Vaikeimmat keskustelut ovat juuri niitä, joiden käyminen olisi tärkeintä. Käymättömät keskustelut kasvavat hiljaisuudessa muhkeiksi ongelmiksi, joista yhteisö maksaa kalliin hinnan. Näin voi käydä työpaikalla, harrastusseurassa tai taloyhtiössä. Miksi joistakin asioista on niin vaikeaa puhua avoimesti?
Kaikissa yhteisöissä on paljon asioita, joista ei puhuta. Tämä kirja tarkastelee sitä, mistä yhteisöissä vaietaan. Osana tarkastelua hahmottuu uudenlainen puheen muoto, varjopuhe. Varjopuhetta syntyy siitä, mistä ei osata, haluta tai uskalleta keskustella.
Tästä pitäisi puhua kannustaa selättämään varjopuheen ja tarttumaan siihen, mistä yhdessä vaietaan. Teoksessa valotetaan hiljaisuuden ympärillä versovan varjopuheen lisäksi sitä, mitä kaikkea menetämme vaikenemalla. Asiat, joista emme puhu, kasvavat isommiksi kuin ne ovatkaan. Niitä kierretään ja väistetään. Se taas vaatii työtä ja energiaa, joka kuluttaa yhteisöjä.
Vaikeat keskustelut ovat vuorovaikutteisia ja vaativat osallistujilta luovuutta ja uteliaisuutta. Teos tarjoaa eväitä otollisen tilan luomiseen juuri tällaisille keskusteluille.
Tartuin tähän ammattikirjallisuuteen instagramissa näkemäni suosituksen saattelemana. Eipä tämä kirja mitään kovin mullistavaa valaistusta esihenkilötyöhöni antanut. Sain kuitenkin vahvistuksen sille ajatukselle, että työyhteisössä esiintyvään varjopuheeseen kannattaa aina puuttua ja esihenkilön yksi tärkeimmistä tehtävistä on käynnistää ne vaikeat keskustelut, joita muut eivät halua, osaa tai kykene aloittamaan.
Kirjassa oli aika paljon toisintoa ja olin hieman jopa pettynyt valjuun sisältöön suhteessa kirjan sivumäärään. Toisaalta työyhteisön vaikeiden keskustelujen käymiseen ei ole olemassakaan yhtä oikeaa ratkaisua tai poppaskonstia, joten en tiedä miksi kuvittelin tämän kirjan ratkaisevan kaikki työssäni kohtaamat haasteet. 😅😂
Bra bok för alla som är intresserade av att utveckla atmosfären på arbetsplatsen och våga prata om det som skaver. Bra också med tanke på generationsskillnader och värderingar.