Myrtin noitaelämä näyttää asettuneen uomiinsa. Isi on muuttanut Kuuilmaan, ja leivontataikuuteen tutustuminen alkaa lupaavasti. Vain yksi kivi hiertää kengässä: Myrtin kateissa oleva mummu on jättänyt hänelle salaperäisen kirjeen, joka ei jätä Myrttiä rauhaan. Mummu on aivan varmasti piilottanut kirjeeseen salavihjeitä juuri Myrtille ja haluaa tulla löydetyksi!
Myrtti löytää mummun vanhan reseptikirjan välistä ki-nuuskin reseptin, joka auttaa pääsemään mummun jäljille. Matkatovereineen Myrtti kohtaa arvoituksia toisensa perään kiertäessään halki Kuuilman — aina kylpyläkaupungista kuuluisan lossin liepeille.
Myrtti ja nuuskiva kinuski on lämminhenkinen seikkailu perheen merkityksestä ja oman tien kulkemisesta.
Ursula Mursu elää maapallon ulkopinnalla ja punoo taikojaan sanoista, langoista sekä taikinoista. Toisessa elämässään kirjoittamisen opettajana hänet tunnetaan vähemmän mursumaisella nimellä.
Ihana jatko Myrtin tarinalle! Maailma ja hahmot ovat tutumpia, mutta uutta ja ihmeellistä löytyy kun Myrtti ystävineen jahtaavat kadonnutta mummoa ympäri Kuuilmaa.
Itsenäistymistä, perhesuhteita, seikkailuja ja pieruhaaveita. Oikein hyvä!
Myrtin seikkailut jatkuvat! Elämä Kuuilmassa on vakiintumassa, Myrtin Isikin on muuttanut Kuuilmaan ja he kaikki asuvat nyt Tuuve-täsin luona. Myrtti tutustuu paremmin Kanervaan kun tämä tutustuttaa Myrtin puutarhataikuuteen. Jokin kaihertaa kuitenkin Myrttiä varsinkaan kun mummu ei ilmestynyt tukkakekkereille. Ihmeekseen hän on saanut kirjeen mummulta ja pian lähtee Myrtti ystävänsä Loviisan (ja tietysti Fuugan ja Hirmun) kanssa etsintäretkelle. Etsintä vie kaverukset pitkin ja poikin Kuurooppaa ja matkaa tehdään milloin T-Rex-taxilla kuin itsestään kulkevilla rattaillakin. Myrttiä alkaa turhauttaa kun mummua ei löydy ja vihjeet tämän olinpaikasta vain harvenevat. Onneksi rankan seikkailun päätteeksi palataan kotiin ja asioita selvitellään, halitaan ja hieman itketäänkin mutta lopulta asiat ovat taas hyvin. Voi kuinka rakastinkaan tätä kirjaa! <3 Milloin tulee seuraava osa!?
Jos käsitin oikein, on tämä Myrtti ja nuuskiva kinuski Kuuilma-sarjan viimeinen osa. Siksi olikin hieman erikoinen ratkaisu, että koko kirjan ajan ratkotaan karanneen mummon arvoitusta. Myrtti saa mummolta tehtäväksi keittää taikakinuskia, jonka avulla voi jäljittää kadoksissa olevia asioita. Päästään näkemään uusia paikkoja kuuilmasta, mutta taikojen tekeminen jää vähemmälle.
Olisin kaivannut mummon mysteeriin joko paljon enemmän sisältöä, siis vielä enemmän pysähdyksiä kiinnostaviin paikkoihin tai sitten sen olisi voinut käsitellä nopeammin ja keskittyä Myrtin kasvuun noitana. Tai no, tavallaanhan se, että hän pärjää seikkailullaan on osoitus kasvamisesta, mutta tässä ei jostakin syystä ollut samanlaista tenhoa kuin kahdessa ensimmäisessä osassa.
Ison osan kirjasta vie myös Fuugan toive oppia piereskelemään, jolle ei jaksa enää parin ensimmäisen maininnan jälkeen naurahdella. Sen sijaan tyrskähtelin, kenties tahattomalle kohdalle: "En ole tyhjentänyt säkkejä hetkeen, vaikka ne alkavat jo pursuta yli".
Teema ja hahmot ovat yhä ihania mutta harmillisesti ensimmäisen kirjan nokkela huumori ja kielellä leikittely on kadonnut kokonaan. Nyt huumori on kirjaimellisesti pieruvitsien tasolla.