Rayons pour Sidar

by Stefan Wul

French

Genres: Science Fiction, Fiction

192 pages, Paperback

First published January 1, 1963

About the author

Stefan Wul was the nom de plume of French science fiction writer Pierre Pairault. He was a dental surgeon, but science fiction was his real passion. Most of his books reflect that, showing a deep knowledge of scientific data. Pairault retired from dental surgery in 1989, but remained active in the French science fiction scene.

He published eleven novels between 1956 and 1959 and a twelfth in 1977. Only one, Le Temple du Passé (1957), was translated into English, as The Temple of the Past in 1973. His fame outside of French-speaking countries is instead due the animated adaptations of two of his novels by René Laloux.
His work also include short stories and poems of science fiction.

Reviews

[Tero · Rating 2 out of 5]

Kohtalainen tieteiskirja, joka alkaa vähän mitäänsanomattomasti, muuttuu mielenkiintoiseksi, ja tuottaa sitten pettymyksen lässähtämällä pannukakuksi. Kirjassa pysytellään mielestäni liiaksi pinnallisen toiminnan tasolla kun siinä voisi esimerkiksi vähän taustoittaa mitä on tapahtunut ja mikä on esimerkiksi suhden tekoälyn ja ihmisyyden välillä. Keinoälyn ja ihmisyyden välisen suhteen käsittelemättä jättämistä näillä tarinan aineksilla voi melkeinpä pitää jo rangaistavana tekona, siinä määrin massiivinen huomiottajättäminen on kyseessä. Vertauksen vuoksi vaikka taidemaalarin elämästä kertova kirja, jossa ei pohdittaisi taidetta millään tasolla vaan kuvailtaisiin vain siveltimen harjaksia. Ratkaisu alun päähenkilön suhteen on vähän erikoinen ja äkkinäinen, mutta voisi tukea hyvin pohdintaa robottiälyn ja ihmisen välillä - mutta kun sitä pohdintaa ei sitten tule, jää ratkaisu ainoastaan juonenkäänteeksi. Vieraat olennot ovat liian maankaltaisia (rotat, lonkerot, perhoset jne) ollakseen "uskottavia", vaikka onko uskottavuudella tämmöisessä kirjassa sitten niin väliäkään. Ja miksi salaa saalistaan lähestyvä olio "mylvii", eikös se tee vähän tyhjäksi salaa saalista lähestymisen idean.. Ei tätä kyllästyttänyt lukea, se vain tuotti pettymyksen, koska siinä on vain menty siitä mistä aita on matalampi ja synnytetty "toimintaa" sen sijaan, että oltaisiin hyödynnetty materiaalin tarjoamia mahdollisuuksia ja annettu lukijalle ajatuksen aihetta.