Että tuntisin eläväni

by Tuula-Liina Varis

Riipaisevia kertomuksia naisista ja miehistä, toisiaan koskettavista kohtaloista, intohimosta, kiintymyksestä ja kuolemasta


Ester elää lyhyeen loppuvaa onneaan 1920-luvun Suomessa, Sylvian kaiken kestävä ja kärsivä rakkaus syttyy välirauhan aikana, Militsa hautaa palvomansa puolison 2000-luvun Suomessa. Vuosikymmenet vaihtuvat, yhteiskunta muuttuu, ihmiset pettyvät ja pettävät, mutta aina kaikki rakastavat, sillä rakkaus on se voimavara, jonka varassa tunnemme olevamme elossa.

Genres: Finnish Literature, Short Stories, Fiction, Audiobook

200 pages, Hardcover

First published January 1, 2013

Reviews

[Triin · Rating 4 out of 5]

Omavahel lõdvalt seotud novellide kogu valgustab Soome ühiskonna süngemat poolt naiste silme läbi 20. sajandil. Karm temaatika, kuid ajaloolisest ja sotsiaalsest aspektist huvitav. Peaks rohkem Soome kirjandust lugema!

[Kirja Vieköön! · Rating 4 out of 5]

Vahva, vaikuttava ja koskettava novellikokoelma.

[Mae Lender · Rating 5 out of 5]

Õhuke vihku võtab kokku ühe suure perekonna suure loo. Tekst on tihe ja detailirohke ja mahlakas. Ja veel milline tõlge (Piret Saluri)! Rõõm-rõõm! Nii ajastutruu, nii kindla joonega, vana ja armas ja hea. See on jalutuskäik läbi Soome 20. sajandi, ent oh ei, see ei ole loetelu sõdadest, kriisidest, see on... inimene ja tema teekond, eelkõige verstapostid sel teel. Selle kaudu jutustatakse lugejale aga kõik oluline, rohkemgi veel.

[Alan (the Lone Librarian) Teder · Rating 5 out of 5]

Family Epic of Love & Loss
Review of the Loomingu Raamatukogu paperback (2020) translated from the original Finnish Että tuntisin eläväni (2013)

The collection of short stories "I Want to Feel that I’m Alive" is a kind of novel in short stories. The stories paint a picture of a family over the course of 20th century Finland. Dramatic historical events take place in the background, births and deaths, weddings and funerals come to the forefront - in these stories, there are strong Finnish women who live and love, who fall and rise again. - translated from the Estonian language synopsis.

Tahan tunda, et elan is again that sort of rarity in my reading where I am able to read a translation in my heritage language of Estonian where no translation in my native language of English exists. A recent translation of Yoko Tawada’s Kahtlased kujud öises rongis (Suspicious Characters on a Night Train) (2002/2020) was another example of this. Tuula-Liina Varis is a rarity in another sense. She has not had any works translated into English although she has had a long literary career in Finland. The recent Sattunut syntymään (Happened to be Born) (2020) is her 23rd published work for instance, as noted in the Afterword to this present translation by Estonian translator Piret Saluri.

The eight stories of Tahan tunda… involve three generations of an extended family over the course of a century of time. It is not always immediately evident at the start of each story what the tie-in to the overall saga is going to be. At some point though, there will be a reference to another family member which provides the key. There is one paragraph in the 3rd story, The Lonely, which does provide an overview of most of the characters:

Aunt Ester had Ekku and Erika. Ekku's father was dead and Erika’s father was not to be talked about. Aunt Alma had Martti, Matti and Marja-Liisa. Their father was a war invalid, he had a wooden leg and he was better off at home. Aunt Alma said: He is better off at home than coming to listen to the jabbering of old women, as he described it. Uncle Aarre and Aunt Sylvia had Ilari, Inari and Marketta. Lahja was a mother. She had Paula. Uncle Aarre was able to joke with his Russian war stories so much that Aunt Rauhu peed her pants and then Rauha yelled, how awful, how awful and ran off to the other end of the yard. Mother said to Uncle Aarre, stop your fooling around, once they had caught their breath. Aliina and Rauha did not have children, they were old maids and was that a reason they weren’t aunts?

It is not made completely clear in the above excerpt, but Ester, Alma, Lahja, Rauha and Aarre are siblings. I think Aliina is perhaps another sibling by implication, but she is not mentioned very much and/or I missed making a note about her in my reading. Notes were essential for my reading of this as my Estonian reading speed and comprehension are slower than for my English. Reading this over a period of 2 weeks required some notes so that I could remember the various family names. Also, some Finnish names are not immediately clear to me as being male or female, so some notes were needed until context made it clear. It also became apparent after only a few stories that the tie-ins were going to be obscure in some cases.

Solving the tie-ins of the overall family saga is the main challenge for the reader, but it is the human stories of each which are both wrenching and captivating at the same time. Many of the stories involve death and the reminiscing about the lives of parents and relatives who have passed but the overall effect is not sadness but a testament to love and endurance. Combining that with my love of puzzle stories made this an easy 5 out of 5 for me.

Trivia
The following are mostly the setups & the tie-ins for the stories without disclosing endings. Some may consider these spoilers, so I have blocked it accordingly.
1. Ester 1926. Aastal (Ester in the year 1926) – About Ester and her husband Hannes and her landlord magister Ranta. Ester is the older sister of Aarre in Story 2.
2. Sylvia tunded (Sylvia’s Feelings) – Sylvia thinks about life with her husband Aarre, a soldier who returned from the war. Their children are Ilari, Inari and Marketta. Aarre is a brother of Ester in Story 1.
3. Üksildane (The Lonely) – After the death of her parents (her mother was Lahja), Paula is raised by her aunt Rauha, a sibling of Ester and Aarre (Stories 1 & 2).
4. Lemmiklaps (Favourite Child) – A mother and father worry about their son Kari who is their favourite over daughter Kaarin. The father of Kaarin and Kari is Einar and he is the older brother of Ilmar who is the husband of Lahja (the mother of Paula in Story 3).
5. Ema süda (Mother’s Heart) – Inari finds her mother Sylvia (Story 2) dead. She reminisces about her parents’ lives. Later she meets with her brother Ilari to split up their inheritance including Sylvia’s ring.
6. Vaene Harri (Poor Harri) – Paula and her friend Hanne reminisce about her husband Harri, who has died. She also thinks about her aunt Rauha from Story 3.
7. Tahan tunda, et elan (I Want to Feel that I’m Alive) – After a funeral reception, Maukka is propositioned by the widow Militsa, who tells him the reason is that she “wants to feel that she is alive.” Later, Maukka’s wife Saga mentions that Militsa’s mother was the daughter of a woman who had a child with her landlord after her husband’s passing. From that we can deduce that Militsa’s mother was Erika, the daughter of Ester (in Story 1).
8. Teisepoole metsamaad (On the other side of the Forest Lands). Ilari (child of Sylvia in Story 2) is waiting for an old love, Rahe, at a restaurant. He has his mother’s ring which he inherited after her passing (in Story 5).

[Geret · Rating 5 out of 5]

ema süda lugu teenis paar pisarat ka
-
"Kui olime väikesed ja kõik olid koos, siis oli alati südasuvi, uksed ja aknad lahti, valgus ja soojus tulvasid sisse ja hääled, puude, põõsaste ja rohu sahinad ja kahinad, linnud ja hobuste kapjade klobin liivateel ja auto, nii harv, et mõni täiskasvanu tormas kohe akna alla vaatama, et kes selle masinaga sõidab. Õuel pehme muru, tugeva lühnaga õuekummel, valgete õitega ristikhein, jahe vesihein." (48)
-
"Kui elavad on mälupildid lapsepõlvest, majaköksist kauges külas, selle kohati peaaegu umbe kasvanud õuest, kasehiiglastest, metsa tumedast viirust põllulahmaka taga. Risakil kaev, millele lapsed ei tohtinud lähedalegi minna, viltu vajunud kõrvalhoone, hallituse haisuga saun. Kõik oli pehkinud, viledaks kulunud, kokku varisemas. [—] Ka marjapõõsad oma kuivade okstega olid väsinud ja ei jaksanud teha ei lehti, õisi ega marju. Kui kased lehed langetasid, siis ma mõtlesin, et nad peaksid pikali viskama, talv otsa lume alla magama ja puhkama. Kardinad akna ees, ikka needsamad, rippusid kardinapuu küljest lõdvalt." (76)

[Marca · Rating 5 out of 5]

Tuula-Liina Varis kirjutab sellest, kuidas eluga toime tulla. Mida tunneb inimene, seistes kõrvuti elu suurimate väljakutsetega. Hea lugemine, kus ei ole midagi kunstlikku, üleloomulikku ega ebausutavat. Üsna sarnane elulugude raamatuga ja samamoodi kaasahaarav. Mina lugesin ühe jutiga läbi. Veidi eksitas raamatu novellikogumikuks nimetamine, minu jaoks oli pigem tegemist suguvõsa looga, mis siis erinevates peatükkides erinevate inimeste kaudu jutustatud. Kõik hääled, peale ühe, kuuluvad naistele.

Elu on nagu on, kuid selleski on omi hetki. Varis kirjutab kaunilt ja hingestatult kõige tavalisematest asjadest, mis tegelikult ongi peamised, mis tagantjärele vaadates moodustavad meie loo ja mälestused.

Pikemalt siin: https://marcamaa.blogspot.com/2020/09...

[Helena · Rating 3 out of 5]

Olen aina pitänyt Tuula-Liina Variksen teksteistä ja novelleistakin yleensä, mutta tämä kirja ei toiminut kuunneltuna lyhyillä automatkoilla. Novellit katkeilivat väärissä kohdissa, enkä päässyt niihin enää kiinni, kun tauon jälkeen kuuntelin aiemmin keskeytynyttä tarinaa. Oikeastaan siis vaikea arvostella koko kirjaa - saattaisin palata tähän paperisena kirjaversiona.

Uusintaluin tämän nyt paperisena kirjana, vahvaa tekstiä, mutta ei yllä suosikikseni Variksen kirjoista. Sukupolvien yli kulkevat tarinat limittyivät toisiinsa kiinnostavasti, ja Varis kuvaa hyvin, kuinka ihmissuhteiden ytimessä säilyvät monet asiat, kuten rakkaus ja pettymys, vaikka ulkoisesti aika muuttuu.

[Anne Dahl · Rating 5 out of 5]

Tuula-Liina Varis, ansaitsisi paljon enemmän huomiota ja arvostusta. Varis on taitava herkkävireinen havainnoitsija, upea tarinan kertoja, joka taitaa monenlaisen tekstin.

Tässä kahdeksan novellin kokoelmassa Varis kuljettaa suomalaisen naisten ja miesten, yhden suvun historian kautta tarinoissaan yhteiskunnan muutoksia ja muuttumattomuutta, ihmissuhteiden haasteita ja ennen kaikkea äidin ja tytärten välisten suhteiden haasteita niin hienolla tavalla, että minulle hän on kirjailijoista siinä joukossa, jossa ovat ne minulle suuret ja rakkaat.

Luin tätä kirjaa romaanina, sillä kyllä, kahdeksan novellia, mutta tarina eteni näiden kahdeksan eri näkökulman kautta, maalasi kertomukset kronologisesti kokonaisen vuosisadan ajalta. Varis on todella uskottava ja kertomuksissaan kattaa niin tunteet kiintymyksestä, kiihkosta, halusta, haluttomuudesta, kiintymyksestä, lähiväkivallasta, velvollisuudesta, vanhenemisesta. Ja viinan juonnin kiroista, niistä miehistä, joiden elämä on kahvia viinaa Hotaa.
Varis kuvaa ne rakkaudettomuuden teot ja tekemättä jättämiset, puheet, sanat, viillot ja ne poiskatsomisen hetket, jotka viiltävät syvempää kuin lyönnit ja sanat. Varis osaa kuvata naisen elämän niin 1900-luvun alussa, kansalaissodassa, välirauhan aikana kuin myös uuden vuosituhannen alussa. Tarinoiden näkökulmat vaihtuvat mutta myös näkökulmakertojien ikä vaihtelee nuoresta vanhaan ja aina vaan Varis on uskottava ja tarkka.
Varis kuvaa rakkautta, silloinkin kun sitä on vaikea sanoittaa tai tunnistaa.
Rakastin tätä kokoelmaa.

[Aimi Tedresalu · Rating 4 out of 5]

Soome kirjanik, novellid ja ühe suguvõsa ajalugu - kolm tegurit, mida enamasti kirjanduses väga naudin ja seegi kord ei valmistanud pettumust. Iga novell jutustatakse erineva tegelase vaatenurgast, nii et mida novell edasi, seda põnevamaks läheb ära arvata, millisesse suguvõsa harusse minajutustaja kuulub. Ühe erandiga jutustatakse lugu naiste suu ja silme läbi ja kuigi ajalooline taust on olemas, on esiplaanil siiski tavainimese elu olulised sündmused: armastus, abielu, laste sünd, surm, eluga toimetulek. Lood kulgevad lihtsalt ja loomulikult, nagu üks lihtne naine neid jutustakski. Elu ei ole lihtne, kukutakse ja tõustakse taas, armastatakse ja aktsepteeritakse, kirutakse ja lepitakse, tõdetakse oma elu kui midagi paratamatut, kuid leitakse ka jõudu senisest välja rabeleda ja edasi pürgida. On nostalgiat ja nukraks tegevaid inimsuhteid, mis panevad peategelasele kaasa tundma või pead raputama. Külmaks igal juhul ei jäta.
Oli kaasakiskuv ja nauditav lugemine

[Marja · Rating 4 out of 5]

Minulla ei varsinaisesti ollut mitään ennakko-odotuksia enkä ole lukenut Tuula-Liina Varista aiemmin, mutta tämä kirja yllätti positiivisesti. Saman suvun jäsenistä kertovat novellit kietoutuvat yhteen ja muistuttavat lopulta moniäänistä romaania joka ulottuu 1920-luvulta 2000-luvulle. Tarinat olivat täynnä tunnetta ja olin ehkä jopa vähän yllättynyt tarinoiden kiihkeydestä. Jotenkin rehevä ja aistivoimainen kirja. Äänikirjan lukija oli minusta hyvin sopiva tähän tarinaan.

[Tiila · Rating 4 out of 5]

Tämä novellikokoelma oli kaunis, mutta surullinen. Välillä harmitti, että henkilöille tapahtui niin paljon ikäviä asioita; siinä mielessä ei voi sanoa, että tämä olisi hyvän mielen kirja. Mutta ilahduttavia asioita olivat kirjoittajan terävät havainnot ja kirkkaat kielikuvat. Erityisesti pidin viimeisestä novellista Tuonne taakse metsämaan, jossa surun mukana oli ripaus toiveikkuuttakin.

[Agne · Rating 4 out of 5]

Soome perekonna naiste lood läbi 20. sajandi.

Sattus kätte, mõtlesin, et sirvin algust, ja lugesin ühe hingetõmbega läbi. Midagi kiskus kaasa peale esimesi lehekülgi, kuigi see pole üldse midagi sellist, mida ise otsiksin.

Aga no rusuvalt masendav.

[Heleri All · Rating 5 out of 5]

Vau, oli see alles sõit.

[Reelika Raimet · Rating 5 out of 5]

https://raamaturiiulike.wordpress.com...

[Leena · Rating 4 out of 5]

Uskottavaa ja todenmakuista. Tuula-Liina Varis osaa kirjoittaa ihmisistä ja elämän kipupisteistä.
Ja rakkaudesta, ihmeellisestä ja kaiken kestävästä.

[Roosa Maijala · Rating 4 out of 5]

hyvä!!! ekat novellit oli parempia koska ne sijottu alle 2000-luvulle, eli ne oli paljon kiinnostavampia😉

[Anne Tuomivaara · Rating 3 out of 5]

Kiinnostava teos. Hieman ärsyttävästi eri henkilöiden tunnistaminen kertomuksiensa takaa oli välillä vaikeaa, joten läheskään aina ei tiennyt, kuka puhuu.

[Külli · Rating 5 out of 5]

Realistlik, igas loos on armastus, mis ei taga õnnelikku elu, sest elu on rohkem kui ...

[Marita af Klercker (e. Suontausta) · Rating 5 out of 5]

Aivan ihana, ajatuksia herättävä novellikokoelma.
Kadehdittavaa sanankäyttöä.

[Arja-täti · Rating 4 out of 5]

Taattua laatua. Tarina soljui hyvin eikä jättänyt kylmäksi. Ja tarinat liityivät hienosti toisiinsa.

[Maria · Rating 2 out of 5]

ehkä 2,5/5