Kale Puontin kuudes dekkari Joni paiskaa Pasilan Myrkyn poliisit katujengien väkivaltaisiin välienselvittelyihin, ja murhatutkimuksissa pääepäillyksi nousee vaarallisen katkera mies.
Kaksi laukausta kajahtaa kontulalaisen kerrostalon pihassa, ja mies lyyhistyy kuolleena maahan. Ojanen ja Kurki järjestäytyneen rikollisuuden yksiköstä ovat juuri lopettelemassa työvuoroaan, kun rikosylikonstaapeli Kaartamo antaa komennon takaisin.
Ylitöihin passitettujen miesten saapuessa rikospaikalle huppariin pukeutunut surmaaja on jo kadonnut omille teilleen kenenkään huomaamatta. Ammuttu tunnistetaan mieheksi, joka on ollut poliisin kiikarissa huumebisneksiensä takia, mutta kaduilla hänet tunnetaan paremmin kovamaineisen 900-katujengin pomona.
Vähän myöhemmin myös toisen jengin ykkösmies löytyy ammuttuna. Puheet ilmiliekkeihin syttyneestä jengisodasta yltyvät, mutta Pasilan Myrkylle avautuukin aivan toiseen suuntaan osoittava tutkintalinja, kun ensimmäisen murhan ampuma-aseen omistaja saadaan jäljitetyksi. Eikä se mies kuulu katujengeihin, kaukana siitä.
Uusin Pasilan myrkkysarjan kirja liikkuu maahanmuuttajataustaisissa jengeissä. Nyt Puonnin agendalle nousee varoittelu Ruotsin kaltaisen jengirikollisuuden noususta. Tässäkin kuitenkin huumeet ovat vahvasti mukana, ja Pesonen on entisellään – muutoin paitsi että hurahtaa tanssimaan!
Poliisityötä Puonti kuvaa jälleen mainiosti. Kokemus puhuu. Tätäkään en lue niinkään dekkarina, vaan hyvänä yhteiskunnallisena puheenvuorona. Hyvää on se, että Puonnilla on huumeisiin ja jengeihin harmaita sävyjä. Ja myös poliisin sisäisiin ongelmiin ja vaarallisiin kahjoihin, joita heitäkin on poliiseiksi päässyt. Eli on annettava tunnustusta siitä, että ei ole kyynistynyt mustavalkoiseen syyttelyyn ja syyllistämiseen.
En siis tätäkään Pasilan myrkkyä arvio dekkarina, mutta toki Jonin ympärille punottu tarina on ihan kekseliäs.
Kale Puontin Joni jatkaa realistista kerrontaa huumepoliisin työstä, vaikka tässä teoksessa käsitellään murhiakin. Puontin kerronta on nasevaa ja siitä on karsittu turhat kromulukset pois. Poliisityö kerrotaan hyvin ja juonikin on kohtuullisen uskottava. Ruudussa on Puontin kirjan perusteella tehty tv-sarja Pasilan myrkky, jota kattaa seurata. Pisteet 9/10.