Kuuntelin tämän kun kaipasin kevyttä koiralenkkikuunneltavaa. Ja olihan tämä sitä. Tarinat olivat hieman epätasaisia ja jonkinlainen punainen lanka uupui, mutta ehkä sitä ei näihin sukkahousuihin kuulunutkaan. Oli kuitenkin kevyttä kuunnteltavaa ja siten toimi hienosti.
Tämähän on siis oikeasti varsin mainio ja paikoitellen hyvin oivaltava ja hauska kokoelma lyhyitä proosatekstejä. Ei vaan ollut ollenkaan sitä, mitä juuri nyt kaipasin.
Mukavan leppoisia kertomuksia. Kirjoittajan lapsuusmuistelot Tampereeseen liittyen tuntuivat tosi kotoisilta, kun olen joinain Tampere-vuosinani asunut ihan samassa korttelissa, jota Nopola kuvaa.