Vuoden nuori taiteilija

by Eino Nurmisto

”Elän elämäni kesää aamiaisesta toiseen, ja jos hyvin käy, maailmanloppu tulee niiden välissä.”

Kiihkeä romaani unelmien kesästä, erilaisena kasvamisesta ja oman paikan hakemisen helvetillisestä vaikeudesta.

Pitkän sairauden jälkeen tekee mieli sekoilla ja nussia. On kevät ja ilmassa ihanaa väreilyä. Kun kuvaan astuu Vuoden nuori taiteilija, on baari-illan huuman seurauksena edessä ero poikaystävästä ja pitkään kypsynyt päätös vaihtaa maisemaa.

Pääkaupungissa odottavat yltäkylläiset kesäjuhlat, loputtomalta tuntuvat työmahdollisuudet sosiaalisen median vaikuttajana - ja Vuoden nuori taiteilija. Suhde kiihottaa ja raastaa yhtä aikaa, ja kesän edetessä vääjäämättä kohti syksyä näyttää enemmän ja enemmän siltä, että kyse on vain ripustautumisesta. Jälleen kerran.

Eino Nurmiston esikoisromaani kuvaa yhtä helteistä kesää, jolloin kaikki muuttuu kertojan elämässä. Samalla se kertoo, miltä tuntuu kasvaa erilaisena pikkupaikkakunnalla ja etsiä omaa paikkaansa isossa maailmassa.

Eino Nurmisto (s. 1990) on kirjoittaja, valokuvaaja, kuvittaja, somepersoona, tulevaisuuden tyyliguru ja rehellisen nautiskelun sanansaattaja. Vuoden nuori taiteilija on hänen esikoisromaaninsa.

Genres: Fiction, LGBT

267 pages, Hardcover

First published September 11, 2023

Reviews

[Sunna Mi · Rating 1 out of 5]

En tiedä miksi luin tämän, varmaan siksi että
Nurmisto on jonkinlainen queer-ikoni Suomen tasolla. En sano muuta kuin että päiväkirja ei ole sama kuin romaani ja että please kustantamot, lakatkaa antamasta niitä diilejä pelkän influensseriuden perusteella.

[Venla Kataja · Rating 5 out of 5]

Vei täysin mukanaan eikä halunnu lopettaa kuuntelemista

[Inkeri · Rating 3 out of 5]

Jos Henriikka Rönkkösen ja Antti Holman kirjat saisivat lemmenlapsen, se näyttäisi Eino Nurmiston tuotokselta. Vuoden nuori taiteilija nostatti paikoin hymyn huulille ja jopa nauratti osuvilla vertauskuvillaan ja samaistuttavilla sattumuksillaan. Tarina viihdytti, mutta ei onnistunut synnyttämään suurempia tunteita. Kieli oli hyvää, vaikka teksti tuntui paikoin raskaslukuiselta tarinan tempoessa paikallaan. Ikävä kyllä lopputulos ei ollut mielestäni mieleenpainuva tai omaperäinen.

[Celestine · Rating 3 out of 5]

En pidä autofiktiosta, mutta jotenkin aina löydän itseni lukemasta sitä. Lähtökohdan huomioonottaen lienee ennalta-arvattavaa, ettei kirja ollut minusta erityisen hyvä. Julkkisten kirjoittamien autofiktioiden ongelmana on se, että jutut tuntuvat jo ennalta kuulluilta, eikä siksi varsinaisia yllätyskäänteitä tule, vaikka fiktiosta onkin kyse. Nurmisto kirjoittaa kyllä sujuvasti, ja monta kertaa innostuin hänen ajatuksistaan ja kielikuvistaan, mutta tarinan tasolla tämä jätti kylmäksi. Tästä tuli monessa kohdassa mieleen Antti Holman Kaikki elämästä(ni), niin hyvässä kuin pahassa.

[Sanna-Mari · Rating 3 out of 5]

Kerronta on hyvää, mutta rakenteessa on jotain omaa lukemista häiritsevää. Kovin eriäänistä tekstiä kappaleesta riippuen ja olisin itse pitänyt enemmän jos rikkonaisesta rakenteesta olisi luovuttu.

[Noora Rantanen · Rating 3 out of 5]

Ihan sujuva ja soljuva autofiktio, mutta tuntuu varsinkin loppua kohti yhtä paikallaan junnaavalta kuin kuntopyörän polkeminen. Mielenterveyden haasteista kirjoittaminen on arvokasta ja paikallaan. Sen sijaan itsesäälissä piehtaroiminen aivan tavallisten asioiden tähden on välillä väsyttävää.

[Heta · Rating 3 out of 5]

Aika kiva! Tarina oli kiinnostava, vaikka ihan kaikkien sattumusten mukanaoloa en ymmärrä. Kieleen olisin kaivannut hieman lisää editointia (toisteisuus, vaihtelevat aikamuodot ja monet monimutkaiset lauserakenteet hämmensivät), mutta suurimmaksi osaksi se oli sujuvaa ja taitavaa.

[Koivula]

Popsugar: 32 (a book that comes out in the second half of 2023)

[Anu · Rating 3 out of 5]

Suorastaan yllättävän hyvä. Toivottavasti kirjoittamisen into kantaa täysin fiktioonkin, kerronta rullaa kyllä.

[Leeni · Rating 3 out of 5]

Olen vähän myöhässä kirjan kanssa, mutta tästä on hämmentävän vähän puhetta missään, etenkin somevaikuttajan kirjaksi. Ei tämä kylläkään mikään haudattu helmikään ole, tästä jäi aika kädenlämpöinen fiilis. Ihan peruskiinnostavaa sisältöä, lukiessa vähän tirkistelijäolo. Proosan tasolla kirja ei tuntunut kovin tarkoitukselliselta tai kunnianhimoiselta. Aiemmin kuvailinkin kirjaa sellaiseksi, jonka kirjoittaa ihminen joka ei juurikaan lue (tietenkään en tiedä, pitääkö tämä paikkaansa). Lue, jos muiden ihmisten elämät kiinnostavat joka kerta.