Sarjan aloittavassa, hurmaavassa dekkarissa suomalaiskokki joutuu keskelle murhatutkintaa Skotlannin ylämaalla.
Rannikkokylän rauha rikkoutuu, kun turistien suosimasta linnasta löytyy päätön ruumis. Samaan aikaan paikallisen hotellin vieras katoaa, ja hotellissa hermolomaa viettävä maineikas edinburghilainen rikostutkija Carlos saa heittää hyvästit viskintuoksuisille lomasuunnitelmilleen.
Hotellin keittiössä työskentelevä, Skotlannin jylhiin maisemiin hurmaantunut Halla on perehtynyt klaanihistoriaan ja päätyy auttamaan poliisia. Idyllisen hotellin henkilökunta ja vieraat ovat toinen toistaan syvemmällä ihmissuhdesotkuissaan. Mutta voiko joku heistä olla kylmäverinen murhaaja?
olin lähtökohtaisesti innoissani tästä kirjasta koska enni <3 dekkarit <3 skotlanti
Kuitenkin, tää teos tuntuu käsittelevän enemmän pienen yhteisön välistä draamaa kuin itse murhatapauksia, jotka jäävät kerronnassa paitsioon. Dialogi ontuu ja tuntuu epäluonnolliselta, kolmoispisteitä repliikin tehosteena on käytetty ärsyttävän paljon.
Loppuratkaisu on hätäinen, antiklimaattinen ja kliseinen. Kirjan lyhyiden lukujen ja nopeasti vaihtuvien näkökulmien takia kirjan tempo on turhan hätäinen ja sekava - kaikista juonenpätkistä ei saa kiinni.
Skotlannissa useita vuosia asuneena ja opiskelleena asiavirheet ärsyttävät ja harmittavat. Maantieteellisissä sijainneissa on virheitä ja skottilaiset hahmot puhuvat asioista ja esineistä, jotka ovat tyypillisiä suomalaisille ja suomalaiskulttuurille eikä niitä skotlannissa esiinny.
Mua harmittaa kustannusalan muutos, jossa kustantajat julkaisevat someinfluenssereiden teoksia valmiille fanikunnalle ja markkinoille voiton maksimoimiseksi. Sen johdosta kirjallisuuden kuluttaminen muuttuu kuin pikamuodiksi - kirjoja tuutataan ulos kovaa tahtia, mutta teokset eivät ole laadukkaita eikä mitenkään erityisen mieleenpainuvia. Erityisesti dekkarigenren saturämöistyminen, eli bloggareiden kirjoittamat suomalaisyleisölle suunnatut omaan kohdemaahansa sijoittuvat keskinkertaiset tai jopa huonot cozy crime - dekkarit varmasti purevat keski-ikäiseen tätiväestöön, jotka kuluttavat kevyttä kirjallisuutta bookbeatista äänikirjan muodossa sauvakävellessä tai neuloessa, mutta minua se harmittaa. Tämänkaltaista kirjallisuutta lukiessa tulee lähinnä paha mieli - ajan olisi voinut käyttää lukiessa jotain parempaakin.
I knew very early on who the murderer was but luckily it didn't make the experience boring. This book made Scotland seem even more magical than it did before.
Ihan mukava kirja, dekkarina keskinkertainen. Minulle sopi hyvin hahmojen paljous ja ihmissuhteiden kuvaus, se toi kirjaan lisää sisältöä, mutta dialogi oli epäaitoa ja romanttista vipinää oli liiankin kanssa. Murhajuoni oli melko pettymys, lukijalle ei juuri tarjoiltu johtolankoja ja ratkaisu oli antiklimaattinen. Tunnelma oli mukava ja luen kyllä varmaan seuraavankin.
Alku oli lupaava, mutta ihmissuhdemättöä oli liikaa dekkariksi, jopa minun makuuni. Lopussa kaikki tarjoiltiin kovin valmiiksi pureskeltuna. Miksi sarja on nimetty Hallan mukaan? Nainen oli niin vähän mukana tapahtumissa, että hädin tuskin muistin tämän olemassaoloa.
Pisteitä mielenkiintoisesta lokaatiosta ja siitä, että isokin henkilökaarti pidettiin hyvin tarinassa mukana. Lyhyet luvut koukuttivat lukemaan. Pidin ihmiskeskeisestä otteesta: tämä ei ollut pelkkä raaka dekkari, vaan useat (myös ei-romanttiset suhteet) olivat lämpimiä ja tapahtumien vaikutusta henkilöiden psyykkeeseen pohdittiin.
Kirjassa oli kuitenkin tosi paljon toistoa ihan lausetasolla (esim. "Ha ha ha", hän nauroi) ja varsinkin niin, että lukijalle tuttuja asioita selitettiin uusille hahmoille aina uudestaan ja uudestaan. Ainakin yksi editointikierros olisi ehdottomasti tarvittu lisää. Jäi myös mietityttämään, voiko poliisi oikeasti jakaa yksityiskohtia tutkimuksesta näin monen randomhenkilön kanssa.
4- tai 3,5 tähteä. Osasta hahmoista sai helpommin kiinni kuin toisista. Hahmoissa pysyi yllättävänkin hyvin mukana ottaen huomioon, että niitä kuitenkin oli jonkin verran. Kerronta etenee jouhevasti, suhteellisen alusta alkaen mieli tekisi lukea enemmän kuin mihin oikeasti olisi aikaa juuri sillä hetkellä. Henkilöiden omat elämät etenevät kirjan mukana, mutta jäävät vähän laimeiksi, eihän niitä kaikkia voisi esiin yhtä suurena nostakaan. Lupaava avaus, eiköhän seuraavakin osa tule aikanaan luettua.
Ihan mukavaa luettavaa, joskin mitään kovin erityistä mainittavaa ei tästä jää mieleen. Paljon henkilöitä ja itselle jopa hieman liikaa romanttisia virityksiä hieman teinitason pyörinnöissä. Jännärin tasolla en ihan tullut selville syytä miksi juuri suomalainen Halla piti vähän väkisin sijoittaa tarinaan, ihan paikallisillakin tarina olisi onnistunut.
Nämä ovat kaikki vahvasti mutu-tuntuja ja varmasti Skotlantiin sijoittuvaan dekkariin on paljon ihastuvia lukijoita.
alkuun oli vaikea päästä mukaan henkilöiden tarinaan ja oppia tuntemaan heitä. lopussa taas tuntui että olisin halunnut oppia heistä paljon enemmän.
ympäristö oli mielenkiintoinen ja pidin siitä kuinka historian tapahtumat oli isosti läsnä juonessa ja murhan ratkaisemisessa.
joku tässä tuntui koko ajan vähän tökkivän. en tiedä oliko kyse vaan omasta jaksamisesta (oon kipeenä atm) vai sitten joku juonen ja kerronnan kulku joka ei vaan itselle ihan iskenyt.
Olin innoissani alkuasetelmasta, mutta jokin tässä tökki. Kirjoitustyyli ei oikein iskenyt ja mukaan oli ympätty paljon epäolennaisuuksia, jotka ei tuoneet mitään lisää juonen kannalta. Myös henkilöt jäi kaikki tosi etäisiksi.
Kirja oli todella viihdyttävää lukemista, kiinnostavat henkilöhahmot ja mukava juoni, ei liikaa mässäilyä. Kirja vei minut mukanaan Skotlannin ylämaille 🏴 ja sain jonkin asteisen matkakuumeen. Odotan innolla jatkoa...
Tarina oli viihdyttävä, mutta melko epätasainen ja rönsyilevä. Henkilöhahmot jäivät hieman etäisiksi, samoin maisemia oli vaikea hahmottaa. Silti lajissaan sen verran lupaava teos että aion lukea seuraavankin
Oikein mukava dekkari Marplen hengessä. Moitteita oikeastaan vain henkilökaartista, joissa olis voinut olla syvyyttä ja monikerroksisuutta vähän enemmän, nyt nämä olivat vielä aika karikatyyrejä.