Kertosäe

by Kaija Rantakari

Yhden yön runoja.

kosketuksessa kädet toteuttavatperimmäistä tehtäväänsä

Kiitetyn ja palkitun Kaija Rantakarin neljännessä runoteoksessa kaksi ihmistä tapaa ja viettää yön toistensa syleilyssä. Rantakari tutkii kahdenvälisiä jännitteitä poikkeuksellisella herkkyydellä – kädet heräävät koskettamaan, liekkejä syttyy, ei sammu.

jos laitamme varjomme päällekkäin,

syntyy aiempaa tummempi sävyse ei paina mitään

Genres: Poetry, Finnish Literature

54 pages, Hardcover

Published September 1, 2023

Reviews

[Ville Verkkapuro · Rating 5 out of 5]

I read Salit by Rantakari years ago and I loved it so much. It was full of longing, nostalgia and an unnamed feeling of something being there, yet is impossible to grasp. Now, I've been deep into Pessoa and his fever dream like view of the world. Or a view in a dark room with no windows. Something that is there, yet is not.
Unlike Salit, this was there. It was deeply sensual and haptic, lines you could touch but almost taste.

Some of my favourites:

portaikossa ajalla silitetty kaide, oksistaan muistuttava puu

pöydälle unohtunut kätesi,
tarjottu, lähes ojennettu

polvet suutelevat pöydän alla

So much good stuff in here. Read it multiple times. Will return to it.

[Anne Dahl · Rating 5 out of 5]

Vihdoin pilvinen aamu. Juoksin rantaan. Luin runoja. Minusta tuli parempi ihminen. Juoksin takaisin kotiin.
Päivästä tuli parempi.


Kaija Rantakari on kirjoittanut upea upea runoteoksen. Kertosäe on meille kaikille, jotka rakastamme, jotka emme osaa rakastaa, joita rakastetaan, joille ei osoiteta rakkautta, jotka eivät saa vastarakkautta.
Nämä runot kertovat rakkaudesta. Ne on tarkoitettu kaikille.


Rantakari sanoittaa rakkauden upealla tavalla, kirjoittaa esiin läheisyyden, etäisyyden, jännitteet ja avoimuuden.
Näissä Rantakarin runoissa oli kovin paljon samaa kosketusta, jotain mikä tuntui ihon alla kuin Atte Koskisen upeassa Silmittömyys-teoksessa, johon myös rakastuin aivan kuten nyt myös rakastuin tähän Rantakarin Kertosäkeeseen.

[Readerwhy]

”lähden iltaan iho ihon päällä”

Kertosäkeeseen ei pidä astua ryminällä. Siihen on laskeuduttava niin kuin laskeudutaan sellaiseen haluttuun (kuten rakastettuun), jonka mahdollisimman lähelle ei vielä malttaisi käydä, koska on parasta ikinä, että koko ihana on vielä edessä. Että ei ihan vielä kosketa. Että on odotuksen hurmaannusta tulvillaan.

Kaija Rantakarin runot ovat runoja kaikille aisteille. Esteettinen, ruumiillinen ja eroottinen kuvaelma, joka kiipeilee pitkin lukijaansa. Koskee hipaisemalla. Painaa. Tästä ja sieltä ja tuoltakin. Että tuollainenkin paikka minusta löytyi.

Kiertymä.

Se maalauksen pyöreä hedelmä, joka purskahtaa kehysten ulkopuolella.

Niin lähellä että sumenee. Avautuu.

Tulen hänen samettiaan vastaan.

”elimet ovat elämistä varten”

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Kaija Rantakari on paitsi kirjansitojamestari, myös neljä kokoelmaa julkaissut runoilija. Ensimmäiset kolme kokoelmaa julkaisi Poesia, nyt neljännen Kertosäe-kokoelman myötä Rantakari on siirtynyt WSOY:lle. Aikaisemmat kokoelmat ovat keränneet palkintoehdokkuuksia ja toinen kokoelma Koko meren laajuus keräsi palkintojakin. Ei siis ihme, jos kustantamoa on kiinnostanut.

Kertosäe on melko tiivistä runoutta, joka kertoo tarinan. Alussa lähdetään juhlimaan ja juhlissa kohdataan joku, jonka kanssa päädytään viettämään yö. Tämä ihmiskontakti on kokoelman ytimessä. Rantakari on aikaisemminkin kirjoittanut intiimiydestä, intohimosta ja kosketuksesta. Kokemusta on ja se näkyy runoilijan varmaotteisuutena. Kertosäkeessä sanoja voi olla vähän, mutta sen painavampia ne sitten ovat.

kosketuksessa kädet toteuttavat
perimmäistä tehtäväänsä

Tämä on hieno teos. Runous voi olla vähäsanaista olematta kryptistä, niukkaa ja silti ilmaisultaan rikasta, henkevää ja lihallista – kaikkea tätä Kertosäe on. Kokoelma pääsee suositeltavien runokokoelmien listalleni (pitäisikin kirjoittaa se jonnekin esille, eikä vain säilyttää sitä päässäni). Rantakarin runoutta on helppo suositella, sen verran yleisinhimillisiä aiheita se käsittelee ja niin avoimella ja ihastuttavalla otteella. Tämä runous on kuumaa.

Kertosäe on tunnelmallinen löytö, jonka myötä nostan kaikki Rantakarin aikaisemmat kokoelmat lukulistalleni. Kirjasta on vielä erikseen mainittava sen kansikuva: Elina Warsta on tehnyt upeaa työtä. Pienen kirjan mustat kannet ovat täynnä käsiä, joiden kullankiiltoiset sormenpäät piirtyvät loistavina tummaa taustaa vasten. Miten ihastuttavan kaunis esine!

[Helena · Rating 2 out of 5]

Ulkonaisesti tämän kirjan kansi oli luonut minulle mielikuvan jostain henkisestä, lähes uskonnollisesta, joten olipas yllätys lukea nämä runot, jotka huokuivat erotiikkaa, fyysistä kosketusta ja halua. Toki jälkeen päin huomasin kansikuvankin esittävän tuota toisen kosketusta.
Tämä tyylilaji ei puhuttanut minua kaunopuheisuudestaan huolimatta - tai juuri sen vuoksi. Yhden illan seksisuhdetta voisi ehkä kuvata vähän rouheammalla otteella?

[Sonja · Rating 2 out of 5]

Vaikka annan teokselle vain kaksi tähteä, se ei suinkaan ole huono. Runot ovat itseasiassa todella taidokkaita. Tällä kertaa pitää vain sanoa että ne eivät ole minua varten.

Useimmat runoista eivät kantaneet minulle mitään tunnearvoa, sillä useimmat niistä kertoivat aiheesta joka on itselleni täysin merkityksetön.

[Heidi · Rating 4 out of 5]

Ilman tilalle ilmaa ♡

[Nita Ruuhinen · Rating 4 out of 5]

jos laitamme varjomme päällekkäin,
syntyy aiempaa tummempi sävy

se ei paina mitään

[Jenni]

Kiva, pieni, seksikäs, itsevarma.

hei:

"taipeiden suolaiset lähteet,
liukkaat"

[suvi · Rating 4 out of 5]

Such a lovely collection!

But also please do not ask me any questions about it, I listened to this as an audiobook book before falling asleep and thus remember like one (1) thing

[Anniliina · Rating 4 out of 5]

Oi, miten ihanan kepeä, kuuma, viekoitteleva runoteos yöllisestä kohtaamisesta <3

[Arja-täti · Rating 5 out of 5]

Luin juuri ennen Rantakarin kirjaa artikkelin kosketuksen tärkeydestä.

Ihana kirja, kaunis kaikilla tavoin. Suosittelen.

[Olli Lukkari · Rating 4 out of 5]

Beautiful and touching poetry.

[Essi Pailinna-Bertell · Rating 4 out of 5]

”Jos laitamme varjomme päällekkäin,
syntyy aiempaa tummempi sävy

se ei paina mitään.”