Nuoren miehen päähänpistosta alkanut uskomaton pyörämatka kuljetti Jukka Salmisen viiden maanosan halki. Mitä erilaisimmilla teillä poljetut 61 000 kilometriä veivät Salmisen mm. Indonesian tulivuorille, Australian aavikolle, Kambodan viidakkoon, Himalajan vuoristoon, Intian ruuhkaisille kaduille, Maasaimaan savannille ja Kalliovuorten korkeuksiin. Uupumaton pyöräilijä kohtasi matkallaan sadetta ja aurinkoa, hymyjä ja kivitystä, kipua ja keveyttä ja löysi tiestä kodin.
Jukka Salminen lähti matkaan koulunpenkiltä, vain kesätyörahat taskussaan. Maailmanympärimatka oli parikymppisen Salmisen ensimmäinen ulkomaanmatka omin päin. Kuuden vuoden seikkailusta syntynyt upeasti kuvitettu matkakirja on myös elämänmakuinen ja ajatuksia herättävä kasvutarina.
Jukka Salminen (s. 1982) päätti pitää välivuoden maantieteen opinnoista pitkään jatkuneen unettomuuden vuoksi. Suunniteltu Kaakkois-Aasian matka vaihtui vain hieman ennen lähtöä kuuden vuoden pyörämatkaksi maailman ympäri.
Alun perin blogiteksteiksi kirjoitetusta matkapäiväkirjasta koostettu kirja, jossa pysytään asian ytimessä eli matkanteossa. Maisemat ja maat vaihtuvat, mutta polkeminen jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Sinänsä suhteellisen klassisen matkakertomuksen oloinen, sillä nuorimies lähtee etsimään tyhjältä tuntuvaan oloonsa täyttymystä maailmalta, kohtaa matkalla ihmisiä ja kirjoittaa päiväkirjaansa sekä havaintoja matkalta että enemmän tai vähemmän syvällisiä omia mietteitään. Löysiköhän hän nyt sitten maailmalta itseään vai ei? Kirja loppuu aika äkisti ilman sen suurempaa yhteenvetoa.
Koska matkaa taitetaan paljon ja kirjan katkelmia ei ole alun perin kirjoitettu johdonmukaiseksi kirjaksi, mihinkään yksittäiseen paikkaan tai tapahtumaan ei syvennytä hirveän perusteellisesti. Salminen kuvaakin itseään välillä ulkopuoliseksi tarkkailijaksi liikkuessaan maailmalla, ja se välittyy myös tekstistäkin, sillä matkan päällä kuvataan enemmän kohdattuja asioita ja hiljaa mielessä tehtyjä itsereflektioita siitä kuin varsinaista ympäröivään elämään osallistumista. Matkaajamme polkee kylään, nauttii vieraanvaraisuudesta aikansa ja polkee sitten taas eteenpäin muutamaa kokemusta rikkaampana, mutta mitä matkaajan majoittaneet kyläläiset tästä kohtaamisesta saivat muuta kuin mahdollisuuden tarjota länkkärille ruokaa, katon ja kokemuksia?
Olipas pikkutarkkaa selostamista. Toisaalta se oli hyvä mutta toisaalta koin sen myös melko puuduttavaksi. Varsinkin loppupuolen mietiskelyt ja pohdinnat tuntuivat joten niin irtonaisilta. Vaikka varmasti tuollaisella matkalla tuleekin pohdittua asioita eri tavoin kuin normaalissa elämässä. Oli kyllä kiva lukea luonnonkuvauksista mutta olisin kyllä toivonut enemmän myös ehkä nähtävyyksistä kertomista, sain tosin sen kuvan ettei hän hirveästi käynyt missään nähtävyyksissä mutta jotenkin sitä puolta olisin kaivannut lisää. Parasta oli ehdottomasti ihmiskontaktit joita hän matkalla tapasi ja niistä kohtaamisista olisin halunnut lukea enemmänkin. Pidin kyllä kirjasta mutta ehkä olisi ollut järkevää julkaista kirja eri etappeina vaikka, nyt jotenkin tuntui että oli välillä jotenkin pitkäveteinenkin. En oikein osaa sanoa oliko se kuitenkin enemmän kirjoittajan mielialoista kiinni millaista kirjoitettu tekstikin oli. Aasian ja Australian osuudet olivat hyviä, samoin osan Pohjois-Amerikkaa mutta juuri esim. Afrikan osuus oli sellainen että ajatukset alkoivat kuljeskella muualla kuin tekstissä ja juuri Afrikka osuus oli selvästi kirjoittajalle kaikkein vaikein osuus.
Kirja menee Helmet- haasteeseen kohtaan numero 22. Kirjassa ajetaan pyörällä.
Hhmm...olipas kirja, tiivistä tekstiä, maisemakuvauksia, pyöräilytekniikkaa, omia ajatuksia ja tuntoja jne....Päällimmäiseksi itselle tuli ajatus suuresta 6 vuoden uhrauksesta tälle projektille juuri siinä vaiheesa kun moni nuori panostaa ammatin hankintaan => varmasti oli sen arvoista mutta ei helppoa. Monet sairaudet matkalla kauhistuttivat, onneksi oli onni matkassa niiden suhteen. Rehellistä kerrontaa joka suhteessa, vauhti pyöräilyssä välillä tosi hurjaa => päämäärä tärkeämpi välillä kuin matkan teko...tai ainakin vaikutti siltä. Nuoruus, rohkeus ja oikea asenne olivat tämän retkeilijän tärkeimmät varustukset => niistä yksi tähti lisää!
Blogiteksteinä varmasti toimivampi kuin kirjaksi koottuna. Aasian ja Australian osuudet olivat mielenkiintoisimpia, lopuissa huomasin ajatuksen harhailevan jatkuvasti.
Eniten kuitenkin häiritsi jatkuva "suloisten, ihanien, kauniiden ja kurvikkaiden tyttöjen" päivittely. Olisin mieluummin lukenut kuvailua maisemista.
Teos alkoi vauhdikkaasti, kun suhteellisen valmistautumaton nuori mies päätti ainakin näennäisen kevyillä pohdinnoilla ja suorastaan huimaavan pienellä matkakassalla lähteä kiertämään maailmaa pyörällä. Tästä seurasi ihan hauskoja ja opettavaisen oloisia tapahtumia. Kirjoittajalta tuntui kuitenkin teoksen loppua kohti loppuvan puhti käsitellä niitä mielenkiintoisimpia asioita eli varsinaista matkantekoa ja kohtaamiaan asioita ja haasteita, minkä sijaan oli piteneviä pseudosyvällisiä pohdintoja ihmisluonteesta ja kaiken katoavaisuudesta, jotka olisin mielelläni jättänyt väliin. Rivien välistä paistoi lievä ylimielisyys kanssaihmisiä kohtaan, jotka eivät voi päästä samalle hetkessä elämisen ja ymmärryksen tasolle pyörällä maailmaa kiertävän matkaajan kanssa. Olisin mieluummin kuullut yksityiskohtaisempaa kuvausta matkan varsinaisista tapahtumista, vaikka ymmärrettävästi ne alkavat matkaajasta tuntua monen vuoden reissaamisen jälkeen itseään toistavilta.
Minulta lukijana meinasi loppua puhti loputtomiin "söpöläisiin", "tyttösiin" ja "kaunokaisiin", joilla kirjailija tuon tuosta hekumoi. En tiedä, onko maailma muuttunut 2000-luvun ensimmäiseltä reilulta vuosikymmeneltä niin paljon, vai onko oma sietokykyni satunnaisten vastaantulevien naisten esineellistämiseen vain heikentynyt.
Mikä mielenkiintoinen matka halki maailman! Jukka osaa kertoa matkan vaiheista todentuntuisesti ja tällainen pyöräilyfanaatikko joutuu nyt oikein hillitsemään itseään, ettei lähde minnekään... Elämänmakuinen matkakertomus. Matkan loppua kohden Jukka katselee maailmaa jo melko pohdiskelevin silmin, minkä huomaa selvästi tekstistä.
Pyöräilyä monien vuosien ajan useissa eri etapeissa. Alkuun kirja on tavallista kuvailua reitistä, ihmisistä, maisemista, mutta loppua kohden muuttuu enemmän pohdiskelevaksi tekstiksi ja maisemat ja ihmiset jäävät sivummalle. Kirjoittajalle käy lopulta kuin Forrest Gumpille: matkanteko päättyy nopeaan päätökseen. Toinen lopetti juoksemisen kuin seinään ja pyöräilijälle käy hyvin samalla tavoin.
Mielenkiintoinen kertomus pyöräilystä käytännössä maailman ympäri. Vaikka sisältö onkin alunperin blogitekstinä julkaistu, se toimii hyvin myös kirjana ja kappaleet ovat järkevän mittaisia ja mukavaa luettavaa. Kirjasta saa ehdottomasti matkakuumeen myös itselleen! Ei voi muuta kuin nostaa hattua Jukalle tästä suorituksesta!
Sainpa luettua loppuun! Mielenkiintoinen aihe, itse en millään kykenisi. Välillä aika paljon jaarittelua, välillä olisin kaivannut sellaista enemmän :) Kirja loppui "kuin seinään", jonkinlainen yhteenveto olisi ollut kiva.
Kiinnostava kuvaus todella pitkästä pyöräretkestä, josta hyvin myös välittyy kirjoittajan oma kasvu matkan varrella. Vähän liikaa oli kuvausta pelkästä pyöräilystä ja tapahtumista sen aikana ja liian vähän havaintoja ihmisistä ja kulttuureista, joihin pyörä kirjailijan vei.
Kiinnostava, inspiroiva ja uskomaton matka maailman ympäri. Paikoin vähän jumittavaa tekstiä, paikoin olisin halunnut kuulla enemmän paikoista ja ihmisistä.