"Vesihyönteinen luulee munivansa järviruokoon, kun se todellisuudessa asetteleekin munansa radioantenniin. Laivojen valot, majakat, öljynporauslautat ja valonheittimet harhauttavat lintuja, jotka menettävät suunnistuskykynsä, törmäilevät toisiinsa ja pahimmillaan nääntyvät lennellessään päämäärättömästi.
Teollisuusmaissa noin neljä viidesosaa ihmisistä asuu kaupunkimaisilla alueilla, ja yli puolet maailman ihmisistä on kaupunkilaisia. Pimeyteen on vaikea päästä muuten kuin kotiin verhojen taakse sulkeutumalla. Keinovalon vaikutuksista ihmisen syöpäriskiin, mielenterveysongelmiin ja lihavuuteen saadaan jatkuvasti uutta tietoa.
Valon varjopuolet kytkee valosaasteen muihin ympäristöongelmiin. Se kuvaa ympäristötutkimuksen menetelmiä sekä ympäristövaikutusten ilmenemistä luonnossa ja yhteiskunnassa. Samalla se esittelee keinoja, joilla tätä helpoimmin havaittavaa globaalia ympäristöongelmaa voidaan rajoittaa: ihmisten viihtyvyyttä, terveyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa turhasta tai häiritsevästä valonkäytöstä luopumalla ja valonkäyttöä tehostamalla. Samalla energiankulutus vähenee ja luontaista pimeyttä tarvitsevalle luonnolle jää elintilaa."
Valosaaste/häiriövalo/keinovalaistus on yksi tapa, jolla ihminen lajina muokkaa merkittävällä tavalla omaa ja muiden lajien elinympäristöä. Tähän kotimaiseen, noin kymmenen vuotta vanhaan teokseen on koottu yhteen näkemyksiä keinovalaistuksesta ympäristönongelmana. Asiantuntijatekstien ja tietolaatikoiden kautta käydään läpi keinovalon välillisiä ja välittömiä vaikutuksia sekä ihmiseen että muihin lajeihin, pohditaan keinovalon ja muiden ympäristöpäästöjen yhteisvaikutuksia sekä tapoja keinovalon rajoittamiseksi. Tarkoituksena on nostaa keinovalo-ongelman tunnettuutta ja herättää sitä myöden laajemmin keskustelua teemasta.
Kirja on tanakkaa asiantuntijatekstiä, ja periaatteessa selkeästä rungosta huolimatta sitä oli jossain määrin työlästä lukea. Yksi haaste kirjoittajilla on varmasti ollut se, että tutkittua tietoa keinovalon vaikutuksista on lopultakin toistaiseksi varsin vähän. Tähänkin syys löytyy ehkä valosta - itse päiväaktiivisena lajina olemme keränneet luontohavaintommekin pääasiassa päiväsaikaan! Se hämmensi myös, kuinka suuren painoarvon tähtitaivaan havainnointi sai kirjassa ongelmana - itse en osaa ajatella sitä kovin dramaattisena asiana verrattuna vaikkapa kokonaisten ekosysteemien järkkymiseen.