Tunnettu englantilainen psykologi H.J. Eysenck tarkastelee tässä kirjassa ihmisten oppimista, koulutettavuutta ja sosiaalista käyttäytymistä tutkimustulostensa pohjalta. Ihmisten erilaisuus -teoksen kiihkeät kannanotot ja johtopäätökset ovat vauhdittaneet kiihkeän keskustelun eri puolilla maailmaa. Onko koulutusoptimismi haihattelua, jolla ei ole vastinetta todellisuudessa? Tuhlaako nykykoulu kansakunnan henkisiä voimavaroja, kun se jättää kehittämättä lahjakkaiden yksilöiden älyllisiä mahdollisuuksia? Voidaanko sosiaalipolitiikassa rakentaa lähes yksinomaan ympäristön ja olosuhteiden muuttumisen varaan, jos kerran perinnölliset tekijät vaikuttavat ratkaisevasti? Mikä on ihmisen synnynnäisten tekijäin osuus verrattuna ympäristötekijöihin?
Suomalainenkin peruskoulusuunnittelu on kohdannut tämän ongelman. Koulutuksen tasa-arvo, kullekin kykyjensä mukaisen opetuksen tarjoaminen sekä eritasokurssien järjestäminen tai poistaminen vaativat kannaottoa kysymykseen, mikä on synnynnäisten tekijäin osuus ihmisen koulutettavuudessa. Eysenckin kirja selkiyttää käsitteitä. Se haastaa jokaisen lukijan todellisuuspohjaiseen ajatteluun ja johtopäätösten tekemiseen. Ihmisten erilaisuus on voimakas kannanotto yksilön omalaatuisuuden huomioon ottamisen puolesta. Tekijän mielestä erilaisuuden näkeminen - ei eriarvoisuuden - merkitsisi monen käytännön ratkaisun uudelleen arviointia.
= Hans J. Eysenck = H.J. Eysenck Hans Jürgen Eysenck (/ˈaɪzɛŋk/; 4 March 1916 – 4 September 1997) was a psychologist born in Germany, who spent his professional career in Great Britain. He is best remembered for his work on intelligence and personality, though he worked in a wide range of areas. At the time of his death, Eysenck was the living psychologist most frequently cited in science journals
A book that deals with inequality in a general way without going in to specifics. I guess in order to claim the moral high ground in a PC-tyranny. This in my opinion is its strength in that it becomes more abstract and its weakness as it does not tell the whole story.
One downside to this book is that it relies to some extent on the work of Cyril Burt who had not been caught faking his research yet at the time of writing this book. This does not make any difference to the actual facts because countless similar studies from a host of other researchers have reproduced the results so the facts stand, it just looks bad.
I do think Eysenk are overestimating (or oversimplifying) the concept of regression to the mean some what. It absolutely does insure upwards and downwards mobility with regard to intelligence just not to the extent that Eysenk seems to imply. In my opinion Arthur Jensens more modest assurances in his book “Straight talk on mental tests” are much closer to the mark.