Helena Immosen kolmas romaani, Operaatio Napakettu (2023) vie tapahtumat tällä kertaa arktisille alueille: Huippuvuorille, Barentsinmerelle ja Pohjois-Norjaan. Mukana on edellisistä romaaneista tutut Koivun perheet ja CIA:n agentti "Peto". Parastahan näissä Immosen kirjoissa on todellisuuden ja fiktion sekoittaminen: mukana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääminsteri Orpo, Venäjän ja Turkin presindetit jne. Jotkin hahmot ovat fiktiivisiä, kuten puolustusvoimain komentaja.
Vahvaa työtä edelleen. Nyt Venäjän uhkaa torjutaan pohjoisessa, kun aiemmissa romaaneissa sotaa käytiin Suomessa, Ruotsissa ja Afganistanissakin.
Ehkä ihan pientä toiston makua alkaa paikoittain olemaan. Esimerkiksi Jonin taistelut tai siis Immosen kirjoittamat taistelun kuvaukset Pohjois-Norjassa olivat aika tuttua luettavaa edellisistä kirjoista. Joskin nyt oli pieni "erikoisuus" mukana, mutta tätä arviota kirjoittaessa huomaan, että sitä tarinanpätkää ei muuten viety loppuun asti. Pedon ajatusmaailmaan sisäänhyppääminen yhdessä luvussa oli myös ehkä vähän muusta kerronnasta irrallinen pala ja hieman ns. hyppäsi silmään. Kuten jossain arviossa oli, loppu oli vähän töksähtävä.
Helppo kuvitella, että jatkoa seuraa ja kyllä nekin kirjat luen. Ihan samaa filistä ei tosin enää tule kuin ensimmäisen kirjan luettuani. Arvioksi tälle 3,7/5.