Ei ois susta uskonu

by Emilia Laatikainen

Sairaus kehittyy hiipien, mutta niin nopeasti, että sen salaaminen on hyvin vaikeaa. Päihderiippuvuus on parantumaton ja hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus. Ennen pitkää kulissit murenevat, ihmissuhteet romuttuvat ja työt loppuvat. Rakas päihde muuttuu vankilaksi ja elämä karkaa käsistä.

Ei ois susta uskonu on tositarina nuoren alkoholistin rimpuilusta päihteen pihdeissä, yrityksistä olla ilman ja pelosta tuntematonta, ehkä parempaakin, tulevaisuutta kohtaan. Päiväkirja selviytymisestä alkaa päihdekuntoutuksessa, kun oma pohja ja kuolevaisuus on kohdattu liian monta kertaa. Riippuvuudesta toipuminen vaatii luopumista, harjoittelua, nöyrtymistä ja pään seinään hakkaamista. Ennen kaikkea se vaatii rohkeutta antaa elämälle mahdollisuus.

Emilia Laatikainen (s. 1995) on oululainen kuvataiteen opettaja ja sarjakuvantekijä. Ei ois susta uskonu on hänen toinen sarjakuvateoksensa.

Genres: Comics, Nonfiction, Finnish Literature, Graphic Novels, Memoir, Mental Health, Graphic Novels Comics

176 pages, Paperback

Published November 10, 2023

Reviews

[Susa · Rating 5 out of 5]

Huhhuh miten vahva teos. Olen itse ollut yli 400 päivää selvinpäin, mutta tämän lukeminen avasi sisällä jotain sellaisia vanhoja asioita sieltä neljänsadan päivän takaa, paljon tunteita jotka kuvitteli käsitelleensä ja haudanneensa. Oli hetkittäin jopa vaikea lukea.

[Eemil Kontu · Rating 5 out of 5]

Niin hyvä! Semisti samaistuttava. Kaunis ja selkeä piirrosjälki, aivan mun makuun. Suosittelen ehdottomasti!

[Elina Mäntylammi · Rating 5 out of 5]

Harva kirja on saanut minut ikinä ahdistumaan näin totaalisesti. Emilia Laatikaisen Ei ois susta uskonu kertoo hurjaa tarinaa alkoholismista ja siitä toipumisesta.

Omaelämäkerrallinen sarjakuva voitti sarjakuva-Finlandian vuonna 2023 ja toivoisin, että sitä luettaisiin joka talossa ja torpassa Suomen maassa. En tunne yhtäkään suomalaista, jonka suvusta ei löytyisi järkyttäviä tarinoita alkoholin aiheuttamista traumoista.

Päähenkilön lapsuus näyttää turvalliselta, on harrastuksia ja ystäviä. Sitten alkavat ulkopuolisuuden kokemukset ja kiusaaminen. Alkoholi tuntuu auttavan niiden aiheuttamaan ahdistukseen. Seurauksena on häpeää ja lisää ahdistusta, katkenneita ihmissuhteita ja toivottomuutta.

Päähenkilön on sukellettava syvälle ennen kuin sairaudesta toipuminen voi alkaa. Lukijan sydän särkyy joka sivulla.

[tilda · Rating 4 out of 5]

Tykkäsin tästä tosi paljon! Nuoren naisen päihderiippuvuus ei varsinaisesti ole aihe, johon törmäisi kirjoissa usein. Varsinkaan niin, että aiheesta olisi kerrottu näin rehellisesti ja raa’asti. Jotenkin uskomatonta, miten sarjakuvaan oli saatu tiivistettyä niin paljon tunnetta ja elämää. Herkistyin tätä lukiessa, se kertoo paljon!

[Matti Karjalainen · Rating 3 out of 5]

Vuonna 2023 Sarjakuva-Finlandian voittanut teos on omaelämäkerrallinen tarina alkoholismista ja sen selättämisestä.

En ole tämänkaltaisten tarinoiden ylin ystävä, mutta tässä tapauksessa aihepiiri kosketti sen verran läheltä (ihan hemmetin surullista, että niin monessa Goodreads-arviossa on todettu samaa), että kiinnostus pysyi yllä loppuun saakka. Laatikaisen tilitys on kaikessa rehellisyydessään raskasta luettavaa.

Sarjakuva oli taiteensa puolesta ihan ok, vaikka puhuvien päiden voimalla pitkälti mentiin. Tekstausta vierastin, edellämainitut puhuvat päät kun tuntuivat olevan alituiseen tekstin tiellä.

Jos pidit tästä, niin kokeilepa myös Viivi Rintasen Mielisairaalan kesätyttö -sarjakuvaa.

[Juuso · Rating 4 out of 5]

Ei ois susta uskonu on Emilia Laatikaisen kaunis omaelämänkerrallinen sarjakuvateos Laatikaisen kamppailusta alkoholismin kanssa. Sarjakuva on täynnä oikein kaunista taidetta ja liikuttavaa kuvausta addiktin näkökulmasta!

[Tarinankertoja92 · Rating 4 out of 5]

Autenttisen oloinen ja hyvin henkilökohtaisen tuntuinen kuvaus alkoholismista. Piirrosjälki oli hienoa, mutta paikoitellen tekstit ja kuvat menivät todella pieniksi.

[Anna Reta Maria · Rating 4 out of 5]

Rehellinen, raaka ja vaikuttava. Alku on sekava, mutta tyyli muuttuu selkeäksi ja syvän analyyttiseksi teoksen edetessä. Lopussa tajusin, että alun sekavuus sopii kirjaan täydellisesti, vaikka se aluksi hämmensikin, sillä kerrontatyyli kuvaa hyvin toipumisen prosessia. Kun addiktio pitää otteessaan, elämä tuntuu välähdyksiltä, jotka sekoittuvat toisiinsa. Päihtyneenä on vaikea pysyä perässä selkeästä aikajanasta. Vasta kun kertoja päätyy/pääsee sairaalahoitoon, mieli ja samalla kerronta kirkastuu.

Pidin myös hyvänä ratkaisuna sitä, että kertoja on lähes ainoa ihminen, jonka kasvoja näytetään. Muiden repliikit lausutaan ruudun ulkopuolella. Ratkaisu kiinnittää fokuksen päähenkilöön ja hänen toipumisprosessiinsa.

Tämä sarjakuva resonoi, vaikka ei sairastaisi alkoholismia, koska taustalla on usein mielenterveysongelmia, joita sitten lääkitään päihteillä. Kiusaamisen aiheuttama trauma, ulkopuolisuuden olo, mitätöidyksi tulemisen kokemus, huono itsetunto, nyt muutamia mainitakseni.

[Ville Verkkapuro · Rating 5 out of 5]

A perfect book on alcoholism. A beautifully drawn, tight and clear graphic novel that is ugly yet tender in all possible ways. Depicts alcoholism, tremors and the horrors of quitting in a heartbreaking and truthful way, bringing to mind another perfect one, The Lost Weekend, by Charles Jackson.
Best of it all, this understands addiction: it's a mental health issue. Addiction doesn't go away by taking away the substance. You have to go to the root and treat the psychological issues.
I hope I meet Laatikainen someday so I can give her the biggest hug and a thank you from the bottom of my heart.

[Spidermonkey · Rating 4 out of 5]

Tärkeä, ajatuksia herättävä ja koskettava omaelämäkerrallinen sarjakuvateos alkoholismista. On hyvä, että aihetta on viime aikoina nostettu enemmän esiin myös nuorempien addiktien kohdalla - aiemmin oli ehkä vallalla käsitys, että alkoholisti on aina noin keski-ikäinen mieshenkilö, joka asuu katuojassa. Ei näin. Alkoholisti voi olla kuka tahansa (hyi mikä klisee, mutta totta) - iästä, sukupuolesta tai sosioekonomisesta tilanteesta riippumatta.

Tykkäsin tästä. Nämä tällaiset antavat aina uutta näkökulmaa omaan elämään, itselläni kun ei (onneksi) päihdeaddiktioista kokemusta ole.

[Pinja · Rating 4 out of 5]

Mä en tajunnu että tää on sarjakuva, mutta se ei haitaannut ollenkaan koska tää oli todella hyvin kuvitettu. Toi itselleni uutta näkökulmaa sen suhteen minkälaista alkoholismi on nuorille. Miten sitä käsitellään katkasuhoidossa, ja miten ihmiset suhtautuu nuoreen alkoholistiin eri tavalla kuin vanhempaan. Kuvitus todellakin tempaisi mukaansa, ja tää oikeastaan ei olisi toiminut kirjana. Iso osa tän teoksen tunnetta ja ahdistunutta maailmaa tuli kuvituksen kautta.

[Liisa · Rating 4 out of 5]

3,5 tähteä

"Kaikki menee ohi, kun ei uskalla pysähtyä. Vasta katkolla tajusin, että kevät on tullut."

Monologimainen teos alkoholismista ja toipumismatkasta nuoren naisen näkökulmasta. Laatikaisen muotokieli kuvaa etenkin ahdistuksen tunnetta taitavasti. Piirrustustyyli on kaunista, voimakasta ja herkkää.

Itse henkilökohtaisesti olisin kaivannut tähän vielä jotain lisää (yhteiskuntatasoa?). Tärkeä opus ja soljuvaa luettavaa, vaikka sarjakuva tyylilajina ei olekaan ykkössuosikkini!

[anna ੈ✩‧₊˚ · Rating 5 out of 5]

tää oli hieno, raaka kuvaus alkoholismista ja siitä irti pyristelemisestä. rohkeaa tuoda itsensä esille niin avoimesti. todella kauniisti piirretty!

[Sini Helminen · Rating 3 out of 5]

Kirjastokollega sopivasti suositteli minulle Emilia Laatikaisen sarjakuvateosta Ei ois susta uskonut juuri ennen kuin kirja sai Sarjakuva Finlandian. Raadollinen omaelämäkerrallinen sarjakuva nuoren kamppailusta alkoholismin kanssa. Laatikainen kuvaa päihderiippuvuutta salakavalana sairautena, joka ei aina näytä päälle siltä, miltä olettaisi. Bilettävä nuori aikuinen joutuu huomaamaan, että työ ja ihmissuhteet hajoavat ja apua on haettava. Mutta vieroitus ja toipuminen ei ole helppoa. Kuvitus vie suoraan päähenkilön pään sisälle ja kuvaa ahdistavia ajatuskulkuja ja yrityksiä päästä kierteestä irti.
Laatikaisen sarjakuva on riipivä ja taitava, mutta koska olin juuri sitä ennen lukenut minuun vielä suuremman vaikutuksen tehneen elämäkerrallisen sarjakuvan Memento mori Tiitu Takalolta, niin Ei ois susta uskonu ei yhtä paljon päässyt ihoni alle verrattuna siihen. Osasyy oli ehkä se, että fonttityyli oli välillä vaikealukuinen. Suosittelen silti molempia erittäin lämpimästi kaikille niille, jotka kuvittelevat, ettei sarjakuvamuodossa löydy muuta kuin Aku Ankkoja lapsille. Sen verran synkkiä ja kipeitä teemoja nimittäin molemmissa käsitellään.

Arvio löytyy myös blogista Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...

[Mai Laakso · Rating 5 out of 5]

Oululaisen Emilia Laatikaisen sarjakuvakirja Ei ois susta uskonut, sisältää hänen omakohtaisen taistelunsa eroon alkoholista, alkoholisti hän on kuitenkin koko loppuelämänsä ajan. Emilia sairastui 17-vuotiaana alkoholismiin, ja käytti alkoholia runsaasti, loppuajoilla monta vuotta putkeen päivittäin. Hän oli päättänyt juoda itsensä kuoliaaksi. Kunnes sitten keho sairastui, tuli sydämentykytyksiä ja useita sairaalareissuja. Itsensä kuoliaaksi juominen ei ole niin helppoa, kuin luulisi. Perhe ja läheiset olivat huolissaan, ja lopulta vanhemmat veivät hänet hoitoon ja vaativat pääsyä päihdekuntoutukseen.

Emilia Laatikaisen Ei ois susta uskonut on sarjakuva tärkeästä aihepiiristä, alkoholismista. Kuvitus on upea.

[Enni Lehtovirta · Rating 5 out of 5]

Kerta kaikkiaan tyhjentävä taideteos riippuvuudesta ja sen kohtaamisesta, oman tarinan tunnustamisesta ja tunteiden tiedostamisesta. Monta samastuttavaa kohtaa jotka ravistelivat, liikuttivat ja pysäyttivät. Miten kuva voikaan kertoa niin paljon enemmän kuin ne tuhat sanaa ja välittää tunteen niin aitona ja käsinkosketeltavana. Otan tästä mukaani paljon. Nauti tämä teos.

[kuusela harry-pekka · Rating 5 out of 5]

A rare and good graphic novel self biography about a 20 something female alcoholic. The art is good and anxiety indusing in it’s privateness. Like Junji Ito without the supernatural.

[Elsary · Rating 5 out of 5]

En oikeen tiiä ees mitä sanoa. Tä oli ihan todella hyvä, enkä voi kuin ihailla sitä miten avoin Emilia on kertoessaan tarinansa. Ite oisin vereslihalla jos kirjoittaisin omista kokemuksistani näin suoraan, omalla nimellä, koko kansan luettavaksi. Yksinään jo sen takia viis tähteä.

Tä oli myös osin samaistuttava. Ja jos ihminen joka ei oo ikinä juonut kunnolla sanoo niin, kertoo se että tarina on oikeesti kerrottu taidolla ja tunteella. Että se aihe ei oo se ainoa asia tässä, vaan kirja on myös semisti yleispätevä sairaskertomus addiktiosta ja mt-ongelmista ja niistä toipumisesta.

Haluaisin niin että mulla ois jotain järkevää sanottavaa, mut ei mulla oo. Tykkäsin piirrosjäljestä myös tosi paljon.

Joo mä meen nyt kopioimaan lempikohtiani päiväkirjaani. Iso hali kaikille joita tä kosketti 🖤

[Katja · Rating 5 out of 5]

Tämä oli kyllä vuoden 2023 Sarjakuva-Finlandiansa ansainnut! Todella hyvin toteutettu sarjis tärkeästä aiheesta: alkoholismista ja pitkästä toipumisprosessista. Pidin siitä, että päähenkilön ajatukset ja pohdinta oli kirjoitettu auki yksityiskohtaisesti ja syvällisesti, mikä auttoi avaamaan ja ymmärtämään alkoholistin ajatusmaailmaa ja toipumisprosessia. Tästä välittyi myös hyvin se tunnelma, että päähenkilö kertoo asioita (muun muassa) lukijalle, koska hänet oli piirretty niin moniin ruutuihin eri ilmeineen ja asentoineen, puheensa ympäröimänä.

[Leena-Maaretta Dixon · Rating 5 out of 5]

I had tears in my eyes after I finished reading this. This is so nakedly honest and gruesome, but with an optimistic ending. The visual storytelling and the writing compliment each other perfectly, and the author did not hold back on how gross addiction can be. The author was not afraid of showing herself as the villain in her own story, but a villain that seeks and achieves redemption. Just comic books at its finest.

[Ville · Rating 4 out of 5]

Kauniisti mutta raa'asti kuvattu kertomus. Koskettava tietenkin itse aiheenkin takia, mutta tässä onnistuttiin myös saamaan kuvakerronta hyvin luomaan tunnelmaa. Ei mikään erityisen miellyttävä lukukokemus mutta upea teos kyllä, ehdottomasti kaiken saamansa kunnian arvoinen.

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Huh huh miten voimakas sarjakuvateos riippuvuudesta ja yrityksestä selviytyä! Vahva suositus jos aihepiiri yhtään kiinnostaa. Otti sydämestä.

[smol duk · Rating 5 out of 5]

So good. Thank you for telling your story.

[Piia (kirjatarhuri) · Rating 5 out of 5]

4,5*

[Lerppu · Rating 4 out of 5]

Ravistava

[Anita Hartikainen · Rating 5 out of 5]

Raadollinen ja havahduttava kirja merkittävästä aiheesta. Kauniit piirrokset, joita jää tutkimaan pidemmäksikin aikaa.

[Leeni · Rating 5 out of 5]

Tämä sarjakuvateos on erittäin ajankohtainen, sillä se voitti Sarjakuva-Finlandian äskettäin. Alkoholismi on aihe, joka on upotettuna syvälle kulttuuriimme, etenkin Suomessa. Siitä puhutaan paljon, mutta se ohitetaan helposti olankohautuksella. Laatikaisen henkilökohtainen sarjakuva tuo vahvasti esille sen, että kyseessä on sairaus. En ole koskaan ennen lukenut näin tarkkaa, mielenkiintoista ja freesiä kuvausta alkoholismista. Visuaalisestikin hieno teos.

[Marja · Rating 4 out of 5]

Liikuttava, vahva, taitava ja aito. Sarjakuva on visuaalisesti vangitseva ja kuvituksen muuttuva rytmi ja sävyt saavat tarinan tuntumaan syvällä. Joskus graafisia novelleja lukiessa sanat jäävät kuvien varjoon. Tässä kertomuksessa niin ei käy. Jokainen sana ja kuva punoutuu saumattomasti yhteen ja kietoutuvat vahvasti lukijan ympärille ja rutistavat tätä niin, että tuntuu. Kirja kuvailee taitavasti niitä asioita, joita usein ei pueta sanoiksi.

[minnajee · Rating 4 out of 5]

Vahva omaelämäkerrallinen sarjakuva riippuvuudesta.

[Epos Opus · Rating 4 out of 5]

Title: Ei ois susta uskonu
Author: Emilia Laatikainen
Publisher: Suuri Kurpitsa
Format: Paperback
Pages: 176
Language: Finnish
Isbn: 9789527160688
Published: 2023
Read and review: 2025
Stars: ⭐⭐⭐⭐(4)

-

Ei ois susta uskonu (“I wouldn’t have believed that about you”) by Emilia Laatikainen is a graphic novel portraying alcoholism. What can cause it, and what kind of consequences it can have on a person.

The book follows the protagonist, Emilia. Alcoholism has slowly “crept” into her life, and now she clearly drinks so much beer that it has become a serious problem. She seeks help through withdrawal treatment.

The treatment helps, although it is of course difficult. Being sober makes her anxious, and all kinds of thoughts start flooding her mind. Most of them are not very positive, and this time she cannot escape them with alcohol. As her mind starts to clear during treatment, Emilia begins to understand the reasons behind her drinking. It has been easy for her to romanticize alcohol - after all, all the rock stars and other celebrities drink. Alcohol has allowed her to escape her introverted personality. Alcohol has helped to forget the pain of the past. It has helped her have fun and socialize.

The book portrays many of the aspects associated with alcoholism very well. Admitting any kind of weakness can cause shame, and alcoholism especially. It is not easy to admit to yourself that you are an addict, and it is not easy to break free from addiction. It is easy to relapse. Facing your own shadow and the real reasons behind your behavior usually makes a person stronger, as it does in this story.

I also liked that the main character was a young woman who drank beer - someone whose life was still somewhat together and who had a roof over her head. Not that it was enjoyable in any way, but because it offers a new perspective. It opens our eyes to the fact that all kinds of people can suffer and be in need of help, even if we don’t always realize or admit it at first.