ANNO 1793 markiisi de Sade julkaisi teoksen La Philosophie dans le boudoir (Filosofia makuuhuoneessa). Hedonismin nimeen vannotaan nyt innokkaammin kuin de Saden päivinä. Ikään kuin protestiksi Tampereen yliopiston dosentti Juhani Sarsila puolustaa henkistä ihmiskäsitystä. Pysyvän paikan hänen sielussaan ovat saaneet Herakleitos, uusplatoniset ja gnostilaiset viisaat sekä Buddha.
Sarsila ihailee palavasti uusplatonisti Hypatiaa, Aleksandrian yliopiston jaloa ja kaunista professoria, jonka kristityt murhasivat. Giordano Brunon tavoin Sarsila näkee melankolian syvän ilon lähteenä. Aristoteles luonnehti kaikkia älykkäitä ihmisiä melankolikoiksi. Sarsila edustaa vanhan ja uuden ajan elämänfilosofiaa.
Kirjan kahdesta, muita paljon pidemmästä esseestä toinen käsittelee Oswald Spengleriä, toinen Vladimir Leniniä. Yhteinen nimittäjä on retoriikka. Spengler ennusti länsimaisen kulttuurin häviön. Lenin miltei onnistui kaatamaan maailman.
Juhani Sarsila (s. 1952) on latinisti ja filosofian tohtori sekä aate- ja oppihistorian dosentti. Tampereen yliopistossa hän on toiminut dosenttina vuodesta 1986 ja Oulun yliopistossa vuodesta 1992. Sarsila toimii Tampereen yliopiston latinan kielen ja antiikin tradition yliopistonlehtorina. Hän on myös kääntäjä ja esseisti.
Sarsila opettanut ja tutkinut Rooman kirjallisuutta ja latinan kieltä. Hän on myös selvittänyt kielen, kirjallisuustieteen, filosofian ja historian – erityisesti moraalin historian ja moraalisten käsitteiden ongelmia ja käsitetutkimuksen metodologiaa. Sarsila oli väitellyt tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta 1982 aiheenaan antiikin roomalaisten hyve- ja erityisesti miehuuskäsitykset. Viimeksi Sarsila on tutkinut Euroopan kirja- ja kirjailijasensuuria.
Sarsilan tyyli oli eteeristä, liitelevää ja minulle aivan liian etäistä, vaikka etäisyys olikin viileää. Olin huomaavinani jatkuvasti viittauksia, jotka tuntuivat merkittäviltä mutta joista minulla ei ollut hajuakaan, joten kaksi tähteä ovat varmaan lähinnä minulle, eivät kirjalle. Eniten sain irti Lenin-esseestä.