Hauska vaikka täynnä vakavaa asiaa. Hyvin teräviä huomioita suomalaisuudesta; joskus voisimme katsoa kriittisesti myös omaa yhteiskuntaa ja suhtautumista erilaisuutta kohtaan. Mielestäni joskus suhtaudumme myös suomalaisiin samalla tavalla; rasismia oman maan kansalaisia kohtaan on olemassa. Omaa rasismiaan on jokaisen rasistin hankala myöntää,vaikka voihan olla että rasistitkin tietävät pohjimmiltaan olevansa väärässä.
Kukaan meistä ei haluaisi itseänsä kohdeltavan niin kuin rasisti kohtelee ulkomaalaista. Vaikka eläisi kuinka kunnollisesti Suomessa,aina on huonompi kansalainen; sen takaa se että olet muualta tänne tullut. Vaikka olet kuinka huonosti käyttäytyvä suomalainen, et voi olla ikinä väärässä. Ulkomaalainen on aina. Meidän suomalaisten pitäisi muistaa että muutumme heti ulkomaalaisiksi astuttuamme rajan yli toiseen maahan. Olemme ulkomaalaisia jo Ruotsissa. Myöskin jaottelu me ja muut on huono, me olemme aina muita jostakin toisesta suunnasta katsottuna. Voisiko olla niin että olemme kaikki ihmisiä?
3,5 kiinnostava, vakava ja humoristinen, todellinen risut: kirjotustyyli ja huumori ei aina iskenyt muhun. välillä en tajunnut mitä yritettiin sanoa, koska multa puuttu tietoa tai sarkasmin/ironiantajua. nyt kun mietin, niin ironista, että juuri tässä kirjassa jäi välillä hölmö olo, että en osaa lukea rivien väleistä. ruusut: tärkeää ja antoisaa lukea aivan erilaisista lähtökohdista ja moneen vähemmistöön kuuluvien ihmisten kokemuksista ja ajatuksista! tästä sai hyviä ja henkilökohtaisia näkökulmia siitä, millaista on ollut elää siirtolaisena suomessa 80- ja 90-luvulla. oli kiinnostavaa kuulla etenkin politiikan kentästä. tykkään tällasesta tyylistä, jossa lyhyemmät ja keskenään erityyliset tekstit luo kokonaisuuden, mut olisin kaivannut vähän enemmän rakennetta.
Paljon hyviä ja tärkeitä huomioita suomalaisista, suomalaisuudesta ja rasismista. Vaikka aihe on vakava, kirjan huomiot ja tarinat on kirjoitettu hauskasti. Lukija myös hoksautetaan ajattelemaan tarinoiden avulla. Itseäni häiritsi kuitenkin se, että kirjassa ei ole mitään varsinaista juonta, vaan luvut ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Tästä syntyy hieman sekava tunnelma.
Hyvä kirja lukea, koska se tuo esille aika pitkän aikajänteen Suomessa ja miten suhtautuminen erilaisuuteen on muuttunut. Toisaalta teksti on aika hajanainen ja on selkeästi koottu eri aikoina ja ehkä myös eri paikkoihin tehdyistä kirjoituksista.
Pidin todella paljon Umayya Abu-Hannan kirjasta Nurinkurin, jossa hän kuvailee lapsuuttaan aistikkaasti. Sinut on ikään kuin sen jatko-osa, nuoruuden, aikuisuuden ja rasismin kuvaus. Kekseliäitten kansien välissä on runsaasti yläkoulu- ja lukio-opetukseen (ja miksei muuhunkin) käyttökelpoista luettavaa ja pohdittavaa.
Tähditän kirjan kuitenkin vain "ihan kivojen" kategoriaan, koska en oikein tiedä, mikä tämä kirja on. Edustaako kirja jotain modernia kustannustoimittamisen tapaa, jossa samojen kansien sisään lätkäistään kiinnostavalta persoonalta kaikki mahdollinen - kolumnit, päiväkirjamerkinnät, muistiinpanot, viestit ja pohdinnat - sen kummemmin toimittamatta? Olisiko sisältöä voinut rajata tiukemmin? Tai olisiko irrallisista tekstikatkelmista voinut poimia kiinnostavimmat ajatukset ja kehitellä niitä eteenpäin yhtenäisemmäksi tekstiksi?
Nyt Sinut jää harmillisen sekavaksi ajatusgalleriaksi, kun se voisi olla hiotumpi esseistinen kokonaisuus. Äh, en tiedä, miksi vaadin pohtivilta teksteiltä esseemäisyyttä. Ehkä ongelma onkin genrerasistisessa lukijassa, joka edellyttää tekstilajeilta tarkempia rajoja. Abu-Hannan kirja onnistuu havahduttamaan (ainakin tämän) lukijan pohtimaan asenteita ja arvoja ja niihin usein kytkeytyvää rasismia.
Mielestäni ehdottomasti ajatuksia herättävä ja kiehtova kirja, joka saa miettimään kuinka todellakin Suomessa on ollut (ja on edelleen) niin vaikea selvitä ulkomaalaistaustaisena. Umayyan kieli on mielenkiintoista tyyliltään, ja saa monesti niin nauramaan kuin vakavana miettimäänkin. Ennen kaikkea kirja sai luottamaan siihen että itsekin tällä hetkellä yrittäessäni saada itseni osaksi vierasta maata, että se voi todella olla mahdollista, varsinkin kun oma lähtökohtani on paljon helpompi! Suosittelen lämpimästi ihan kelle tahansa suomalaiselle, tämä olisi hyvä luettavaksi myös monelle maahanmuuttajia karsastavalle, vaikka voikin olla että jotkut Umayyan erittäin suorasukaiset mielipiteet saattavat joitakin "perussuomalaisia" järkyttää.