Toisinaan valo hiipuu

by Emma Sofianna Söderholm

Mistä tietää kuka on ja mitä rakastaa? Mustalla huumorilla maustettu romaani nuoresta väliinputoajasta.

Heti kun terapia loppuu, Tuulikilla alkaa mennä huonosti. Arki tuntuu ylivoimaiselta, ja masennus väijyy. Mihin katosivat terapeutin hyvät neuvot? Ahdistukseen Tuulikki on kokeillut partateriä, saksia, keittiöveistä. Kiskonut lääkkeitä, ollut vatsahuuhtelussa ja sairauslomalla.

Työkokeilu kahvilassa ei luonnistu, ja kuntouttava työ kukkakaupassakin takkuaa. Entä jos elämään olisi kuulunut isä. Olisiko Tuulikki silloin erilainen? Olisiko hän opiskelija, vakaa ja onnellinen?

Kun alakerran eläkeläismies pyytää Tuulikkia kissanhoitajaksi, jokin muuttuu. Naapuri osaa kuunnella.

Genres: Young Adult, Mental Health, Finnish Literature

272 pages, Hardcover

Published October 1, 2023

About the author

Emma Sofianna Söderholm (s. 1992) on korsolainen kirjailija, joka vetää työpajoja mielenterveystoipujille. Mielenterveystyö on lähellä hänen sydäntään. Lukion jälkeen hän on opiskellut kirjoittamista mm. Oriveden Opistossa. Hän on ollut myös pitkään mukana harrastajateattereiden toiminnassa.

Reviews

[Kirjoihin kadonnut || Johanna · Rating 3 out of 5]

Nykyajan yhteiskunnallisessa tilanteessa tämän kirjan teema tuntui erityisen tärkeältä. Synkissä vesissä vellova tarina oli paikoin raskasta luettavaa juurikin sen realistisen kuvauksen takia. Realistisen kuvauksen mielenterveysongelmista ja millaista niiden kanssa on elää. Kirjassa on pieniä valon pilkahduksia, mutta tarinan tiivis kerronta saa Tuulikin ahdistuksen hyökymään riveiltä lukijan sieluun. Ei mikään hyvän mielen kirja, mutta tärkeä kirja.

[Salla Hiltunen · Rating 3 out of 5]

Hyvä kuvaus siitä, millaista rämpimistä elämä on, kun mielenterveys on hajalla eikä itselle tunnu oikein löytyvän paikkaa yhteiskunnassa. Päähenkilön ahdistus ja arjen raskaus välittyvät tehokkaasti lukijalle asti. Olisin kaivannut ehkä vähän enemmän tarinaa, mutta mielenterveyskuntoutujan arjen kuvauksena tämä on kyllä toimiva.

Suosittelen tätä etenkin ihmisille, joilla on tapana jaella sellaisia "ota nyt vain itseäsi niskasta kiinni" -tyyppisiä neuvoja. Ei se ole aina niin helppoa.

[Linnea · Rating 4 out of 5]

Toisinaan valo hiipuu ui synkissä vesissä ja on siinä mielessä paikoin raskasta luettavaa. Kun sohvalta ei jaksa nousta ja pienikin ponnistus uuvuttaa, ei työnhaku saati sitten työntekokaan tunnu mahdolliselta. Pientä valoa ja merkitystä ja sitä kautta selvitymiskeinoja alkaa onneksi löytyä.


Tarina kantaa hyvin eikä mene liian tahmaiseksi saati siirappiseksi.

[iida · Rating 4 out of 5]

kiinnostava, koskettava ja koukuttava kirja, joka pistää miettimään. nautin kovasti.

[Anni · Rating 5 out of 5]

Kaunis, koskettava ja samaistuttava kirja🥹🫶🏼 Kappaleiden välissä olevat tekstit Tuulikin tuntemuksista ja ajatuksista olivat hyvä lisä kirjaan💛Kirjan suhteellisen rankka ja musta huumori ei varmasti uppoa kaikkiin mutta itselle se osui ja upposi ja teki kirjasta samaistuttavamman😅

[Leeni · Rating 4 out of 5]

Tämä kirja tuntuu täyttävän valtavan aukon kysynnässä. Rajuistakin aiheista puhutaan rehellisesti ja avoimesti. Tuulikki on aika tuuliajolla vielä kirjan lopussakin, mutta asiat alkavat olla vähän parempaan päin. Monin tavoin aika nuortenkirjamainen nuortenkirja, mutta toisaalta esim nuorten kirjoittamat viestit tuntuvat autenttiselta. Ankea, mutta joskus on oltava. Lue, jos olet koskaan miettinyt, miten terapian jälkeen on tarkoitus pärjätä.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Tuulikilta loppuu kolme vuotta kestänyt terapia. Uuden terapiajakson voisi saada viiden vuoden kuluttua, jos on akuutti tarve. Mutta onko ilman terapiaa ylipäänsä hengissä enää viiden vuoden päästä? Tuulikki on kaikkea muuta kuin hyvässä kunnossa, vaikka terapia onkin ohi. Arjen hallinta on palasina, masennus painaa päälle, paras ystävä Mikke on suunnilleen yhtä huonossa jamassa ja edessä on vuoden pahin päivä: isänpäivä on kauhua ihmiselle, jonka perustraumoihin lukeutuu täydellinen isättömyys.

TE-toimistossa yritetään pohtia, mitä Tuulikki voisi tehdä. Ammatinvalintapsykologista ei ole hirveästi apua, mutta työkokeilu kahvilassa sentään järjestyy. Mutta miten selvitä työnteon haasteista, kun ihan pelkkä arkinen olemassaolo uhkaa suistaa ahdistukseen ja masennukseen? Onneksi kaikki ei sentään ole synkkää: yllättävän rahapulan iskiessä kaupan kassalla, alakerran eläkeläismies pelastaa Tuulikin pulasta ja pestaa tämän kissanhoitajaksi. Kissa ei Tuulikista piittaa, mutta naapuri osoittautuu hyväksi kuuntelijaksi.

Kustantajalta Toisinaan valo hiipuu on saanut tuplaluokituksen nuortenkirjoihin ja yleiseen kaunokirjallisuuteen. Paikallisessa kirjastossa teos löytyy nuortenkirjoista ja sitä se toki onkin, ehkä vielä täsmällisemmin nuorten aikuisten kirjallisuutta. Tätä on kuitenkin helppo – ja syytä – suositella myös aikuisille. Erityisesti heille, joilla oma elämänhallinta on kuosissa ja joiden mielestä jokainen on oman onnensa seppä ja itse vastuussa hyvinvoinnistaan ja toimeentulostaan. Toisinaan valo hiipuu näyttää hyvin, ettei se aina ole niin yksinkertaista. Oman mielensä kanssa voi olla solmussa pahemman kerran, eikä yhteiskunnalla ole aina antaa sitä apua, jota ihminen tarvitsee.

Raskaista aiheistaan huolimatta Toisinaan valo hiipuu ei ole pelkkää synkkyyttä. Tuulikin elämässä on onneksi myös valoisampia hetkiä; ihmisiin saa hyviä yhteyksiä ja oman mielen joitain mutkia saa oiottua itsekin ja ystävien tuella. Kirjassa on myös huumoria tuomassa tasapainottavaa kepeyttä. Mielenterveysaihe on Emma Sofianna Söderholmille läheinen: myös esikoisromaani Edes hetken elossa käsitteli huumeita ja mielenterveysongelmia. Aihetta onkin syytä pitää esillä.

[Celestine · Rating 3 out of 5]

Ei mikään mieltäylentävin kirja, mutta ei sen toki ollut tarkoituskaan olla sellainen. Lukujen väleissä olevat "fiilistekstit" olivat mielestäni melko turhia, Tuulikin mielenmaisema tuli hyvin esiin ilman niitäkin. "Varsinaisen" kerronnan puolella Söderholm on hyvin tiivis, eikä kirjassa ole muuten juuri mitään turhaa. Pidin siitä, miten realistiselta kirja tuntui loppuratkaisuineen päivineen (viimeinen lause jätti ihanan kutkutuksen!).

Kirjan synkkyys kävi kuitenkin välillä minulle lukiessa liiankin raskaaksi, vaikka se realistista olikin ja monelle arkitodellisuutta. Luulen, että marraskuun pimeys ja lukuhetkeen osunut stressaava hetki elämästä ei ollut paras aika tälle kirjalle. Uskon, että jollekulle tästä on kuitenkin varmasti vertaistukea ja lohtua.

[Eija Toiviala · Rating 5 out of 5]

Hieno kirja siitä, miten mielenterveys hapertuu ja apu löytyy terapeutin sijaan ihan vaan naapurilta.

[jennijohanna. · Rating 3 out of 5]

3,5 ⭐

[Pinja · Rating 3 out of 5]

tää oli kyl rankkaa luettavaa koska oli niin todenmukainen ja olen katsonut vierestä samankaltaista elämistä läheisten kohdalla sekä kokenut osittain myös itse...

[Riksu · Rating 3 out of 5]

En tykkää, kun loppu jätetään lukijan päätettäväksi. Oisin mielelläni lukenut vielä lopunkin.

[Vilhelmiina Ijäs · Rating 3 out of 5]

3,5 ⭐

[Sici3 · Rating 4 out of 5]

Realistinen, ajankohtainen ja vaikuttava.

[Silja Verterinen · Rating 3 out of 5]

Kirja tärkeistä teemoista, ja tunnelma välittyy hyvin. Itseäni kirjoitustyylissä jokin kuitenkin häiritsi, ja osa asioista jäi mielestäni liian auki. Tämän takia 3/5.

[Jasmin Rapelo · Rating 3 out of 5]

⭐️ 3/5

[Hilkka · Rating 3 out of 5]

Aika raskas kirja, onneksi pieniä valonpilkahduksia myös. Tarina jäi aika paljon junnaamaan ja kiertämään kehää, mutta toisaalta olisi ollut epärealistista jos olisi tullut äkillinen käänne parempaan kuin ihmeen kaupalla. Tykkäsin arjen kuvauksesta.