Ihmisoikeuksien puolesta oman onnen kustannuksella
Mitä on elää aina poliisivalvonnassa ja istua kuulustelussa, vankilassa tai kotiarestissa? Puhelut kuunnellaan, vieraita pidätetään, sähköpostista on turha haaveilla...
Pekingiläinen Hu Jia (s. 1973) on maailman tunnetuimpia mielipidevankeja. Hän sai Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon ja on ollut Nobelin rauhanpalkinnon ehdokas. Hu on kolmannen polven ihmisoikeustaistelija, jonka tytärkin oli vanki heti synnyttyään. Hun vaimo Zeng Jinyan on seisonut miehen rinnalla – henkensä kaupalla.
Ennen julkaisemattomaan materiaaliin ja yksinoikeudella saatuihin haastatteluihin perustuva kirja on tosikertomus poliittista järjestelmää uhmaavasta taistelusta ja rohkeasta, tuhoon tuomitusta rakkaudesta.
Sami Sillanpää, palkittu journalisti, toimi Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana Pekingissä 2003–2009.
Reportaasimainen kirja kahdesta kiinalaisesta kansalaisaktivistista, heidän teoistaan, elämästään ja suhteestaan salaisen poliisin puristuksessa. Hämmentävä kontrasti lukea näin korona-aikaan ihmisistä, jotka valtio pakottaa olemaan kuukausikausia kotonaan. Puhumattakaan puolueellisista oikeudenkäynneistä ja parhaimmissakin olosuhteissa jatkuvasta, painostavasta tarkkailusta.
Tarina on riipaiseva, sillä eihän kahden ihmisen suhde voi säilyä tuollaisessa paineessa. Länsimaisesta näkökulmasta tuntuu kammottavalta ja ahdistavalta lukea toisinajattelijan elämästä totalitaarisessa valtiossa. Niin kuin äiti on opettanut: kannattaa aina käyttää äänioikeuttaan, koska jos sitä ei käytä, se voidaan ottaa pois.
En helt ubeskrivelig historie om et ægtepar der trodser Stormagten Kina for at kæmpe for menneskerettighederne i deres eget land. En kamp der foregår både mentalt og fysisk, hvor de må leve på umenneskelige vilkår, aldrig alene andre steder end i deres eget sind, som også er voldsomt udfordret. Det er en fortælling, der løfter sløret for og illusionen om et Kina i rivende udvikling, hvor alle dets 1,3 mia. indbyggere angiveligt har samme tankegang. Hvis de var fra Danmark ville de bruge denne sætning altid og hele tiden af Poul Schlüter: “Der er ikke fejet noget ind under gulvtæppet”
Jeg er blevet mere oplyst af denne bog og vil aldrig glemme min nye viden igen.
Ravisteleva kuvaus siitä, millaista on elää kun yhteiskunnassa ei ole sanan- ja mielipiteenvapautta ja valtiovalta käyttää laittomia keinoja vainotessaan toisinajattelijoita. Kirja kertoo, miten Kiinan salainen poliisi asetti kaksi nuorta aktivistia kotiarestiin ja rajoittaa ja valvoo heidän jokaista liikettään. Pariskunnan lapsi syntyy ja elää elämänsä ensimmäiset vuodet kotiarestissa isän ollessa vankilassa. Kiinan taloudellinen kasvu on ollut huimaa, mutta ihmisoikeuksia kommunistinen yksipuoluejärjestelmä polkee räikeästi.