Suosikkikertojan loistelias sarjan avaus köyhän torpan pojasta, rakkaudesta ja suuresta unelmasta.
Eletään 1850-lukua Päijät-Hämeessä. Kuljukankaan torppaa asuttaa Erik leskiäitinsä kanssa. Omin päin oppia hankkinut Erik rohkaistuu tavoittelemaan vauraan talon tytärtä Briittaa, mutta kaikki eivät katso asemansa unohtanutta nuorukaista hyvällä. Sisuuntunut Erik lähtee etsimään onneaan Helsingistä, haaveenaan maisterin arvo ja oma vapriikki. Onnistuuko hän löytämään tiensä yli säätyrajojen, kun Krimin sodan laineet lyövät Helsingin rannoille?
Kiehtova Synnyinmaa-romaanisarja sukeltaa kansakuntamme ikimuistoisiin vaiheisiin aina Venäjän vallan ajoista Suomen itsenäisyyden vuosiin.
Sarastus-romaanin päähenkilöt ovat epäilyttävän hyviä: Torpparin poika, Erik, on poikkeuksellisen älykäs ja kaunis - sisältä ja ulkoa. Hän rakastaa rikkaan talon tyttöä, Briittaa, joka on samanmoinen ihmisenkeli. Särmittömyyden antaa anteeksi, jos saa itsensä sopivan levolliseen mielentilaan. Tällaisille ihmisille on helppo toivoa hyvää!
Romaanin ehdoton vahvuus on ajankuva. Oli mielenkiintoista sujahtaa 1850-luvun Hämeeseen, tutustua sen ajan koulunkäyntiin ja säätyelämään. Taustalla pauhaa Krimin sota, ja Venäjällä on käynnissä vallanvaihto. Historiasta tuttujen sivuhenkilöiden bongaaminen oli lukemisen lomassa ihan oma huvinsa.
Vähän jäin harmittelemaan dialogin puisevuutta. Romaanin kieli on hyvin ylevää, ja valitettavasti se ulottuu myös hahmojen puheenparteen. Kun torpparin poika sanoo rakastettunsa olevan "niin kaunis, että kieli kangistuu suussa" tai kun joku karjaisee "senkin lurjus!" kesken kiivaan nyrkkitappelun, alkaa pakostakin vähän hymyilyttää.
1800-luvun puolivälin Hämeeseen ja Helsinkiin sijoittuvassa romaanissa nuori mies nousee yhteiskunnan tikkailla panostaen opiskeluun ja verkostojen luomiseen. Samaan aikaan hämäläisellä tilalla hänen entinen rakastettunsa nousee vahvaksi maatilan emännäksi. Reippaita ja eteenpäin katsovia nuoria ihmisiä ja sujuvaa historiallista kerrontaa.
Leppoisa, sympaattinen, jollain tapaa hyvän mielen historiallinen romaani. Alku veti hyvin ja romanssijuoni lähti kehittymään. Sitten kuitenkin siirryttiin romaanin pitkään puoliväliin, jossa rakastavaiset joutuivat erilleen ja seurattiin erityisesti miespäähenkilön vuosia Helsingissä. Tässä osiossa oli luennoinnin makua, ja vuosia juostiin nopeasti. Kohtauksiin ei liiemmin syvennetty. Lopussa palattiin taas takaisin alkuasetelmaan, ja ympyrä sulkeutui.
Romaanin päähenkilöistä piti, vaikkakin he olivat molemmat hieman liian erinomaisia, taitavia ja kunnollisia, ja kaikista vastoinkäymisistä selvittiin. Jotenkin kuitenkin viihdyin romaanin maailmassa ja sivut kääntyivät, jotta saisin selville, miten päähenkilöille lopussa käy. Hienosti rakennettu jännite siis, keskivaiheen haasteista huolimatta.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Verkkaan etenevä tarina, kirjassa taidettiin kulkea viitisen vuotta, mutta päähenkilöiden elämässä tapahtui sinä aikana paljon. Erik ja Britta olivat vähän liiankin erinomaisia mutta ajankuva oli niin kiinnostavaa, ja elettiin mahdottoman mielenkiintoista uudistusten aikaa, että olkoon. Historian tuttuja henkilöitä pujahteli tarinassa niin paljon, että se meinasi hengästyttää. Aluksi tutkin henkilöitä lukemisen lomassa, mutta sitten annoin vain mennä, tunnistin joitakin mutta en kyllä kaikkia. Mannerheimin kohdalla piti tarkistaa syntymävuosia, eihän se voinut olla marsalkka vaan ymmärtääkseni isänsä nuorukaisena. Takakannessa puhutaan sarjan aloituksesta, jään odottamaan seuraavaa.
Tarina lähtee kovin hitaasti käyntiin, ja päähenkilö on kunnollisuudessaan turhan särmätön herättämään mielenkiintoa. Tarinan edetessä Erik onnistuu kaikessa mihin ryhtyy ja osoittaa poikkeuksellista lahjakkuutta alalla kuin alalla, jolloin lukijana en tiennyt kakoako ällötyksestä vai nauraako komiikan puolelle menevälle liioittelulle. Paikoitellen liikaa infodumppausta epäluontevasti dialogin tai luettelomaisen wikipedia-artikkelin mieleen tuovan kerronnan kautta. Menköön kuitenkin kolme tähteä.
Olipa hyvä! Jos tykkää Björkistä dekkarisarjassa, niin tässä sarjassa on aivan yhtä kiehtova ja hieno mieshahmo. Ja suomen historiaa 1850- luvulta eteenpäin.
Viehättävä historiallinen romaani, jossa päähenkilöt ovat neuvokkaita, viisaita ja sympaattisia, toisin sanoen sankareita kiireestä kantapäähän. Suomalaisessa kirjallisuudessa tällaisia hahmoja tuntuu olevan harvassa, ja siksi heistä on mukava lukea. Tosin toisinaan päähenkilön menestys on ehkä liiankin satumaista realismin kantilta katsottuna, mutta ihan hyvä näin. Tämä Synnyinmaa-sarjan ensimmäinen tarina etenee liukkaasti, sarjan myöhempiä osia selvästi pohjustaen. Mitä kaikkea kirjan perheille Suomen historian pyörteissä vielä tapahtuukaan. Seuraavaa osaa odotellaan!
(Arviossani saattaa olla mukana jääviyttä, onhan teoksen Tamminjoki Padasjoki Päijät-Hämeessä ja Vaaralan kylän esikuvista yksi Auttoisten kylä, jossa ovat oman sukuni juuret ja jossa vapaa-ajallani oleilen.)
Tämä niin sanotusti osui ja upposi. Historiallinen fiktio on yksi suosikkigenreni. Kirjan miljöö on kuvattu hyvin, melkein voin nähdä Kuljunojan kivikkoiset pellot ja polveilevan maantien. Yhteiskuntaluokkien rajat ovat Venäjän vallan aikana olleet vielä jyrkät. Kirja kertoo ajasta hieman erilaisen näkökulman kuin monet muut. En toki tunne tarkkaan sen ajan olosuhteita, mutta lukiessa heräsi ajatus siitä, onko päähenkilö vähän liiankin pystyvä ja etevä lähtökohtiinsa nähden. Muutamia kohtauksia lukuun ottamatta juoni oli etenevä ja uskoittavakin, kiinnostusta herättävä ainakin.
Miljöön ja ajan kuvaus toimii, mutta päähenkilön, Erik Roslundin, kaiken kattava erinomaisuus, taitavuus ja kunnollisuus on luotaantyöntävää. Hahmo joka on hyvä - tai oikeastaan ihan paras - kaikessa mihin ryhtyy, oikeamielinen, kärsivällinen ja mitä vielä on vain rasittava eikä lainkaan sympaattinen. Sama pätee myös kirjan naispuoliseen päähenkilöön Briittaan. Jotain vikaa pitää kirjallisissa hahmoissa olla!
1850-luvulle sijoittuva nuoren hämäläisen torpparin kasvu- ja yhteiskunnallisen nousun tarina. Sivuhenkilöinä vilahtelee myös suomen kielen varhaisia tukijoita sekä yhteiskunnan kehittäjiä. Hämeen-Anttila osaa aidon tuntuisen historiallisen miljöön luomisen. Tarina lähti hitaahkosti käyntiin, mutta mielenkiinnolla seuraan jatkoa.
Taattua Hämeen-Anttilaa, 1800-luvun Suomi toimii aina! Historiantuntemus ja yksityiskohtainen ajankuva oli laadukasta tuotantoa, juoni melko yksinkertainen. Varmasti hyvä lukusarja, kun sa jatkoa.