Jatkosota on ohi, mutta lottana ollut Raakel ei saa rauhaa. Voisiko naispoliisina auttaa muita sodan runnomia? Suviranta-sarjan toinen, itsenäinen osa.
”Miehet tarvitsevat nyt neitokaisten tukea”, sanoo lääkäri Raakelille, joka koettaa toipua sotakokemuksistaan. Kun lääkäriltä tai keltään muultakaan ei heru ymmärrystä, Raakelin ei auta kuin kerätä itsensä ja yrittää löytää suunta elämälleen. Lopulta sattuma puuttuu peliin ja Raakelista tulee poliisi. Työssään hän kohtaa irtolaisuutta ja huostaanotettuja lapsia, eikä helppoa ole omakaan arki. Mennyt ei hellitä otettaan. Lisäksi Raakel pelkää, että suvun vaiettu salaisuus tuhoaa poliisinuran. Suursuosikki Valinnan jatko-osa kertoo, miten sota resonoi naisissa.
Jatko-osa kirjalle Valinta. Sujuvaa ja uskottavaa kerrontaa sodan jälkeisestä Helsingistä ja siitä, miten sota vaikutti monin tavoin naisiin. Päähenkilö Raakel on hoidettavana Lapinlahdessa ja pääsee sieltä kunhan vakuuttaa lääkärit halustaan normaaliin elämään. R pyrkii ja pääsee Teknilliseen korkeakouluun arkkitehtilinjalle vain kohdatakseen joidenkin miesopiskelijoiden savustuspyrkimyksiä. Ei pelkästään Raakelia häiritty, vaan kaikkia nuoria naisia. R etsii töitä ja puolivahingossa päätyy puhelinvastaajaksi poliisilaitokselle. Koska naispoliiseja on vähän ja niiden tarve levottomassa kaupungissa suuri, pyydetään Raakeliakin avuksi suureen huume- ja irtolaisratsiaan.. Suhtautuminen naisiin on yhteiskunnassa kautta linjan vähättelevää ja tietysti pomoportaassa on se alatyylisiä juttuja suoltava ja käsiksi pyrkivä ääliö. Nautittava ja jälkeen kerran opettava tarina, joka tuli myös uniini. Kirjan loppu mahdollistaisi jatko-osan.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Jatko-osa ei ollut ihan yhtä julma kuin Valinnan loppupuoli. Minulle meinasi silloin Raakelin viimeisen lottapestin kurjuus ja tytön kohtelu olla jo liikaa. Tosin, enempiä spoilaamatta, tässäkin kirjassa Raakel joutuu kiusaamisen kohteeksi, joten ei Laitola sankaritartaan vieläkään helpolla päästä.
Tässä oli kiinnostavaa ja erilaista ajankuvaa välittömästi sodan jälkeisiltä vuosilta, sillä tomeran ja sisukkaan jälleenrakennuksen sijaan Laitola kuvaa sitä kansanosaa, joka ei päässyt enää mukaan osaksi toimivaa yhteiskuntaa, vaan syrjäytyi työelämästä. Nainen ei vielä tuolloin voinut toimia poliisin virassa, mutta naisia tarvittiin avustamaan esimerkiksi prostituoitujen ja muiden irtolaisten pidättämisessä ja alustavissa kuulusteluissa, sekä lasten huostaanotoissa.
Erittäin koukuttavasti kirjoitettu tarina sotien jälkeisestä Suomesta. Lottana toiminut Raakel pyristelee elämässä eteenpäin ja päätyy lopulta Helsingin poliisiin töihin selvittelemään lastensuojelu- ja ihmiskauppa-asioita.
En ole lukenut trilogian ensimmäistä enkä kolmatta osaa, mutta se ei haitannut lainkaan lukuelämystä. Tämän kirjailijan teokset menevät ehdottomasti mun want-to-read- listalle.
Hieno, surullinen ja opettavainen kertomus jatkosodan jälkeisestä Suomesta ja Helsingistä, jälleenrakentamisen ajasta, sodan aiheuttamista traumoista ja mielenterveyden järkkymisestä, naisten asemasta ja poliisityöstä.
Hyvä jatko-osa, jälleenrakennuksen aika sodan jälkeen. Mikä vointi sodassa olleilla miehillä ja naisilla, miten tästä eteenpäin. Hiukan olisi voinut tekstiä tiivistää siksi ei parempaa pistettä. Jatkoa varmaan tulossa sen verran jäi vaiheeseen
Edeltävä osa jäi mieleen, joten tästä oli luonteva jatkaa. Ei tällä kertaa niin mukaansa tempaava kuitenkaan. Ajankuva on tavoitettu todennäköisesti varsin hienosti, mutta päähenkilöiden ympärille kietoutuva juoni oli vähemmmän koukuttava.