銀牙－流れ星銀－ 1

Hopeanuoli #1

by Yoshihiro Takahashi

アニメ化までされた超人気作品。目的のため、仲間のために自らの危険を顧みず、使命をまっとうする犬（おとこ）達の姿は必ずや、見るものを魅了し、その世界に引きずり込む！

スキー場でロッジを営む大輔の家で一匹の虎毛の子犬が誕生した。“熊犬”として、過酷な生き方を運命づけられた『銀』である。その頃、山中ではスキー客が殺人熊赤カブトの犠牲に！猟師の五兵衛は銀の父・熊犬リキを連れ、赤カブトに立ち向かうが、五兵衛は重傷を負い、リキは寿沢の底へ！小学館漫画賞受賞作品。

Genres: Manga, Comics, Dogs, Adventure, Comics Manga

1 pages, Kindle Edition

First published November 14, 1983

About the author

Known widely for "Ginga: Nagareboshi Gin" and "Ginga Densetsu Weed," Yoshihiro Takahashi is a manga-ka (Manga artist). He seems to like drawing dogs (particularly Akita Inu) in his mangas, and they are often both the protagonists and the antagonists. GNG (Ginga: Nagareboshi Gin) was created 1984, followed by its sequel, GDW (Ginga Densetsu Weed) in 1999. A prequel for both was created in 2000, GDR (Ginga Densetsu RIKI). He also writes many short stories, most about animals.

Reviews

[Rue · Rating 4 out of 5]

Unplanned buddy-read with Tappkalina. I don't remember much about the anime but it's her childhood favourite. So, thought I should give it a try ✨

[tappkalina · Rating 4 out of 5]

Ginga Nagareboshi Gin #1 /10

[Youtube playlist if anyone wants to watch it.]

I was like 7 or 8 when I started to watch the anime. We bought them as movie cassettes. I made my parents buy them because all I cared about was the puppies on the covers.

Well, it turned out to be the exact opposite of what I expected - bloodshed instead of flowers and puppies -, but I watched them every single day. These movies made me who I am today. I know the Hungarian dub word by word. Like, the whole 4 movies without a mistake.

I watch them to this day. Maybe it's weird, because it's bloody and full of death but it's my comfort series. Even after I realised in high school that they are actually not 4 movies but a whole series and the brutal parts were cut out. I mean, they were still brutal to a kid, but when I watched the original, my childhood crumbled. I was 17 or 18 and I cried like a baby. There was just so much things I didn't understand before and suddenly everything made sense. It turned out my second favorite character actually died a horrible, painful death (as a hero) and I didn't know about it for more than a decade! Shame on me!

Regardless, this series, these characters are my home and they will be a part of me until I die.

[Elina Mäkitalo · Rating 3 out of 5]

Nostalgia nosti pisteen verran. Katselin joskus skidinä näitä kaverin luona VHS- kasetilta. En oikein osannut päättää silloin, tykkäsinkö enkä osaa päättää tykkäänkö nytkään. Muistan, että olivat aika raakoja, tämä ei kyllä ollut ihan niin raaka ainakaan, mutta vasta ensimmäinen osa menossa. Ehkä miksi en niin tykkää niin en ehkä ole ihan sinut lukemaan sarjakuvaa. Se on minulle melko vieras tapa nauttia kirjallisuudesta. Ehkä pääsen vielä sisälle koko juttuun. Erikoista oli lukea kirja lopusta alkuun.

[Janina · Rating 5 out of 5]

Voi tätä nostalgiaa! <3

[Apa · Rating 3 out of 5]

En vielä lämpene täysillä mangalle, mutta katsellaan. Toiminta on kyllä vauhdikasta ja dynaamisesti piirrettyä, kuvat muutenkin jopa pikkutarkkoja. Tarina ja hahmot vaatii oikeaa asennoitumista, kun jokainen ruutu huudetaan täysillä.

[Juuso · Rating 5 out of 5]

Luin taannoin elämäni ensimmäisen mangan. Lapsuuteni suosikkianimella Hopeanuolella oli mukava aloittaa. Yoshiro Takahashin luoma Hopeanuoli ilmestyi alun perin japaniksi vuonna 1983 nimellä Ginga Nagareboshi Gin.

18-osaisen mangasarjan ensimmäisessä osassa Karhukoira Gin syntyy (Punainen jättiläinen, 2010) tappajakarhu Akakabuto terrorisoi japanilaista kylää, joka tunnetaan laskettelukeskuksestaan. Karhu on saanut aiemmin silmäänsä luodista, ja nyt se on alkanut hyökkäillä ihmisten kimppuun. Karhua haavoittunut paikallinen metsästäjä Gohee Takeda lähtee yhdessä karhukoiransa Rikin kanssa metsästämään hirviökarhua. Samaan aikaan syntyy Rikin pentu, joka nimetään Hopeanuoleksi. Japanilaista Akita-rotua edustava Hopeanuoli on turkiltaan tiikeriraitainen, ja kohtalo karhukoirana on täten sinetöity. Jo ensimmäisessä osassa Hopeanuoli saa nähdä, millaista on kamppailu elämästä ja kuolemasta.

Manga osuu ja uppoaa takuulla monille 90-luvulla Hopeanuoli—VHS-kasettien parissa kasvaneille. Lapsuudestani muistan, kuinka isäni mielestä Hopeanuoli-anime oli ikäiselleni pojalle liian raaka, enkä saanut katsoa siitä yhtä tiettyä osaa. Silloin oli tapana vuokrata videovuokraamosta videoita ja kopioida noita nauhoja. Asia ratkesi kuitenkin, kun menin tämän jälkeen äitini kanssa kauppaan ja hän osti sen minulle. 😁

[Iina · Rating 3 out of 5]

Uh, tää oli kamala. Jollain tavalla kiehtova, sillä seurasin tätä mangaa ja sarjaa jo lapsena. Mutta kertakaikkisen ahdistava liiallisen raa'alla tavalla. Ja en arvosta luontokappaleiden demonisointia tähän tapaan. Tosin tämä onnistuu olemaan eläinrakkaalle ihmiselle todellista kauhumangaa.

[Stankyassnigga1 · Rating 5 out of 5]

awsome:)

[Jaana · Rating 5 out of 5]

Mitä nostalgiaa! Kuulin tunnarin ja sekä suomen hulvattomat dubbaukset ja alkuperäiset äänet tätä lukiessa <3

[Ada · Rating 5 out of 5]

<3

[Matti Karjalainen · Rating 3 out of 5]

Yoshihiro Takahashin "Hopeanuoli" (Punainen jättiläinen, 2010) on kaiketi yksi suosituimmista meillä julkaistuista mangasarjoista. Se ilmestyi alun perin 1980-luvun puolivälissä, ja Wikipedian mukaan palkittiin jonakin vuonna myös parhaana nuorten poikain shonen-mangana.

Sarjakuva kertoo Gin-karhukoirasta, joka ryhtyy aluksi omistajansa Daisuken ja myöhemmin monipäisen koiralauman kanssa kukistamaan Akakabuto-nimistä hirviökarhua. Ja sitten ollaan metsällä ja tapellaan.

Kustantaja suosittelee sarjaa on yli kolmetoistavuotiaille. Luultavasti nuoremmatkin lukijat sarjakuvaan tarttuvat, mutta periaatteessa päätös on kyllä ihan kohdallaan: heti ensimmäisessä osassa ihmisen ruumiinosat lentävät ilmassa ja veri punaa lumen kun Japanin karhu elämöi, nosti kämmentä ja löi.

Sarjakuvan kuvallinen ilmaisu on aika hienoa katsottavaa, vaikka jotkut mittasuhteet hieman silmään pistävätkin. Karhut vaikuttavat olevan kerrostalon kokoisia, ja koirien tekemät loikat tuntuvat nekin hieman liioitelluilta.

Kyllähän tätä kivuttomasti kolme osaa lukaisi.

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Koko hopsu-sarja