Kierot mielet: Maailman oudoimmat sarjamurhaajat

by Ville Mäkipelto

Hätkähdyttäviä tositarinoita outojen sarjamurhaajien maailmasta.

Mikä sai italialaisen perheenäidin valmistamaan uhreistaan saippuaa? Miten arvostettu brittilääkäri onnistui surmaamaan yli 200 potilastaan jäämättä kiinni?

Kirja kertoo kahdeksasta maailman oudoimpiin kuuluvasta sarjamurhaajasta, heidän uhreistaan ja siitä, miten ammattilaiset tutkivat ja tulkitsivat tapauksia. Karmivat mutta samalla kiehtovat tarinat valottavat ihmismielen synkkiä sokkeloita vastustamattoman mukaansatempaavasti.

Psykologi ja suosittu tietotubettaja Ville Mäkipelto pohtii tutkitun tiedon valossa, miksi joidenkin mieli vääntyy kieroon äärimmäisellä tavalla ja miten tätä kehitystä voitaisiin ennaltaehkäistä.

Genres: Nonfiction, True Crime, Crime, Audiobook

288 pages, Paperback

Published December 1, 2023

Reviews

[Salla Hiltunen · Rating 2 out of 5]

Kirjassa on kahdeksan erilaista, sinänsä ihan mielenkiintoista sarjamurhaajatarinaa. Luin kirjan oikeastaan sen takia, että mukana on myös verikreivittärenä tunnettu Erzsébet Báthory.

Suurin ongelmani kirjan kanssa on se, että tämä on selvästi kirjoitettu ensisijaisesti äänikirjaksi, eikä tekstiä ole ilmeisesti vaivauduttu muokkaamaan painettua versiota varten. Hyppivä rakenne, runsas toisteisuus ja "kukaan ei osannut arvata, mitä kauheuksia vielä tulisi tapahtumaan" -tyyppinen kerronta voikin toimia paremmin kuunneltuna, mutta luettuna ne tuntuivat ainakin minusta melko tympeiltä. (Tekstissä on myös jonkin verran anglismeja ja muita omituisia ilmauksia, joten editoitavaa olisi ollut kielenkin tasolla.)

Omien sanojensa mukaisesti Mäkipelto ei halua mässäillä rikoksilla, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että teoista puhutaan välillä ärsyttävän ympäripyöreästi. Esimerkki: "Kun miehen raakalaismaisia, jopa kannibalistisia ja nekrofiilisia tekoja käytin oikeudessa läpi, suurin osa ihmisistä oli suuren tyrmistyksen ja kuvotuksen vallassa." Tämä herättää vain kysymyksiä siitä, millaisia ne teot sitten olivat, mutta emme saaneet tietää.

Olisin kaivannut kirjaan myös erillistä johdantoa. Nyt kirjasta sekä sen taustasta ja rakenteesta kerrotaan hämmentävästi keskellä ensimmäistä tarinaa.

[Sanna lukee · Rating 3 out of 5]

Toisaalta nopealukuinen ja kiinnostavakin teos, toisaalta jätti myös paljon toivomisen varaa. Kirja esittelee omissa luvuissaan kahdeksan erikoista sarjamurhatapausta, joista useimmat sijoittuvat 1900-luvulle. Jokainen tapaus on jaettu kolmeen lukuun ja julkaistu myös kolmena "äänikirjajaksona", mikä näkyy tekstissä jonkin verran toistona ja asioiden kertauksena. Kolmeen lukuun jakaminen ei aina ole loogisesti täysin perusteltua eli kyseessä on ilmeisesti vain kikka, jolla teos saadaan paloiteltua sopiviin äänikirja-annoksiin. Kirjan tapauskertomukset ovat myös sivumäärältään suunnilleen saman pituisia tapauksesta riippumatta, joten välillä monimutkaiset tapaukset kelataan pikavauhdilla ja yksinkertaisemmat tapaukset sisältävät korostetun paljon historiallista kontekstia ja muuta mikä ei suoraan liity tapaukseen.

Plussaa siitä, että kirja käsittelee myös vähemmän tunnettuja ei-amerikkalaisia sarjamurhaajia ja mukana on myös kolme naismurhaajaa. Toisaalta mukaan on valittu myös Zodiac-murhaaja ja John Wayne Gacy, joiden tarinoita on eri true crime -kirjoissa ja -dokumenteissa setvitty kyllästymiseen asti. Olisi ollut varsin perusteltua valita näiden tunnetumpien tapausten sijaan jotain muuta, sillä ehdokkaita varmasti olisi. Lisäksi Gacyn osio (joka avaa koko kirjan) on mielestäni muutenkin kirjan heikointa antia. Koska kirjassa ei ole varsinaista esipuhetta, myös koko kirjan taustoitus on leivottu sisään Gacyn tapauskertomukseen. Lisäksi tarina hyppii liikaa varsinaisten murhien, niiden selvittämisen ja oikeusprosessin välillä.

Pidin ehkä kirjassa eniten siitä, että Mäkipelto pohtii myös eri historiallisten lähteiden paikkansapitävyyttä ja kyseenalaistaa monet yksityiskohdat, joita ei ole pystytty kiistatta todistamaan. Pohdinta saa kirjan tuntumaan perustellulta teokselta, eikä pelkästään leikkaa ja liimaa -tyylillä tehdyltä rahastuskokoelmalta. Toisaalta teksti sisältää välillä häiritseviä anglismeja, jotka saavat pohtimaan sitä, kuinka tarkasti Mäkipelto on suomentanut juttuja eri lähteistä suoraan.

Puutteistaan huolimatta ihan kelpo teos omassa genressään, huonompiakin esityksiä on luettu. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kirja on selkeä ja asiallinen eikä sorru turhaan julmuudella mässäilyyn. 3,5/5 olisi ehkä todenmukaisempi numeroarvosana.

[Kaisa · Rating 3 out of 5]

Hyvää kirjoittamista. Osa tarinoista oli itselle mielenkiintoisia, osa ei. Suurin ongelma kirjan kanssa oli lähinnä se, että koska haluan ottaa käteeni kirjan ja lukea tosielämän murhaajista? Ei mieluisinta vapaa-ajan puuhaani.

[Reetta Niinisalo · Rating 3 out of 5]

Kirjassa hyvää oli se pohdinta, miten murhaajat päätyvät tälle polulle ja miten kehitystä voisi ehkä ehkäistä. Muuten ehkä kuitenkin turhan paljon mässäilyä raaoilla tarinoilla sen pohdinnan sijaan, jota lupailtiin ja jota olisin kaivannut vielä enemmän.

[Juha Soininen · Rating 4 out of 5]

Todella hyvin kirjoitettu ja itsellekin tuli uutta tietoa sarjamurhaajista.

[Risto · Rating 4 out of 5]

Asiallinen kirja karmeasta aiheesta.

[Laura · Rating 4 out of 5]

[3.5-4☆]