What do you think?
Rate this book
"Et kuitenkaan usko..." – Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä
Ville Haapasalo aloitti opinnot Leningradin teatteriakatemiassa vuonna 1991. Hän ei puhunut sanaakaan venäjää. Hän asui järkyttävissä kellariloukoissa, näki vapaaehtoisesti nälkää ja joutui useita kertoja ryöstetyksi ja hakatuksi.
Lopulta hän päätyi kaikkien aikojen suosituimpaan venäläiseen elokuvaan. Siitä alkoi uskomaton ura elokuvatähtenä ja julkisuuden henkilönä, joka nykyään rankataan Forbes-talouslehdessä Venäjän "kolmanneksi arvokkaimmaksi kasvoksi".
Tässä suorasukaisessa haastattelukirjassa Ville kertoo uskomattomista kokemuksistaan gangstereiden, oligarkkien ja sotaherrojen vieraana ja siitä, miten hän oppi rakastamaan villiä ja mahtavaa naapurimaatamme.
Lopulta hän päätyi kaikkien aikojen suosituimpaan venäläiseen elokuvaan. Siitä alkoi uskomaton ura elokuvatähtenä ja julkisuuden henkilönä, joka nykyään rankataan Forbes-talouslehdessä Venäjän "kolmanneksi arvokkaimmaksi kasvoksi".
Tässä suorasukaisessa haastattelukirjassa Ville kertoo uskomattomista kokemuksistaan gangstereiden, oligarkkien ja sotaherrojen vieraana ja siitä, miten hän oppi rakastamaan villiä ja mahtavaa naapurimaatamme.
216 pages, Hardcover
First published September 1, 2013
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 82 reviews
Read
February 5, 2017Luin nämä Röyhkä-Metso-Röyhkän Olga -kokoonpanolla kirjoitetut Haapasalo-opukset takaperoisessa järjestyksessä. Nämä ovat pitkiä haastatteluja, joiden kirjallisia arvoja en osaa arvostaa. Enkä oikein ymmärrä tapaa, jolla kudelmoidaan Röyhkien Moskovan matka osaksi teoksen raameja. Hämmentää. Tosin ei yhtä paljon kuin Haapasalon tarinat. Totta tai tarua, mukava niitä on lukea niin elämäkerrallisesti kuin Venäjä-mielessä. Näkisin tämän sarjan arvon (paitsi kustantajan lottosuorana) siinä, että nämä houkuttanevat myös arempia lukijoita lukuharrastuksen pariin.
November 5, 2020
No huh huh, olihan tarinoita. Villen tarinat olivat aivan loistavia, mutta jotkut Röyhkän kysymykset hämmensivät. "Eikös tähän just vastattu..?" Äänikirjana kuuntelin ja siinä lukija valitettavasti vähän latisti fiilistä. Olisi ehkä pitänyt itse lukemalla lukea, että tarinoihin olisi saanut autenttisen tunnelman.
November 3, 2019
Enpäs olisi tätäkään lukenut ilman lukupiiriä. Haapasalo-ilmiö on aiheuttanut sen, etten hakua katsoa tai lukea mitään hänestä. Kun yhtäkkiä hän oli kaikessa, mikä liittyi hiukankaan Venäjään eikä aina siihenkään.
Mutta kirja yllätti. Loistavasti myös kirjoitettu.
Mutta kirja yllätti. Loistavasti myös kirjoitettu.
February 21, 2021
Kommellukset ovat sinällään hauskoja, mutta kirjan nimi paljastaa suurimman ongelman: tarinat eivät ole uskottavia.
April 23, 2017
Todella mielenkiintoinen kirja, uskomattomia elämänvaiheita. Nopealukuinen, ehkä jotain asioita olisi ollut mukava tietää vähän syvällisemminkin mutta ehdottomasti tämän jälkeen haluaa lukea jatko-osankin.
April 11, 2021
Kauko Röyhkä kävi vaimonsa Olgan kanssa haastattelemassa näyttelijä Ville Haapasaloa Moskovassa vuonna 2013, ja kirja oli varsin tympeä anekdoottikokoelma tämän suomalaisen vaiheista itänaapurissa. Juha Metson ottamat kuvat vievät talvisiin tunnelmiin.
Röyhkä johdattelee Haapasaloa kuin istuttaisiin pubissa, ja lasien kilistessä startataan Leningradista ja teatterikoulusta, jonne suomalainen kelpuutettiin, koska oppilaasta sai länsivaluuttaa. Tie menestykseen avautui, kun vuonna 1994 tarvittiin suomea puhuva henkilö Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia -hupailuun. Loppu onkin historiaa, ja Haapasalo tarinoi niin kuin kaljakuppilassa, kun käytiin helikopterilla ostamassa kinkkuja ja kun oltiin tekemässä noin 70 leffaa, ja suuri osa niistä oli itämafian rahanpesubisneksiä.
Kulttuurihistoriaa, Neuvostoliiton luhistumista ja moneen kertaan villi itä -meininkiä tulee eikä ihan kronologisesti. Välillä katsotaan pyssyn piippuun ja toisinaan Ville ryövätään, ja onpa Haapasalo gangsterien autokuskinakin. Kekkosta ja vanhempaakin historiaa vedetään mukaan, ja lukija sivistyy senkin verran, että oppii vodkan olevan tsaarin tilaustyö alkuainetaulukon keksijältä Mendelejeviltä.
Luvut on hyvin ryhmitelty noin kolmeenkymmeneen pläjäykseen, ja niissä on vahvasti läsnä juopottelu eri muodoissaan, ja kertoopa Ville nappaavansa pari lasia kirkasta yömyssyksi. Kaiken kaikkiaan kirjasta saa hyvin pinnallisen kuvan junttimaisesta kansanmiehestä, joka varmaankin liioittelee elämänkokemuksiaan ja jollaiselle on käynyt muutaman kerran hyvä tsägä Venäjällä ja vanhaan hyvään Neuvostoliiton aikaan. Perhe ja ystävät jäävät sinne jonnekin kulisseihin kaiken pintaliidon ja touhuamisen taustalle, eikä henkilökuvaa syvennetä ollenkaan.
Röyhkä johdattelee Haapasaloa kuin istuttaisiin pubissa, ja lasien kilistessä startataan Leningradista ja teatterikoulusta, jonne suomalainen kelpuutettiin, koska oppilaasta sai länsivaluuttaa. Tie menestykseen avautui, kun vuonna 1994 tarvittiin suomea puhuva henkilö Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia -hupailuun. Loppu onkin historiaa, ja Haapasalo tarinoi niin kuin kaljakuppilassa, kun käytiin helikopterilla ostamassa kinkkuja ja kun oltiin tekemässä noin 70 leffaa, ja suuri osa niistä oli itämafian rahanpesubisneksiä.
Kulttuurihistoriaa, Neuvostoliiton luhistumista ja moneen kertaan villi itä -meininkiä tulee eikä ihan kronologisesti. Välillä katsotaan pyssyn piippuun ja toisinaan Ville ryövätään, ja onpa Haapasalo gangsterien autokuskinakin. Kekkosta ja vanhempaakin historiaa vedetään mukaan, ja lukija sivistyy senkin verran, että oppii vodkan olevan tsaarin tilaustyö alkuainetaulukon keksijältä Mendelejeviltä.
Luvut on hyvin ryhmitelty noin kolmeenkymmeneen pläjäykseen, ja niissä on vahvasti läsnä juopottelu eri muodoissaan, ja kertoopa Ville nappaavansa pari lasia kirkasta yömyssyksi. Kaiken kaikkiaan kirjasta saa hyvin pinnallisen kuvan junttimaisesta kansanmiehestä, joka varmaankin liioittelee elämänkokemuksiaan ja jollaiselle on käynyt muutaman kerran hyvä tsägä Venäjällä ja vanhaan hyvään Neuvostoliiton aikaan. Perhe ja ystävät jäävät sinne jonnekin kulisseihin kaiken pintaliidon ja touhuamisen taustalle, eikä henkilökuvaa syvennetä ollenkaan.
September 22, 2016
Yllättävän hyvä kirja.
Joskus totuus on tarua ihmeellisempää. Jos kirjan seikkailuista puoletkin on totta, onhan tämä aika eeppistä settiä. Itsellänikin on kaveri, jolle sattuu ja tapahtuu, joten en pitäisi näitä mitenkään mahdottomina sattumuksina.
Teksti on varsin nopealukuista, mutta välillä tuntui siltä, että tekisi mieli tietää hieman enemmän ja syvemmin. Mutta koska kirja on tehty haastattelun pohjalta parissa päivässä - minkäs teet.
Opin paljon uusia juttuja Haapasalosta ja Venäjästä.
Pakko suositella :D
Joskus totuus on tarua ihmeellisempää. Jos kirjan seikkailuista puoletkin on totta, onhan tämä aika eeppistä settiä. Itsellänikin on kaveri, jolle sattuu ja tapahtuu, joten en pitäisi näitä mitenkään mahdottomina sattumuksina.
Teksti on varsin nopealukuista, mutta välillä tuntui siltä, että tekisi mieli tietää hieman enemmän ja syvemmin. Mutta koska kirja on tehty haastattelun pohjalta parissa päivässä - minkäs teet.
Opin paljon uusia juttuja Haapasalosta ja Venäjästä.
Pakko suositella :D
January 10, 2015
Nopealukuinen kirja, luin yhdeltä istumalta keittiön pöydän ääressä. Villen tarinat olivat mielenkiintoisia, tosin pistivät miettimään värikynän määrää. Metrin mittaiset rotat ja helikopterilla painimaan vuoren huipulle - no niin... Miinuksia ropisee omasta mielestäni kankeasta haastattelumuotoisesta tekstistä ja puhekielisyyksistä - tämä on toki puhtaasti mielipidekysymys. Niin kuin joku osuvasti kuvailikin, kirja oli kuin pitkitetty lehtijuttu.
March 3, 2018
Luettu e-kirjana puhelimelta ja kai mä tän kokonaan luin, vaikka välillä homma pätkikin sen verran, ettei voinut ihan olla varma jäikö 100 sivua väliin vahingossa. Arvioksi 2 tähteä - oli ok, mutta lähinnähän tää tuntui olevan muutaman haastattelusession litterointi tekstiksi eri otsikoiden alle. Itse tarinat ovat kyllä huimia ja viihdyttäviäkin, joten lukukokemus kyllä piti mukanaan. Jos Haapasalo on näitä päästään keksinyt tai paisutellut niin luova kaveri ainakin on.
September 15, 2018
A story about a Finnish man who, aged 19, starts studying acting in Leningrad in 1991, without knowing any Russian, while the whole country around him goes through monumental changes. By chance he ends up in the most popular movie in Russia and becomes famous throughout the whole country practically over night and is, according to Forbes, the third most valuable face in Russia who has also been fishing with Putin. This book is basically a collection of anecdotes about living and working in Russia (mainly) in the 1990's, when everyhing was possible. Somehow he also managed to survive those times.
This should have been a quick read to me, and in the beginning it was but, as usual for me, I didn't really like to read "spoken language" and also the interview style of the writing became maybe a bit tiring in the end. But it was still quite interesting.
Helmet 2018: Entisen itäblokin maasta kertova kirja
This should have been a quick read to me, and in the beginning it was but, as usual for me, I didn't really like to read "spoken language" and also the interview style of the writing became maybe a bit tiring in the end. But it was still quite interesting.
Helmet 2018: Entisen itäblokin maasta kertova kirja
June 27, 2026
Käytännössä vain läjä anekdootteja siitä, kuinka läpeensä korruptoituneessa maassa saa rahalla mitä vaan, ja kuinka laki koskee vain niitä, joilla ei ole varaa kohota sen yläpuolelle. En ole mikään antikapitalisti, mutta minuakin alkoi jo iljettää se kerskailun ja oligarkkien nuoleskelun määrä, joka sivuilta vyöryy silmille. Kiva että Haapasalo on saanut aikaan näyttävän uran; ei-niin-kivaa että hän on tehnyt sen maassa, joka viimeisimpänä ohjelmanumeronaan hyökkäsi Ukrainaan tappamaan ja raiskaamaan maan siviilejä.
September 13, 2021
Äänikirjana haastattelumuoto vähän häiritsi ja siten en anna tälle juurikaan kirjallisia ansioita, sillä ei ne Kaukon ja Olgan kysymykset nyt niin erityisiä olleet. Villen lukemana ja tekstiä muokkaamalla olisi ollut parempi, mutta onhan nuo Villen tarinat kyllä uskomattomia.
July 21, 2017
Viihdyttävä ja nopealukuinen kirja Ville Haapasalon varhaisvuosista Venäjällä. Ymmärrän kaiken taannoisen hypetyksen tämän ympärillä.
June 21, 2018
BookBeat ❤️Ensimmäinen äänikirja kokemukseni. (Aikuisena). Miehen kanssa yhdessä kuunneltiin.
December 10, 2019
Varsin viihdyttävää tarinaa Haapasalon vaiheista Venäjällä. Monet kohdat saavat aikaan epäuskoisia naurunpyrskähdyksiä.
Read
May 17, 2026Jos tarinat ovat tosia, niin Neuvostoliitto/Venäjä on juuri niin mielipuolinen maailman kolkka, kuin antaa itse ymmärtää olevansa.
January 21, 2021
Uskomaton ja suorastaan tragikoominen kuvaus 90-luvun Venäjästä. Olin alkuun epäileväinen tavasta kirjoittaa kirja haastattelun kautta, mutta kuvat ja teksti täydentävät loistavasti toisiaan.
January 12, 2023
Nopea luettava, paljon kiinnostavia kuvaavia esimerkkejä 90-luvun Venäjän oloista. Se kuinka paljon mukana on värikynää mietityttää…. Nyt 2000-luku kirjan kimppuun!
February 17, 2015
Varsin sujuvaa luettavaa. Aika nopeasti luettu ison fontin, ison rivivälin ja runsaan kuvituksen ansiosta. Haapasalon jutut ovat hurjia, hauskoja ja uskomattomia. Ihan kaikkea en sellaisenaan sentään usko, mutta Haapasalolla on varmasti ollut melkoista elämää 90-luvun Neuvostoliitossa/Venäjällä. Käy myös hyvin ilmi, että televisiominä ei ihan vastaa oikeaa Ville Haapasaloa.
Kuvitus on kautta linjan hienoa ja kirjan rakenne on onnistunut. Tyypillisen muistelmateoksen sijaan Röyhkä on lähtenyt haastettelulinjalle, mikä tekee kirjasta huomattavasti helpommin luettavan, kun kirjailijalla ei ole ollut tarvetta venyttää tapahtumia, eikä asioita myöskään ole tarvinnut käsitellä missään kovin loogisessa järjestyksessä. Kirja tosiaan tuntuu enemmän sellaiselta, jossa pari kaveria on jutellut mitä mieleen on tullut.
Sisältö on sellaista, että tekee koko ajan mieli jakaa näitä anekdootteja jollekin. Sen vuoksi, uskoipa kaikkia juttuja tai ei, kirja on hauskaa luettavaa.
Kuvitus on kautta linjan hienoa ja kirjan rakenne on onnistunut. Tyypillisen muistelmateoksen sijaan Röyhkä on lähtenyt haastettelulinjalle, mikä tekee kirjasta huomattavasti helpommin luettavan, kun kirjailijalla ei ole ollut tarvetta venyttää tapahtumia, eikä asioita myöskään ole tarvinnut käsitellä missään kovin loogisessa järjestyksessä. Kirja tosiaan tuntuu enemmän sellaiselta, jossa pari kaveria on jutellut mitä mieleen on tullut.
Sisältö on sellaista, että tekee koko ajan mieli jakaa näitä anekdootteja jollekin. Sen vuoksi, uskoipa kaikkia juttuja tai ei, kirja on hauskaa luettavaa.
September 21, 2015
Tämä taitaa olla kirja, joka saa paatuneimmatkin lukemisen inhoajat lukemaan teoksen kerralla läpi. (Tutkimuksen otanta: 1 kpl isoveljiä.)
Olisi hauska uskoa kaikki Haapasalon kertomat tarinat. Kirjan kuvat ovat todella hienoja, vaikka lavastetut kuvat esimerkiksi Haapasalosta kaltereitten takana alkavat toistuessaan hieman ärsyttää. Jäin miettimään, olisiko muistelukset ja tarinat voinut kirjoittaa suoraan minäkertojamuotoon ilman dialogia. Kauko Röyhkän repliikkeihin sijoitetut historiakatsaukset olisi voinut kertoa myös jonkun toisen suulla. Joka tapauksessa teksti on helppoa ja vaivatonta luettavaa ja Haapasalon ääni kuuluu selvästi, mistä kiitokset kirjailijalle.
Tuli jotenkin tuttavallinen olo, kun osa Haapasalon anekdooteista oli tuttuja hänen televisio-ohjelmistaan: tämän tarinan olenkin jo kuullut!
Olisi hauska uskoa kaikki Haapasalon kertomat tarinat. Kirjan kuvat ovat todella hienoja, vaikka lavastetut kuvat esimerkiksi Haapasalosta kaltereitten takana alkavat toistuessaan hieman ärsyttää. Jäin miettimään, olisiko muistelukset ja tarinat voinut kirjoittaa suoraan minäkertojamuotoon ilman dialogia. Kauko Röyhkän repliikkeihin sijoitetut historiakatsaukset olisi voinut kertoa myös jonkun toisen suulla. Joka tapauksessa teksti on helppoa ja vaivatonta luettavaa ja Haapasalon ääni kuuluu selvästi, mistä kiitokset kirjailijalle.
Tuli jotenkin tuttavallinen olo, kun osa Haapasalon anekdooteista oli tuttuja hänen televisio-ohjelmistaan: tämän tarinan olenkin jo kuullut!
July 7, 2016
Ville Haapasalon ja Kauhko Röyhkän sanailua Haapasalon varhaisvuosista (teatterikoulu, läpimurtorooli yms.) Venäjällä. Jutut ovat nimen mukaisesti uskomattomia ja tarinasta toiseen siirrytään vauhdikkaasti. Itse toivoin, että Haapasalo olisi kirjassa jollain tavalla avannut, miten hän näkee tuon rajanaapurin ja sen kansan jotenkin kokonaisuutena, mutta tosiaan pintapuolista huulen heittoa tämä oli lähinnä. Jutut kissoja syövistä hirviörotista yms. olivat hupaisia, mutta pidemmän päälle sisältö alkoi tuntua vähän ns. länkytykseltä.
January 24, 2015
Olihan siinä - tarinata. Todella helppolukuinen teos, vaikkakin pitäisin enemmän yhtenäisen tekstin lukemisesta kuin ns. vuorosanoista, joita kirjassa oli käytetty. Tarinoiden todenpitävyydestä voi jokaisella olla omat mielipiteensä, mutta valottihan se Villen menneisyyttä Venäjällä joka tapauksessa. Ei noista asioista paljoa täällä Suomessa ole puhuttu. Jatko-osa sitten seuraavaksi.
December 18, 2014
Hauska kirja joka tuli luettua yhdeltä istumalta kirjastossa! Vaikka tarinoista olisi edes puolet totta on siinä enemmän seikkailua ja vaaratilanteita kuin keskimääräisellä suvulla. Nauratti ja ihmetytti: miten tämä mies on vielä hengissä? Voihan Venäjä, totisesti.
January 17, 2017
Oli niin sopivan lyhkäisiä lukuja ja uskomattomia tarinoita 90-luvun Venäjältä, että luin tämän yön aikana ehkä 2 tunnissa. Nauratti ja hämmästytti, ihmetyttää, miten Haapasalo voi vielä olla hengissä kaiken tuon jälkeen.
October 23, 2014
Viinaa, puolimetrisiä rottia, ydinsukellusveneilyä, pyöräilevä sirkuskarhu. Ihan uskomattomia juttuja. Voihan Venäjä.
October 24, 2015
Mielenkiintoinen teos. Haapasalon tarinointia on kiva lukea. Kirjassa on liikaa kuvia.
February 23, 2022
No olipa juttuja! Kirjan nimen mukaisesti oli kyllä vaikeuksia uskoa kaikkea, mutta ei kai kukaan voi noin hulluja keksiäkään. Ja samalla jutut olivat hyvin hauskoja, näille sai kyllä nauraa ääneen.
Haapasalo muuttaa alle parikymppisenä kielitaidottomana noviisina Neuvostoliittoon, käy läpi rankat opiskelut paikallisessa teatterikoulussa (jonka rinnalla Turkankin metodit kalpenee), ajautuu jos jonkinmoiseen seikkailuun ja joutuu useasti ryöstetyksi. Ja nousee lopulta yhdeksi Venäjän suosituimmista näyttelijöistä. Todella hurjaa!
Kirjan haastatteluformaatti oli varsinkin aluksi hieman häiritsevä, samoin kuin Villen puhekieli ja runsas kirosanojen käyttö, mutta siihenkin tottui tarinan imaistua mukaansa. Lopulta se tuntui ihan hyvältä lähestymistavalta tähän kirjaan. Toisaalta kustakin seikkailusta olisi varmaan voinut kirjoittaa oman kirjankin, sen verran erikoista oli meno. Venäläiset ovat omituisia, sovinistisia, pelottavia. Kuten näinäkin päivinä ollaan valitettavasti nähty.
Kirja oli kuvitettu Juha Metson upeilla kuvilla Villestä, Venäjästä ja venäläisistä.
Haapasalo muuttaa alle parikymppisenä kielitaidottomana noviisina Neuvostoliittoon, käy läpi rankat opiskelut paikallisessa teatterikoulussa (jonka rinnalla Turkankin metodit kalpenee), ajautuu jos jonkinmoiseen seikkailuun ja joutuu useasti ryöstetyksi. Ja nousee lopulta yhdeksi Venäjän suosituimmista näyttelijöistä. Todella hurjaa!
Kirjan haastatteluformaatti oli varsinkin aluksi hieman häiritsevä, samoin kuin Villen puhekieli ja runsas kirosanojen käyttö, mutta siihenkin tottui tarinan imaistua mukaansa. Lopulta se tuntui ihan hyvältä lähestymistavalta tähän kirjaan. Toisaalta kustakin seikkailusta olisi varmaan voinut kirjoittaa oman kirjankin, sen verran erikoista oli meno. Venäläiset ovat omituisia, sovinistisia, pelottavia. Kuten näinäkin päivinä ollaan valitettavasti nähty.
Kirja oli kuvitettu Juha Metson upeilla kuvilla Villestä, Venäjästä ja venäläisistä.
September 28, 2017
"Fast read" is often used to describe the early adventures of Ville Haapasalo in 1990´s Leningrad/S-Petersburg. I totally agree. I found the interview style quite OK and it gave this easy going feel to the whole journey with Ville in crumbling Soviet Union.
There is a lot of speculation online "how much is real and how much bs", but having lived in Russia and studied the language and the culture I´m very declined to say more on the plus side of truth than other way around. Russia is a land full of contradictions and too often "every man for themselves" is the way of the land. But knowing the history and things they have survived from can you really blame them.
The story made me laugh, but also made me gravely serious. I bought this for 5 euros and can definitely buy and read the #2, when I find it on a sale pile.
The photos throughout the book make the journal of early "Ville" a finished package.
There is a lot of speculation online "how much is real and how much bs", but having lived in Russia and studied the language and the culture I´m very declined to say more on the plus side of truth than other way around. Russia is a land full of contradictions and too often "every man for themselves" is the way of the land. But knowing the history and things they have survived from can you really blame them.
The story made me laugh, but also made me gravely serious. I bought this for 5 euros and can definitely buy and read the #2, when I find it on a sale pile.
The photos throughout the book make the journal of early "Ville" a finished package.
October 29, 2017
Erittäin mielenkiintoinen. Olisin ehkä tykännyt jostain muusta formaatista enemmän kuin tästä haastattelutyylistä. Ja monesta asiasta olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmänkin. Mulla on ollut aina vähän erilainen suhde Ville Haapasaloon, koska mun ollessa Venäjällä Kukushka oli teattereissa. Ja siinä oli tää suomalainen tyyppi, jota kukaan ei Suomessa tuntenut. Ihan mielettömiä juttuja sekin on tehnyt ja aika onnekas, että on vielä hengissä kaikesta kertomassa. Mutta mielenkiintoista niitä on näin nojatuolista seurata.
August 17, 2018
Tämä meni yhdellä istumalla. Ja juu, en kuitenkaan usko. Helppolukuinen tuo oli ja jutut monesti sen oloisia että niissä saattaa olla jonkin verran ns. Lapin lisää. Kaikkihan meistä ovat tavanneet sen tyypin jolla on taipumuksena hieman värittää juttujaan kiinnostavammaksi tai muistella aiemmin kuulemansa tarinat itse asiassa itselleen sattuneiksi? Von Münchhausen mainittu takakannessa eikä syyttä. Kiinnostava joka tapauksessa ja kuvat olivat hienoja. Varmaan luen jatko-osatkin jos kirpputorilla vastaan tulee.
Displaying 1 - 30 of 82 reviews