Mennyt mies

Antti Hautalehto #11

by Christian Rönnbacka

Kadonnut vai kuollut

Christian Rönnbackan huippusuositun dekkarisarjan yhdennessätoista osassa Mennyt mies Hautalehto tietää viikatemiehen käyneen vieraisilla – mutta kenen luona?

Porvoon poliisi saa ilmoituksen vanhan omakotitalon pitkään auki olleesta ovesta. Ekonomi Markku Keräsen talolle passitettu partio ei löydä paikalta mitään rikokseen viittaavaa, ja kun kukaan ei ole ilmoittanut Kerästä kadonneeksikaan, komisario Antti Hautalehdon on arvioitava, onko tapaukseen syytä paneutua sen enempää.

Teknisen tutkinnan Simon Kannas haistaa kuitenkin palaneen käryn, ja tarkemmassa haravoinnissa hänen tutkaansa osuukin paitsi talon tapahtumien päällekäyvä todistaja myös harvinainen pistoolin hylsy. Se on peräisin aseesta, jota käyttävät tunnetusti Venäjän viranomaiset ja jonka luoti lävistää kevyesti poliisin luotiliivin.

Christian Rönnbackan Hautalehto-sarjan yhdennessätoista osassa tuttu porvoolaiskomisario tutkimusryhmineen joutuu iskemään nyrkkinsä saveen mystisessä tapauksessa, joka viittaa vahvasti henkirikokseen. Mutta missä ja kuka on vainaja?

Genres: Audiobook, Crime, Finnish Literature, Fiction

303 pages, Hardcover

First published October 13, 2023

Reviews

[Catti · Rating 5 out of 5]

Hautalehto-sarja on todella viihdyttävä. Välillä joku osa kenties meni jo supersankaritekojen puolelle, mutta minua ei epäuskottavuuskaan haittaa, jos tarina on viihdyttävä. Nämä tavallisemmat ja aidommat tarinat Porvoon poliisin selvittäessä rikoksia ovat todella hyvin kerrottuja. Nämä ovat myös hauskoja, ja se on harvinaista, että naurattaa ääneen kirjaa lukiessa, joten siitä tälle kirjalle pisteet. Tarina on kiintoisa ja siksikin, etteivät poliisit noin vain tiedä kaikkea tai saa tietää lopussakaan. Tykkään.

[Mika Romppanen · Rating 3 out of 5]

Hieman kiirehdityn oloinen. Tarinankin jätettiin tympeästi kesken selittämättä mistä oli oikeasti kyse. Huonoin Hautalehto teos

[Timo Pietilä · Rating 3 out of 5]

Viimeisin osa Hautalehto-sarjaa. Tällä kertaa Hautalehdon ryhmä tutkii jotain, josta ei oikein tiedä itsekään mitä tutkii. Ohikulkija on huomannut melko eristyneen talon oven avonaiseksi, talossa on rikkinäinen terraario, useamman päivän postit laatikossa ja talon omistajaa ei löydy mistään. Kun talon lattialta löytyy puhdistettu verijälki, herää epäily siitä, että omistaja on tapettu. Tai ainakin joku on päässyt hengestään. Lukija tietää tai ainakin arvaa, että talon omistaja ei ole kuollut, sillä ilmiselvästi häntä seurataan myös osassa luvuista. Hän yrittää piileskellä autioilla kesämökeillä, kunnes saa yhteyden henkilöön, jonka kautta olisi mahdollisuus saada riittävät rahat maasta pakenemiseen. Rahat liittynevät venäläiseen oligarkkiin, joka niin monen muun vastaavan tapaan on tipahtanut pilvenpiirtäjässä olevan asuntonsa ikkunasta.
Kirjan alku on aika hidas ja kestää varmaan puoliväliin, ennen kuin oikeasti tapahtumat alkavat kunnolla rullata. Jotenkin alkupuoli kirjaa oli muutenkin jäykempi ja henkilöhahmotkaan eivät toimineet ihan aikaisempaan malliin. Vähitellen kirja alkoi sitten vetää ihan mukavasti ja loppupuoli tuntui jo paluulta aikaisempaan. Kirja jää mielestäni kyllä sarjan heikoimmaksi osaksi tähän mennessä, mutta se on silti ihan hyvä lukukokemus.

The latest installment in the Hautalehto series. This time, Hautalehto's team don't quite know what they're investigating. A passerby notice the door of a rather isolated house is open. The house has a broken terrarium, several days' worth of mail in the mailbox, and the house's owner is nowhere to be found. When a cleaned-up bloodstain is found on the floor of the house, suspicion arises that the owner has been killed. Or at least someone has lost their life. The reader knows or at least suspects that the owner of the house is not dead, as it is clear that he is also being followed in some of the chapters. He tries to hide in secluded summer cottages until he contacts someone through whom it would be possible to get enough money to escape the country. The money is related to a Russian oligarch who, like many others, has fallen from the window of his skyscraper apartment.
The beginning is a bit slow, and it is probably not until halfway through the story that the pace really starts to pick up. The characters don't work quite as well as in the previous installments. Gradually, the story starts to take off and the ending feels like a return to the past. In my opinion, the book is still a good reading experience, but it is the weakest installment in the series so far.

[Pia · Rating 2 out of 5]

Antti Hautalehto -dekkarit ovat aina miulle tapauksia, mutta tällä kertaa kuti jäi piippuun, ruuti märäksi ja mitä näitä nyt on. Tarina kadonneesta miehestä kutitteli ennakkoon uteliaisuutta kovastikin, mutta kirja käynnistyi niin hitaasti ja monesta kuvakulmasta, ettei Rönnbackalle tunnusomaista imua syntynyt juur mittä. Vajaan sadan sivun kohdalla harkitsin jopa kesken jättämistä, mutta onneksi meno parani ja rytinä koveni loppua kohti.

Rönnbackan vahvuus on aiemmissa osissa ollut dialogi: Antin ja työkavereidensa sekä Antin ja rouvansa välillä. Nyt sekin maistui sahajauholta melkein puoleen väliin kirjaa. Samalla Antille itselleen ei oikein tapahdu mitään. Olisikohan aika ottaa keskiöön jokin Antin kollegoista? Heistä kuulisi mieluusti lisääkin.

Itse rikosjuoni tuntui sinänsä ihan osuvalta tai ainakin sinne päin hapuilevalta, mutta tarinaa ei oikein saatu kunnolla käärittyä joululahjapakettiin. Turhan moni asia jäi avoimeksi ja taustat avaamatta, jolloin mie en lukijana saanut oikein nielaistua koko rakennelmaa. Mennyt mies jäi enemmän palaksi kurkkuun kuin herkuksi mahaan.

[Arto · Rating 3 out of 5]

Ihan luettavahan tämä oli. Huumoria entiseen malliin, ehkä jopa liiaksi.

Raid tappaa talossa ja puutarhassa, mutta Hautalehto lisäksi maalla, merellä ja ilmassa. Sen verran on ollut toimintaa Porvoossa ja muutenkin Hautalehdon ympärillä, joten hyvä vaan, että mies ja maailma on fiktiivinen.

Jäikö juttu sitten kesken vai ei ja ratkesiko rikos, niin minusta kyllä ja voimme odottaa, että Hautalehto, Antti Hautalehto palaa myös jatkossa toiminnan pariin ja tuomaan jutun päätökseen.

Vaikka Rönnbackan tyyli on tiivistää tiivistämisen ilosta, niin olisin toivonut sitä samaa kuin muissakin hänen kirjoissaan, että vähän voisi myös lisätä taukokohtia. Eritoten tuoda niitä muitakin henkilöitä paremmin framille. Pikkuisen vihjataan, mutta edelleen ne sivuhenkilöt, eli Antin alaiset ovat vähän turhaa täytettä, kun niistä saisi hyvinkin tehtyä merkittävämpiä henkilöitä. Nyt tuntuu, että ovat vain lisukkeena, jotta saadaan lisää nasevia lauseita ja rei'itettäviä poliiseja.

[Helena · Rating 4 out of 5]

Nopealukuinen ja murhista huolimatta aika kepeästi kulkeva ja ajassa kiinni oleva Hautalehto-sarjan osa. Mukavaa, että aina eivät dekkareiden rikosten selvittäjät ole läpeensä stressaantuneita - näillä porvoolaisilla poliiseilla huumori kukki ja romantiikkakin kukoisti Antin parisuhteessa. Vähän ristiriitainen fiilis kyllä tuli dialogeista, joissa oltiin nokkelia ja hauskoja - ehkä liikaakin?

[Tiina · Rating 4 out of 5]

Kerronta on sujuvaa, tarinakin vetäisee melko nopeasti. Hienoinen kiireen tuntu nousi jotenkin mieleen, vähän jäi tunne, että koko homma loppui kesken. Jossain kohdin taisin naurahtaa ihan ääneenkin, näppärää sanoilla leikittelyä.

[Jii · Rating 3 out of 5]

Juoni tuntui aika samalta kuin sarjan edellisessä osassa. Sinänsä tässä ei ole mitään vikaa, perusvarma dekkari, mutta huomaan kyllästyneeni poliisien jatkuvaan nokkelaan dialogiin joten taidan jättää seuraavat Hautalehdot ainakin toistaiseksi.

[Tupu · Rating 3 out of 5]

Jännityksellä odotin joko nyt päähenkilöissä näkyisi orastavaa kehityskaarta ja yllätyksellisyyttä. Ei näkynyt. Ihan viihdyttävä, joskin tavanomainen teos sarjaan.

[Kaija · Rating 3 out of 5]

Alku lupasi enemmän kuin lopulta saatiin. Takuuvarmaa tarinointia poliisien työstä ja Hautalehdon parisuhteestakin. Kirjan juoni, vaikka kekseliäs olikin, jäi yleisilmeeltään jotenkin latteaksi.

[Pasi Rautio · Rating 3 out of 5]

Ei parasta mutta ei huonointakaan Rönnbackaa. Mennyt mies ja jälleen veli venäläinen häärii taustalla.

[Marika Oksa · Rating 3 out of 5]

Parin todella menevän ja räväkän Hautalehdon jälkeen tämä oli pienoinen pettymys, paluu tavanomaisemman rikostutkinnan pariin.

[Anne Holappa · Rating 4 out of 5]

Sujuvaa ja viihdyttävää. Rönnbacka on hyvässä vedossa. Koko kirjan ajan päässä soi Jii Karjalainen - joka ei haitannut yhtään koska tykkään Jiistä. Ihanasti synkronoitu musiikki ja tarina.

[Tapani Aulu · Rating 3 out of 5]

Vähän tuntui välityöltä. Ei oikein innostanut missään kohdassa.

[Suvituulia · Rating 3 out of 5]

Jännitys piti otteessaan läpi kirja! Ei yltänyt ihan samalla tasolle kun sarjan aiemmat, mutta lukukokemus oli hyvä ja teksti sujuvaa. Kiinnostavaa, että myös ”roisto” oli näkökulmahenkilö :)

[Heli Vuori · Rating 3 out of 5]

Kulkeva kesädekkari, melko kevyt

[Satu · Rating 3 out of 5]

Hautalehto-sarjan yhdestoista osa on odotuksiani parempi dekkari. Tämä miellytti minua enemmän kuin sarjan kolme edellistä osaa. Tarina on vahvasti tämän aikaan ja maailmantilanteeseen sidottu ja se tuntui mukavalta. Meno oli viihdyttävää ja rikos kiinnostava. Sarja kärsii mielestäni jostain suureellisuudesta tai elokuvallisuudesta, joka aiheuttaa uskottavuusongelmia. En myöskään erityisemmin välitä Hautalehdon parisuhteen tilan selvittämisestä. Mieluummin jotain muiden hahmojen elämästä. Defenderkin olisi vähän uskottavampi, jos sitä tarvitsisi korjata useammin. Kaikkeinvähiten arvostan uskottavuuden hakemista syöpänööleillä ja syöpäkääryleillä. Semmoiset järjettömyydet voisi jättää jo pois.