis!

Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka kaipaavat laajennusta eurooppakeskeiseen historiantuntemukseensa.

[Vera Vala · Rating 5 out of 5]

Tämä kirja sai aikaan uskomattoman tunteiden kirjon, se sai kyyneleet valumaan ja samalla jätti sekä sanattomaksi että kiitolliseksi siitä, että tämä kirja on kirjoitettu. Rannela leikkaa kirjassaan auki useiden ihmisten kohtaloita julman kauniilla tavalla, ja kuitenkin toivo paremmasta välkkyy lukijan mielessä kyyneltenkin läpi.

[Mintti · Rating 4 out of 5]

Rannelan eka aikuisten kirja oli tosi koskettava ja informoiva. En ennen tiennyt tuota kaikkea kauheutta mitä on tapahtunut. Hyvin kuvattu miten historian arvet vaikuttavat nykyaikaan ja ihmisiin. Suosittelen.

[Eija Toiviala · Rating 5 out of 5]

Pitää otteessaan koko kirjan verran. Jännittävä, myös kidutuskohtauksia kuvattu. Suosittelen. Kertoo punakhemirien ajasta Kambotzassa. Kirjaa jää miettimään myös lukukokemuksen jälkeen, joka on hyvä ja harvinainen ilmiö minulle.

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Ei ole suotta tätä kirjaa kehuttu. Kambodžan lähihistoria tuli tutuksi kirjan sivuilla. Punaisten kyynelten talo oli kaiken kaikkiaan kaunis, hirvittävä, toiveikas ja silmiä avaava.

[Marita · Rating 4 out of 5]

Very moving. Inspired By Chan Kim Srun's picture in S21, Tuol Sleng prison in Cambodia. Beautiful book of horrendous sufferings, sprinkled with hope for survival and healing.