Ihan pieniä lintuja

by Aija Salovaara

Hilpeän haikea romaani itsen hukkaamisesta ja löytämisestä sekä nähdyksi tulemisen tarpeellisuudesta.

Millaista on, kun isä putkahtelee elämään lähinnä häiritsevänä, häpeää tuottavana olentona, jota ei osaa lakata kaipaamasta? Millaista on, kun lapsuuden vierailut isän luona tarkoittavat heittelehtiviä kyytejä umpihumalaisen ajamassa autossa tai piipahduksia kaljanhajuisiin kuppiloihin? Miten siitä kasvetaan aikuisiksi, entä miten häpeä vaikuttaa - mitä se vaatii tai sallii?

Ihan pieniä lintuja on romaani isästä, isähäpeästä, mutta myös paljosta muusta. Se on kipeää kasvamista aikuiseksi vielä silloinkin, kun sellainen pitäisi jo olla. Se on tuulihatun keveää kerrontaa raskaista teemoista: eriarvoisuudesta ja itsensä hyväksymisestä, monien mutkien kautta. Se on kuoppainen tarina ihmissuhteista, rakkaudesta, masennuksesta ja välimatkoista, jotka voivat venyä välillä jopa loputtoman pitkiksi. Ja silti romaanin poreileva tapa keriä tarinaa lapsesta nuoruuden kautta keski-ikään on samaan aikaan kumman lohduttava, naurattava ja helliä tunteita herättävä; olemme kaikki lopulta aika pieniä lintuja.

288 pages, Hardcover

First published September 11, 2023

Reviews

[Ella Maria · Rating 3 out of 5]

3,5

[Leeni · Rating 4 out of 5]

Taas yksi vähän surullinen romaani, jossa nainen yrittää selvittää itseään ja historiaansa, ja jälleen pidän siitä. Olen lukenut kirjaa paljon parvekkeella alkukesän vihreyden ja lempeän tuulenvireen keskellä, ja kirja vain sopi siihen täydellisesti. Teksti on soljuvaa ja ilmavaa, ja kirjaa on paljon kivempaa lukea kuin tällä tarinalla olisi mitään asiaa olla. Jotkut yksityiskohdat jäävät hämäriksi, mutta toisaalta kirja vaikuttaa ainakin jossain määrin ottaneen vaikutteita Salovaaran omasta elämästä, joten en tiedä onko reilua varsinaisesti arvioida tätä seikkaa. Jos haluat jotain surullista ja sujuvaa.

[Mona · Rating 3 out of 5]

Aivan käsittämättömän surullinen kirja. Häpeän, surun, yksinäisyyden sekä erillisyyden tunteet ja eksyksissä oleminen on kuvattu äärettömän koskettavasti. Tunnistin epätoivoisen kierteen vaihtoehtohoitojen syövereissä, TRE-tärinästä homeopatiaan. Sen, kun yrittää kaikkensa löytääkseen avun ahdistukseensa. Lopulta jäin kuitenkin sen tunteen äärelle, että en ehkä ihan tehnyt niitä löydöksiä, jotka tästä ”olisi pitänyt tehdä”… en tiedä, mikä tarkalleen ottaen jätti vajaaksi, mutta en löytänyt edes kirjan nimeä kantavia ihan pieniä lintuja.

[Mai Laakso · Rating 4 out of 5]

Aija Salovaaran hieno ja koskettava esikoiskirja, Ihan pieniä lintuja, kertoo alle nelikymppisen naisen elämästä ja muistoista, jotka palasivat mieleen, kun hän lopetti masennuslääkkeiden käytön. Kirja on itseensä tutustumisen kirja, kun oma minuus on hyväksymättä. Kertoja yrittää helpottaa pahaa oloaan erilaisilla terapioilla ja hyvinvointipalveluilla sekä vertaisryhmillä. Lopulta hänen oli haettava terapeutin avulla menneisyytensä traumat esille ja käsiteltävä niitä.

Aija Salovaaran Ihan pieniä lintuja etenee ahdistavalla tavalla rivi rivin jälkeen. Joka rivin jälkeen toivoisi jotain hyvää tapahtuvaksi, edes jotain pieniä iloja. Kertoja ei uskalla olla tyytyväinen elämäänsä. Lapsuuden traumat voivat kestää kauan, jopa loppuelämän ajan.

[Riikka Koo · Rating 5 out of 5]

Tää kirja jotenkin rikkoi minut. Kurotti ja tökkäsi niin moneen omaan kipeään kohtaan. Uskalsin lukea tätä vain iltaisin, muiden mentyä jo nukkumaan, etteivät säikähdä miten vuolaasti lukiessa itkin.

[Tuija Collander · Rating 5 out of 5]

Surua, elämää, keveyttä ja epätoivoa. Ei voinut laskea käsistään.

[Pauliina Niemelä · Rating 4 out of 5]

Henkilökohtaisesti tärkeä ja terapeuttinen kirja alkoholistiperheen aikuiseksi kasvaneen lapsen näkökulmasta. Miten muistan lapsuuteni tapahtumat etäisyyden päästä?