Земной шар перенаселён, природные ресурсы стремительно истощаются. Тринадцатилетний Ари заботится о своем младшем брате Йони, пока их мама пытается найти хоть какую-нибудь работу. Мальчики вместе играют в новую компьютерную игру «Кеплер-62», которую никому не удаётся пройти до конца. Ходят слухи, что победителя, добравшегося до последнего уровня, ждёт какая-то особенная награда. Но никто не знает, какая. Да и правда ли, что это всего лишь игра?
Pitihän tähän ilmiöön vihdoin tutustua ja todella ymmärrän, miksi tämä sarja on koukuttanut niin nuorempia kuin vanhempiakin lukijoita. Vaikka tässä ekassa osassa vasta pohjustetaan asioita, paljon ehtii jo tapahtua ja kiinnostavia yksityiskohtia tiputellaan pitkin matkaa. Maailma on kuvattu hienosti, juoni vetää loistavasti ja kuvitus on piste iin päälle.
Tämä oli todella hyvä, lapset istuivat ja kuuntelivat aloillaan kuin naulittuna. Kirjan maailma on mielenkiintoinen, apokalyptinen. Valtio tarkkailee kansalaisiaan ja ohjailee heitä toiminaan tahtonsa mukaan. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on valtava, luonnonvarat maailmassa ovat rajalliset ja neurotuunauksella jopa lapsista on tehty työvoimaa.
Tässä ensimmäisessä osassa vihjaillaan paljon tulevasta, mutta paljon jäi vielä kysymysmerkiksi. Kirja loppui todella jännittävään kohtaan ja lapset olisivat halunneet toisen osan siltä istumalta. Tämän sarjan parissa jatketaan. Tämä on myös äidin mieleen ja en tiedä kuka oli eniten innoissaan kirjasta, äiti vai lapset.
Olipa jännittävä kirja! Tässä Kepler62-sarjan ekassa osassa päästään hommassa vasta alkuun, mutta kiinnostavia vihjeitä pudotellaan paljon, maailma on kiinnostavan apokalyptinen ja Pasi Pitkäsen kuvitus mahtavaa. Ovat tästä kuulemma kohderyhmäläisetkin, lapset siis, innostuneet, mutta natsaa hyvin myös aikuislukijalle.
Huh miten kreisin hyvä lastenkirja! Tutustuin tähän aika pitkälti työmielessä, ja enpäs osannut aavistaa, että tulisin ihan oikeasti lukemaan näin huikean kirjan. Tarina oli kiinnostava, jännitystä riitti ja kuvitus toimi. Kirja sopii nykypäivään, on sopivan "asenteellinen" ja hauska. Ei mitään jähmeää vaan aika rohkeitakin asioita on tuotu lastenkirjaan. Tykkään!
Ihan harmittaa, etten lainannut jatko-osaa samantien. Olisinpa senkin lukenut enemmän kuin mielelläni heti tähän perään.
Jos etsit laadukasta lastenkirjaa, niin tässä on! Ja monta jatko-osaa luvassa ;)
Protams, ka neesmu mērķauditorija, bet šķiet visnotaļ pieklājīga jaunās paaudzes ievadīšana fantastikas literatūrā. Man savulaik noteikti būtu traki patiksi. Taču kopš dzirdēju par "pazaudēto vecāku sindromu", nespēju piemiegt acis uz to: ja man liekas, ka vecākus pazaudē tikai, lai vieglāk virzītu sižetu un viņi nemaisītos pa kājām, nu jā, nevaru dot piecas zvaigznes. Lai gan te paskaidro, kur viņi ir, nevis vienkārši ignorē, kas tātad patiesībā nav ļoti liels mīnuss.
A decent book. Готина книжка, която с много малко усилия може да се превърне в разкошна книга. Надявам се нататък нещата да се оправят и следващите от поредицата да са за 4 и 5 звезди, но на тази, която е първа и встъпителна, просто не мога да дам повече от 3. Поне една от които е заради графичното оформление и готините (особено за времето си, преди 5-6 години...) идеи. За, така да се каже, пътя, който авторите са проправили. Първият голям плюс - да започнем с плюсовете - е изключително умелото боравене с емоциите на читателите. Щом докосна моите, значи направо ще разтърси детските. Вторият голям плюс е честността на книгата - много малко са детските автори, които си позволяват да не сервират озахарена история как всичко е наред и колко сила крият героите им, дори когато нищо не е наред. Тук това го няма. Ари може да си позволи да бъде безпомощен, също като истинските хора в истинския живот. Третият голям плюс е, че информацията е поднесена много концентрирано, всяка страница - да, дори тези само с илюстрации! - носи много голям заряд и младият читател не просто е всмукан в шеметната история, а и подтикнат да използва мозъка си; много от засегнатите теми "остават" и след затварянето на последната страница. Първият голям минус според мен е светостроенето. Антиутопията е основна тема, но светът е съшит "на парче" - или поне така е представен; хаотично. От позицията на възрастен си давам сметка, че не е възможно в този кратък обем да се поднесе последователна мащабна картина на антиутопия за деца, но правилата на света си противоречат, на моменти - достатъчно сериозно да развалят приятното впечатление, което книгата оставя. Вторият голям минус са крадените идеи. Специално проверих, "Играч първи, приготви се" е излязла пет години по-рано от "Кеплер62". Приликите са... достатъчно. Има по нещо дръпнато и от доста други книги. Разбира се, предвид, че детската публика няма как да ги е чела и вероятно не е гледала и филмите, за младите читатели всички тези идеи ще са нови и срещата им с тях ще е първа. НО. Неприятният послевкус остава. Третият голям минус е липсата на обяснение за мотивацията за постъпките. Да, децата са импулсивни. Не, не са ТОЛКОВА импулсивни, че малките читатели да приемат "без замисляне" всякакви действия, особено ако противоречат на очакванията на читателя. Плюсовете и минусите настрана, самият факт, че едно малко графично романче, съвсем тъничко, предизвиква в мен нуждата да направя разбор почти колкото е текстът му по обем, подсказва, че книгата е не просто интересна и вълнуваща, но и си струва да се прочете, защото замисля дори възрастните. С нетърпение очаквам излизането на следващите томчета и искрено се надявам в тях минусите да са превърнати в плюсове :)
Kolmetoistavuotias Ari ja hänen pikkuveljensä kahdeksanvuotias Joni läpäisevät uuden Kepler62-konsolipelin, jonka jälkimmäinen on saanut lahjaksi salaperäiseltä naiselta. Läpäistyään huippuvaikean pelin he näkevät itsensä tietokoneen ruudulla, lennättämässä leijaa maailmassa, joka on huomattavasti kauniimpi ja ihanampi kuin heidän asuttamansa synkkä kaupunki, jossa valtaa pitää erityisesti lapsia kontrolloiva hallitus. Mistä pelissä mahtaa olla kyse? Elämää mutkistaa myös Jonin sairastama kuumetauti, sekä aiemmin kadonneen äidin saapuminen kuvioihin. Äidissä vaan vaikuttaa olevan jotakin outoa...
Timo Parvelan "Kepler62" (WSOY, 2015) aloittaa lapsille ja nuorille suunnatun scifi-sarjan, jonka kuudennen ja samalla myös viimeisen osan pitäisi ilmestyä vuonna 2017. Kirjailija näyttää ensimmäisen osan perusteella ottaneen vaikutteita ainakin erilaisista dystopioista: Eurooppa kärsii kuivuudesta, ruoasta on pulaa, löytöretkiä avaruuteen suunnitellaan, ja neurotuunauksen avulla pienistä lapsista on muokattu eri alojen asiantuntijoita. Pasi Pitkäsen tyylikäs kuvitus näyttelee romaanissa suurta roolia.
Lupaava sarjan aloitushan tämä on, ei siitä pääse mihinkään, vaikka odotukset saattoivat olla lukemani hehkutuksen perusteella ehkä vielä hieman korkeammalla. Luulen, että kirja kolahtaa alakoululaisiin kautta linjan, ja miksei sitä voisi suositella myös heikommin lukeville yläkoululaisille. Sarjaformaatti takaa kuitenkin sen, ettei kirja toimi yksittäisenä romaanina.
Kaikkien kehujen ja suosionsa arvoinen! Tämä sarjan eka osa vaikuttaa pohjustavan hyvin seuraavia kirjoja, mutta on myös yksinään mahtava. Lastenkirja, jonka lukemisesta nauttii aikuinenkin! Vaikuttava maailma, koukuttava juoni, ihanat veljekset päähenkilöinä ja hienot kuvitukset kirsikkana kakun päällä. Tarina sijoittuu kuvitteelliseen tulevaisuuteen, johon heijastuu myös todelliset nykypäivän maailman ongelmat. Meinasi ruokatauot töissä venyä kun ei malttanut laskea tätä kirjaa käsistään. Täytyy pian lainata sarjan toinen kirja!
Deși ideea e palpitantă, execuția nu a fost pe gustul meu - nu am creat nici o legătură cu personajele și cartea s-a simțit mai degrabă ca un prim capitol decât o poveste propriu-zisă. Cine sunt cei doi copii, Ari și Joni? Cum e construită lumea și de ce guvernul este rău? Care e treaba cu jocul Kepler62 și ultimul nivel? Nu se oferă nici un răspuns, iar asta mi-a tăiat din elan. Ilustrațiile sunt tare simpatice, pe alocuri am avut impresia că acestea spun mai multe decât povestea relatată.
Olipa ihana lastenkirja. Hyvin tiiviillä kerronnalla onnistuttiin luomaan kiinnostava maailma ja laajemman tarinan alkuasetelma. Tekstin ja kuvituksen yhteistyö oli upeaa.
Päätin lukea itsekin Parvelan ja Sortlandin lapsille suunnatun Kepler62-sarjan ensimmäisen osan, koska poikani piti tästä sarjasta kovin. Ymmärrän hyvin miksi.
13-vuotias Ari ja hänen pikkuveljensä Joni elävät jossain lähitulevaisuudessa maapallolla, jossa on pulaa kaikesta. Heidän äitinsä on suunnilleen jättänyt pojat heitteille ja isästä (tai isistä, pojilla on eri isät) ei ole tietoakaan. Joni saa käsiinsä kaikkien tavoitteleman Kepler62-tietokonepelin. Pelistä huhutaan, että todella harvat pelaavat sitä läpi ja ne, jotka pääsevät läpi, eivät siitä puhu. Onko kyseessä jotain peliä suurempaa?
Kutsu on nimensä mukaan lähtölaukaus seikkailuun. Ensimmäisessä osassa ei juuri selviä, että mistä on kysymys. Kirja loppuukin kutkuttavasti kesken. Parvela ja Sortland ovat onnistuneet luomaan hyvin vähäisellä määrällä tekstiä mielenkiintoisen alun tarinalle. Tekstin kanssa samalla viivalla tarinaa vie eteenpäin Pasi Pitkäsen erittäin onnistunut kuvitus. Paikoitellen tarinaa kuljetetaan sivun kokoisin kuvin. Onnistunut ratkaisu.
Loistavaa luettavaa pienille seikkailunnälkäisille natiaisille, jotka eivät kuitenkaan jaksa keskittyä isompiin kirjoihin. Juuri tällaisia kirjoja tarvitaan lisää lapsille, jotta lukuinto ei aivan tyystin sammuisi.
Kepler62 book 1: invitation was a very near 5 stars read - beautiful illustrations which did not only shape the setting but also added to the the grim mood, and the plot line, although not yet extremely original, but captivating nonetheless.
Tosi kauniita kuvituksia! Kirjasta sai paljon enemmän irti niiden kautta, melkein elokuvamaisia ja paikoittain jopa vähän kammottavia, mikä oli yllätys. Varmasti luen seuraaviakin osia, nopea lukuinen ja mielenkiintoinen.
Arvostelen tän nyt lastenkirjana. Ja tää todellakin saa huimat 5 tähteä!
Mitää näin koukuttavaa lastenkirjaa en oo aikoihin lukenut! Jäin heti janoamaan lisää tietoa! Onneksi 2 osa on jo lainattuna, niin voin heti huomenna tarttua siihen. Suosittelen tätä suurella sydämellä lapsille sekä aikuisille! En tiedä miten maltan käydä nukkumaan..
Lupaava alku. Hieno kuvitus, vähän tekstiä. Yhdeksänvuotiaskin kiskoi tämän menemään aika joutuisasti, minulla ei tainnut juuri varttia pidempään mennä. Tarinahan päättyy kuin seinään, eli kakkososaa odotellessa, mutta alku on kyllä tempaiseva.
Distopija sākumskolai. Noskaņā kaut kas no "Matrix", kaut kas no "1984", kaut kas no "Ender's Game", kaut kas no "Ready Player One". 21.gadsimta bērniem visnotaļ saistošs sižets par diviem brāļiem, kuri cenšas izspēlēt slavenu datorspēli KEPLER62, kamēr pārējā sabiedrība gatavojas pavadīt pirmo kosmosa ekspedīciju uz tāda paša nosaukuma planētu sistēmu. Savukārt bērnu 20.gadsimta vecākiem - prieks par krāšņi ilustrēto grāmatu, kur vizuālais noformējums lieliski uzsver sižeta akcentus. Ja brāļiem ir 60 sekundes laika pieņemt lēmumu, tad pēdējo sekunžu skaitļu zīmējumi atsevišķās lapās tiešām palielina spriedzi. Ļoti veiksmīgs risinājums, vienvārdsakot, apvieno labāko no grāmatām un videospēlēm.
"Bērniem jābūt laimīgiem un bezrūpīgiem, tad viņi nesagādā raizes."
Mulla jäi tää joskus aiemmin kesken! Ei vaan iskenyt yhtään, mutta nyt kun kiireessä luin niin täähän olikin ihan hyvä! Idea on kiva ja tuo etäisesti mieleen Ready Player One idean (tosin en sitäkään ole lukenut vielä). Ymmärrän kyllä miksi tätä kehutaan ja miksi tää on niin tykätty.
Якщо ви — фанат фантастики, й хотіли б, аби ваші діти теж "підсіли" на цей жанр, то я точно знаю, з чого варто розпочати. Історія фінських авторів (один із яких — художник, тож книгу можна назвати частково графічним твором) так захопила сина, що він просто "ковтнув" і її, і другу частину цього дитячого "багатотомника", й негайно розпочав третю. Я дуже відстаю від нього, бо прочитала лише першу, але, знаєте, це чудово, коли дитина підсовує тобі книги для читання, а не ти їй))))
Отож трошки про сюжет. Майбутнє, в якому мало ресурсів, багато людей, жорсткий уряд, повстанці, потреба освоювати нові планети — нічого нового, чи не так? Тобто класика жанру))) Й от у цьому майбутньому живуть собі двоє братів. Живуть самі, бо батька нема, а мама десь зникла. І мріють про круту комп’ютерну гру, про яку ходять чутки, що той, хто її пройде до кінця, отримає суперприз. Однак грошей на гру в них нема, доки...
Далі не спойлеритиму, хоча здогадатися про подальший хід сюжету нескладно. Проте головне — в деталях, а вони виписані доладньо й докладно, а ще яскраво, емоційно й про важливе для юних читачів. Ілюстрації створюють ефект перегляду мультфільму з хорошою графікою (оцініть світло на обкладинці), історія захоплює, текст сприймається легко (літературне редагування — Івана Андрусяка, між іншим)), тож далі буде...
Поправете ме ако греша, но ми се струва, че току-що прочетох своеобразен жанров прецедент за детската литература у нас. Киберпънк дистопия, която спокойно могат да грабнат и хлапетата в начален курс, при това богато (и цветно!) илюстрована? О, да! Моля, връчете ми я! „Кеплер62. Книга първа: Поканата“ (изд. „Жанет 45“) е именно това. Само че големият брат тук гледа единствено малкото си братче, а двамата трябва да се измъкнат от хватката на сивите възрастни и „приятелството“ на правителството, което цели да ги направи щастливи… по един или друг начин. Ако смятате, че читателите под 10 години са прекалено малки, за да четат за мрачното бъдеще с присъщите му екологични катастрофи, свръхпренаселеност, злоупотреба с технологиите и превръщането на личната свобода в умела илюзия, то писателите Тимо Парвела и Бьорн Суртлан (познат у нас с поредицата „Детективи по неволя“) са тук да ви оборят, с помощта на илюстратора Паси Питкянен. Прочетете ревюто на „Книжни Криле“: https://knijnikrile.wordpress.com/202...
Viime aikoina minua on alkanut kiinnostamaan, millaisia tarinoita esiteineille kirjoitetaan. Saadakseni hieman paremman käsityksen aiheesta, lainasin kirjastosta neljä kirjaa, joiden kohderyhmää olivat 10–14-vuotiaat varhaisnuoret.
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin Kepler 62 -kirjasarjan ensimmäinen osa on lähinnä tulevan seikkailun pohjustamista ja kirjasarjan maailman kuvaamista lukijalle. Kirja jättää lukijalle paljon kysymyksiä, mikä tietysti houkuttelee lukijaa tarttumaan tarinan seuraavaan osaan. Yksittäisenä teoksena kirja jää kuitenkin vaisuksi, vaikka tarinan päähenkilöt – veljekset Ari ja Joni – ovatkin mainioita hahmoja. Vaikka kyseessä onkin kirjasarja, tarinan olisi voinut antaa kulkea jo tässä ensimmäisessä osassa hieman pidemmälle, jolloin kirja olisi tuntunut teoksena kokonaisemmalta.
Kustannusyhtiö saa pisteet kotiin siitä, että kirjan kolmas tekijä, kuvittaja Pasi Pitkänen, on nostettu kirjoittajien rinnalle etukanteen. Pitkäsen kuvitus on pääosin hyvää, paikoittain jopa loistavaa. Kuvitusten tyyli on rentoa ja sopii kirjan luonteeseen. Osa kuvista olisi saanut olla yksityiskohtaisempia, mutta loistava värien käyttö paikkaa tätä puutetta erinomaisesti. Kirjasta löytyy myös useampi komeasti kuvitettu aukeama. Kuvitus onkin kirjan parhaimpia puolia, luoden tunnelmaa ja elävöittäen kirjasarjan hahmoja ja maailmaa. Kuvitusta ja tekstiä yhdistellään kirjassa paikoitellen nerokkaasti, luoden tunnelman lisäksi tarinan kerrontaan myös rytmiä sekä omaperäisyyttä.
Kirjan taitto ja typografiset valinnat ovat myös hyvin toteutettuja ja tukevat erinomaisesti kuvituksia tunnelman luomisessa tarinaan. Kokonaisuutena kirjan visuaalisuus ansaitsisi helposti neljä tähteä.
Kepler62 este denumirea unei planete care va permite oamenilor să trăiască în continuare, după ce Pământul are din ce în ce mai puține resurse. Kepler62 este și un joc misterios, care a atras copiii din întreaga lume, dar care nu a fost terminat de nimeni, ultimul nivel fiind foarte misterios și aparent nerezolvabil. Doar cei doi frați Ari și Joni au șansa de a reuși acest lucru, însă ceea ce descoperă acolo le va schimba viața. Cartea 1 din Kepler62 este începutul unei serii distopice antrenante și promițătoare, care va fi îndrăgită de copiii din jurul vârstei de 10 ani (și nu numai, mi s-a părut plăcută și pentru adulții care apreciază genul) și care vor căuta cu siguranță volum cu volum, până când va apărea în întregime în traducere românească.