Suurvallan rakentajat — Ruotsin ja Alankomaiden yhteistyö uuden ajan alussa

by Kaarle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula

Kaksi nälkäistä nousevaa suurvaltaa. Kaksi kultaista aikakautta aluillaan.

Ruotsi ja Alankomaat solmivat viralliset diplomaattisuhteet vuonna 1614. Valtakuntien välille muodostunut yhteinen sävel loi Euroopalle uuden ajan alun suurvaltasinfonian.
Suurvallan rakentajat näyttää, että 1600-luvulla Itämeren valtiaaksi noussut Ruotsi oli muutakin kuin sotilasmahti. Yhteydet maailmankaupan johtotähteen Alankomaihin osoittavat Ruotsin pyrkineen kansainväliseen yhteistyöhön myös kulttuurin, talouden ja tieteen saralla. Alankomaat puolestaan sai Ruotsilta välttämättömiä tuotteita, kuten suomalaista tervaa.

Teos tuo parrasvaloihin näitä yhteyksiä rakentaneita kiehtovia ihmisiä ja avaa siten vivahteikkaasti aikakauden maailmaa. Miksi Carl von Linnén opit levisivät juuri Alankomaiden ansiosta? Millainen oli teollisuusvaikuttaja Louis de Geerin rooli maiden välisen kaupankäynnin kehittämisessä? Entä kuka oli puolituntematon alankomaalainen Willem Usselincx, joka sai Ruotsin hallitsijalta yli kymmenen vuoden mittavan konsulttisopimuksen?

Genres: Nonfiction

8 pages, Audiobook

First published September 14, 2023

Reviews

[Tytti · Rating 3 out of 5]

Helmet 2024: 15. Kirja, jolla on vähintään kolme tekijää (4)

[Vickers · Rating 4 out of 5]

Wirran ja kumppaneiden toimittama tekstikokoelma jatkaa kunniakkaasti viime vuosina ahkerasti julkaistujen komposiittiteosten trendiä, keskittyen Ruotsin valtakunnan ja Alankomaiden väliseen taloudelliseen ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen uuden ajan alussa. Käsillä olevan teoksen tapauksessa kokoelmaluonne on tosin helppo unohtaa, sillä lukumaisesti jäsennetyt kirjoitukset seuraavat toisiaan ajallisesti ja loogisesti, paitsi nojaten toisiinsa myös harjoittaen tiiviimpää keskinäistä vuoropuhelua kuin historiallisissa tekstikokoelmissa tyypillisesti. Ainoa joukosta hieman irralleen jäävä osa on Kananojan teksti, joka 1600-luvun yritys- ja taloushistorian sijasta edustaa ensisijassa 1700-luvulle ajoittuvaa tieteenhistoriaa. Tämäkin luku on kuitenkin mielenkiintoinen, ja teoksen kronologisen luonteen puolesta se jää viisaasti sen viimeiseksi kerronnalliseksi luvuksi.

Vaivainen 218 sivun leipäteksti onnistuu ahtamaan sisälleen suuren määrän sisältöä, ja kirjoitusten viitekohdaksi onkin valikoitu viisaasti yksittäisten henkilöiden historiat, minkä myötä monissa taloushistorian teoksissa abstrakteiksi jäävät prosessit saavat tavallista konkreettisemman sekä ennen kaikkea inhimillisiin puitteisiin istuvan hahmon. Asian paljoudesta huolimatta sisältö ei tämän vuoksi tunnu raskassoutuiselta tai pinnalliselta, ja yhteenvetokappaleen koittaessa lukija jopa toivoisi, että matka omintakeisten seikkailijayrittäjien, laivanvarustajien ja tervakauppiaiden maailmassa olisi kestänyt vielä luvun jos muutamankin pidempään. Encoren nälkä on tässä tapauksessa pääosin positiivinen ongelma, mutta tiputtaa loppuarvosanasta silti tähden.

Jos erityistä kritiikkiä teoksesta on etsittävissä, niin aiheellisin on taloushistorian teoksille hyvin tyypillinen tapa jättää puhkiselittämättä vuosisatojen takaisen rahatalouden keskeisiä piirteitä, tässä tapauksessa desimaalivaluuttoja edeltävän rahan luonnetta sekä erityisesti rahan arvoa. Vaikka eri tuotteiden ja osakkeiden hinnoista pystyy suhteellisesti jonkin verran arvioimaan valuuttojen arvoa, jonkinlainen karkea vertailuluettelo, tai mieluiten suora rinnastus nykyrahan arvoon, palvelisi suuresti lukijaa. Tämän kritiikin ansaitsee taloushistorian traditio yleisestikin.

Ylimääräinen lisäkehu mainittakoon koskien myös teoksen taitosta. Kannen kauniit väri- ja kuvavalinnat herättävät välittömästi kiinnostuksen, ja tekstien tiettyjen keskeisten hahmojen muotokuvat auttavat yllättävänkin paljon näiden henkilöimisessä itse tekstissä.