Pekka Rannikko viettää rauhallista elämää omakotitalossa vaimonsa ja poikansa kanssa. Entisen vaimon Helin puhelinsoitto muuttaa kuitenkin kaiken, sillä Rannikon ensimmäisestä avioliitosta peräisin oleva tytär Kirsi-Marja on kadonnut. Rannikko alkaa jäljittää tytärtään, joka on saanut tarpeekseen äidistään ja tämän uudesta miesystävästä.
Rannikko saa huomata tyttärensä ajautuneen melkoiseen sotkuun. Vyyhtiä purkaessa paljastuu rikoksia ja pian tapahtuu murhakin, johon Kirsi-Marja on sotkeutunut. Rannikko uskoo tyttärensä viattomuuteen ja käy poliisin varoituksista huolimatta selvittämään tapahtumia. Mutta kun huumeet ja isot rahat ovat pelissä, ei ihmishenki ole paljonkaan arvoinen.
Timo Sandbergin Unta ei voi tunnustaa on yhteiskunnallinen rikosromaani, jossa tapahtumia tarkastellaan sekä Pekka Rannikon että Kirsi-Marjan näkökulmasta. Perinteisen arvoitusdekkarin tapaan murhaajan syyllisyys pysyy arvailujen varassa loppuun asti. Romaani nostaa esiin myös vanhempien ja lasten ongelmalliset suhteet. Pelkkä aineellinen hyvinvointi ei takaa henkistä hyvinvointia.
Valitettavasti tämä Sandbergin esikoisteos oli paljon huonompi kuin muut lukemani kirjailijan myöhäisemmän tuotannon kirjat. Syrjäytyneet nuoret, huumeiden salakuljetus ja muu rikollisuus olivat aihepiirissä ja miljöössä keskeisinä, kirjasta jäi jokseenkin tunkkainen sivumaku.